Irtolaiset
Suomen ja Ruotsin välistä sopimusta irtolaisten palauttamisesta jatkettiin. Rajan yli kulkevista osa oli todellisia kulkureita, mutta sopimus oli tarpeen myös myös siksi, että ihmiset eivät voineet lähteä kesken vuotta pois työpaikastaan ja saada turvaa naapurivaltiosta. Pohjois-Suomessa jotkut yrittivät kiertää myös veroja siirtymällä rajan yli.
Irtolaisena pidettiin jokaista, jolla ei ollut laillista kulkulupaa. Palkollinen sai sen vain isäntänsä suostumuksella. Irtolaisuudesta kiinnisaadut lähetettiin pakkotyölaitoksiin:
"Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
JULISTUS
että Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin ja Norjan Kuninkaan välillä tehty suostumus, yhden korkian Valtiaan maasta toisen aluuteen tulleiten irtainten ihmisten, kerjäläisten ja rikkojain molemminpuolisesta takaisinlähetyksestä, vieläkin pitennetään.
Annettu Helsinginkaupungissa, 16 p. Kesäkuussa 1840."