Saimaan kanava
Senaatti teki pitkän valmistelun jälkeen 21. syyskuuta päätöksen kanavan rakentamisesta Saimaalta Suomenlahteen. Asiasta kerrottiin virallisessa lehdessä 9. lokakuuta.
Uutisesta käy ilmi, että kanavan kokonaishinnaksi laskettiin kolme miljoonaa hopearuplaa. Vuosittainen kustannus oli 200.000 ruplaa 15 vuoden ajan.
50 hopearuplan arvoinen Saimaaobligaatio vuodelta 1844. Sen. Valtiovaraintoimituskunta Hf 3. Kansallisarkisto.
"Julistus, weroa antawan raha-summan lainaksi-ottamisesta, Saiman ja Suomen-lahden wäliin tehtäwän kanaalin kustannuksia warten."
Valtion obligaatiot, joilla kanavan rakennustyö rahoitettiin olivat ns. Saimaa-seteleitä. Yhden setelin arvo oli 50 ruplaa ja sille maksettiin 3,5 prosentin korko. Yleisö saattoi ostaa näitä seuraavan vuoden alusta. Päätös obligaatioista tehtiin Pietarissa 23. lokakuuta. Ne myös painettiin siellä. Hankkeen vakavaraisuus varmistettiin siten, että maksettavat korot piti tallettaa etukäteen Venäjän valtionpankkiin.
Heinäkuussa kenraaalikuvernööri Menshikov kirjoitti Viipurin läänin kuvernööri Casimir von Kothenille keisarin antaneen hänelle luvan lähteä katsomaan Saimaan kanavan aluetta. Menshikov pyysi kuitenkin, ettei von Kothen tai kukaan muukaan ryhtyisi mihinkään valmisteluihin hänen saapumisensa johdosta, sillä hän aikoi majoittua Anjalassa vain yhden yön ja viettää muut yöt höyrylaivassa. Hän pyysi ainoastaan, että Anjalasta järjestettäisiin kuljetus Lappeenrantaan sitä aluetta pitkin, missä kanavatyöt suoritettiin ja että kanava-alueella olisi seuralaisena joku seutua tunteva henkilö.
Samalla kun Saimaan kanavasta tehtiin rahoituspäätös, myös toinen lainahakemus sai poikkeuksellisesti myönteisen päätöksen. Konepajan omistajat Ericson ja Cowie, jotka olivat anoneet lainaa Turkuun vuonna 1842 perustamaansa konetehdasta varten, saivat nyt 15.000 hopearuplan lainan valtiolta. Tarkoituksena oli, että Ericson & Cowie -yhtiö yhdessä Fiskarsin kanssa hankkisivat suurimman osan kanavan tarvitsemista rautatavaroista. Von Haartman oli kirjeessään Menshikoville suhtautunut pyyntöön myönteisesti.1