Kouluja

Valtion koulupolitiikan tyrehtyessä senaatin valittamaan rahapulaan monet yksityiset ihmiset yrittivät parhaansa mukaan perustaa maahan kouluja. Helsingissä toimi sekä lyseo että tyttökoulu. Tehtailija Julin teki paljon työtä saadakseen sinne ns. Lancasterin kouluja, joissa vanhemmat tai edistyneemmät lapset opettivat nuorempia. Hän ei saanut kuitenkaan hallitukselta tukea hankkeilleen. Tampereella oli sellainen Finlaysonin tehtaan yhteydessä.

Tänä vuonna perustettiin Kokkolaan ja Raaheen ensimmäiset säätyläisnaisten ylläpitämät koulut köyhille lapsille.

Lehtori ja pappi Edvard Bergenheim perusti Turkuun sisäoppilaitoksena toimivan reaalikoulun ja lukion. Siellä luettiin vanhojen kielten sijasta uusia, erityisesti venäjää. Lisäksi opetusohjelmassa olivat keskeisenä Venäjän historia, luonnontieto ja matematiikka. Koulun tarkoitus oli antaa pohjatiedot tuleville virkamiehille ja sotilaille.

Bergenheimin koululla oli tukijoita korkeimmassa paikassa. Hän oli sekä kenraalikuvernööri Menshikovin että ministerivaltiosihteeri Rehbinderin tuttava. Hänen veljensä oli Rehbinderin apulainen ja Venäjän armeijassa ansioitunut sotilas. Bergenheim sai tänä vuonna Kangasalan seurakunnan henkilökohtaiseksi palkkapitäjäkseen.¹