Lakikodifikaatio
Kun Suomi oli liitetty Venäjään, todettiin, että maassa ei ollut yhtenäistä lakikokoelmaa. Tätä varten asetettiin komitea vuonna 1814. Sen työ eteni hitaasti ja vuonna 1835 asetettiin uusi komitea, jota johti prokuraattori Walleen. Tämän komitean työn tarkoitus oli selvittää myös, miten suuriruhtinaskunnan lait sovitetaan yhteen valtakunnan lakien kanssa. Venäjällä oli nimittäin käynnissä lakien yhdenmukaistaminen.
Venäläiset valmistelijat pitivät monia Suomen lakeja vanhentuneina ja esittivät niiden uudistamista venäläisen mallin mukaan. Suomalaiset, joiden ensimmäinen tehtävä oli koota Suomen lait, näkivät tässä yrityksen hävittää Suomen erilliset lait.1
Lakikomission ehdotus valmistui tänä vuonna. Kenraalikuvernööri esitti ehdotuksen tarkistamista erityisessä revisiokomiteassa. Näin poikettiin muualla noudatetusta tavasta. Oli selvää, että esitys pysähtyisi komiteaan.
Kenraalikuvernööri Menshikov oli perustellut menettelyä hallitsijalle siten, että lakien muuttaminen aiheuttaisi Suomessa levottomuutta. Nikolain mielestä Suomi oli "tosialamaisen uskollinen ja kiitollinen hallitsijalleen", ja hän yhtyi Menshikovin perusteluun – rauha oli tärkeämpi kuin lakien kodifiointi. Taktiikan olivat suunnitelleet senaatin varapuheenjohtaja von Haartman ja ministerivaltiosihteeri Armfelt. Menshikov palkittiin teostaan.