Salainen tullitaksa :: 1841 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola

Salainen tullitaksa

Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö L.G. von Haartman sai 22. huhtikuuta kenraalikuvernööriltä oikeuden myöntää harkintansa mukaan helpotuksia tullimaksuihin. Niistä ei kuitenkaan saanut julkisuudessa ilmoittaa. Näin käyttöön tuli salainen tullitaksa, joka oli huomattavasti virallista, hallitsijan vahvistamaa taksaa alhaisempi.

Sen.tal.os. salaisen istunnon pöytäkirja 10.2.1841 koskien L.G. von Haartmanin ehdottamaa tullitaksaa ym., sivu 1. Sen.tal.os. salainen asiakirja n:o 22. Kansallisarkisto.

Toimen tarkoitus oli vähentää salakuljetusta ja edistää ulkomaankauppaa. Haartman päätteli, että näin myös valtion tullitulot lisääntyisivät. Tulleja ei voitu alentaa virallisesti, koska Ruotsi ja Venäjä säilyttivät korkeat suojelutullit. Haartman lupasi venäläisille, että alemmilla tulleilla tuotuja tavaroita ei kaupattaisi edelleen Venäjälle.

Kokous, jossa senaatti valmisteli tullimaksujen "modifikaatiota", pidettiin "sub secreto" eli salaisena. Haartmanin tullitaksa ei kuitenkaan jäänyt asianosaisille salaiseksi, vaan siitä ilmoitettiin paitsi viranomaisille myös maan kauppiaskunnalle.

Kulutustavaroiden poikkeuslistassa oli 180 tuotetta, joiden tullia alennettiin kahdella kolmasosalla. Tuontikiellon alaisista tavaroista maksettiin arvotullia 5-20 prosenttia. Näin virallisesta tullitaksasta tuli käytännössä poikkeus.

Haartmanin järjestelmä oli käytännössä sama kuin erotetun tullijohtaja Avellanin omin luvin käyttöön ottamat tullinalennukset.¹

Sakari Heikkinen, Suomeen ja maailmalle.