Verouudistus
Pitkään vireillä ollut maaveron uudistaminen saatiin aikaan tänä vuonna. Julistuksessa Weroparseelien muuttamisesta Suomen Isoruhtinanmaassa, joka annettiin 9. huhtikuuta, maaveron parseleita eli maksuvälineitä (vilja, voi, työ jne.) vähennettiin ja veron maksamista yksinkertaistettiin.Verotusta yhtenäistettiin ottamalla käyttöön veroyksiköksi verorupla. Se oli sama koko maassa, paitsi Viipurin läänissä ja Tornion kihlakunnassa. Siihen sisältyi vain viisi eri suorituslaatua: vilja, kaurat, voi, tali ja raha.
Verot päätettiin arvioida ja määrätä uudelleen. Määrättiin tilakohtainen veroluku eli veroruplien määrä manttaalia kohti. Sen voimaantulo lykättiin kuitenkin vuoteen 1847.
Verotus oli erittäin monimutkaista ja epätasaista, koska käytössä oli 30 erilaista verokappaletta (mitä suoritetaan veroina) ja erilaisia verolukuja (miten veron suuruus määrätään). Verotus ei tosin vieläkään muuttunut yksinkertaiseksi, koska maaveron lisäksi talonpojan oli maksettava suuri joukko muita maksuja ja osallistuttava yhteisin töihin, kuten tienpitoon ja kyyditykseen. Verouudistuksen perimmäinen tarkoitus oli verojen kokoamisen helpottaminen ja verotulojen kasvattaminen. Maavero oli kruunun tärkein tulolähde. Siitä kertyi tuloja yli miljoona ruplaa vuodessa.