Suomen kieli
Tänä vuonna julkaistiin suomen kielen kielioppi Lyhykäinen Oppi Kirjaimista ja niiden Tawuihin ja Sanoihin asettamisesta.
Ylioppilas P. Tikkanen piti Savokarjalaisessa osakunnassa esitelmän "Suomen kielen kehittämisestä ja sen mahdollisesta hyväksymisestä yleiseksi kirjaja keskustelukieleksi sen omassa kotimaassa Suomessa".
Kuopion palovartijat alkoivat öisin huutaa kellonajat ja "kaikki hyvin" suomeksi.
Elias Lönnrot teki runonkeruumatkan Viroon. Hän sai myös viiden vuoden virkavapauden suomalais-ruotsalaisen sanakirjan laatimista varten.
Suomi-aikakauskirjassa, joka alkoi ilmestyä 1841, julkaistiin ensimmäinen kirjoitus suomen kielellä, Wolmar Schildtin eli Wolmari Kilpisen lyhyt kirjoitus "Muutama sana suomenkielen rikastumisesta". Schildtin kirjoituksen lopussa oli sanasto. Monet hänen sanoistaan tuntuvat varsin luontevilta. Sellaisia olivat mm. tiede, taide, tunne, esine, henkinen, henkilö, vastine, kirje, yleisö, päätelmä, luento, uskonto, kirjailija, suhde ja itsenäisyys. Hieman oudoilta vaikuttavat tosinto (ruots. historia) ja valle (ruots. stat).
S.G. Elmgren kirjoitti 1844 Helsingfors Morgonbladiin vastineen Åbo Tidningissa olleeseen kirjoitukseen, jossa väitettiin suomen olevan kuoleva kieli.