Snellman rettelöi

Dosentti J.V. Snellman joutui hankalaan jupakkaan yliopiston johdon kanssa. Snellman oli jo vuonna 1833 ilmoittanut vastustaessaan osakuntien jakoa, että yliopistoa ei voi hallita kuten rykmenttiä jakamalla se komppanioihin. Nyt syntyi riitaa siitä, kuka sai antaa eroaville osakuntalaisille mainetodistuksen, osakunta vaiko sen valvoja eli inspehtori. Jälkimmäinen kanta voitti yliopiston konsistorissa ja kaikkien osakuntien kuraattorit erosivat vastalauseeksi. Snellman ilmoitti tällöin, kesken lukukauden, pitävänsä luentosarjan akateemisen vapauden todellisesta luonteesta. Rehtori kielsi tämän. Snellman vetosi dosentin oikeuksiinsa, mutta sai nuhteet sekä sijaiskanslerilta että konsistorilta.

Valtiosihteeri Rehbinder ojensi dosenttia:

"... ajatus luennoida opiskelevalle nuorisolle akateemisesta vapaudesta filosofiselta kannalta todistaa ajattelemattomuutta, joka ei sovellu yliopiston opettajalle, koska tämän jos kenen tulisi muistaa, että yliopiston säännöt ja ylioppilaiden kurinpito-ohjesääntö sisältävät kaikki tarpeelliset tätä koskevat määräykset ja että nämä määräykset eivät kaipaa mitään selittelyjä vaan ehdotonta tottelevaisuutta."

Kuin kiusallaan konsistori määräsi Snellmanin jaettavan pohjalaisosakunnan kuraattoriksi. Tämä kieltäytyi, koska valinta ei perustunut ylioppilaiden vapaaseen vaaliin. Asiasta tuli lopulta oikeusjuttu, joka katkaisi dosentin ja yliopiston johdon välit.