Koululaitos
Asetus elementaar-oppilaitoksista Suomen Isoruhtinanmaassa. 21.6.1841.
Hallitsijalle esiteltiin uusi koulujärjestys, ja Melartin perusteli asiaa nyt myös sillä, että Puola oli saanut kouluille uuden menosäännön, vaikka puolalaisista oli paljon enemmän harmia kuin suomalaisista. Valtiovarainpäällikkö von Haartman oli myös ilmoittanut, että valtiotalous ei enää estänyt uudistuksia. Toukokuussa annettiin sitten joukko uusia asetuksia, ei kuitenkaan uutta koulujärjestystä kokonaisuudessaan. Sellainen jätettiin senaatin tehtäväksi.
Hallitsija määräsi nyt koulujen uudelleen järjestämisestä: millaisia kouluja valtion varoilla ylläpidettiin ja mitä niissä opetettiin. Koulujen ylin valvonta tuli senaatin kirkollistoimituskunnan tehtäväksi.
Suomen kieli määrättiin oppiaineeksi kaikkiin poikakouluihin. Yläalkeiskoulun 4. luokalla sitä oli kaksi viikkotuntia ja lukiossa neljä viikkotuntia. Lisäksi luettiin latinaa, kreikkaa, hepreaa ja venäjää. Opetuskieli oli ruotsi, nyt myös Viipurin läänissä, missä se ennen oli ollut saksa.1