Muita aiheita...
Lääketaksa
Senaatti vahvisti lääketaksan, jonka mukaan lääkeaineita apteekeissa myytiin. Se uusittiin muutaman vuoden välein. Uudessa lääketaksassa oli 760 lääkeainetta sekä hinta lääkkeen valmistamisesta. Esimerkiksi pillereiden valmistus apteekissa maksoi 20 penniä drakmalta. Eläinlääkkeillä oli oma taksa, jossa hinnat olivat alemmat. Apteekin pitoon sai luvan senaatilta.
Iilimadot
Iilimatojen eli verijoutikkaiden hinnat määrättiin lääketaksassa poikkeuksellisesti kaksi kertaa vuodessa. Tämä johtui iilimatojen suuresta menekistä ja tarjonnan vaihtelusta. Iilimatoja myytiin apteekeissa arviolta 100.000 kappaletta vuodessa. Niitä käytettiin veren imemiseen tulehduksista ja ajoksista. Iilimatoja oli runsaati Suomen järvissä, mistä niitä pyydystettiin. Niitä myös viljeltiin ja tuotiin maahan.
Mustalaiset
Papisto oli valtiopäivillä tehnyt esityksen:
"että siveydellisessä suhteessa koettaisiin parantaa maassa oleskelevan mustalaiskansalahkon jäseniä ja saatettaisiin heitä luopumaan kuleksimisja laiskurielämästänsä... joten he voitaisiin yhdistää muiden asukastan kanssa ja kääntää totiseen kristillisyyteen".
Asian johdosta senaatti lähetti Hänen korkeassa nimessään kuvernööreille kiertokirjeen "toimenpiteistä siveydellisen parantamisen edistämiseksi mustalais-kansalahkon jäsenissä". Senaatin asenne oli kuitenkin maltillisempi kuin pappissäädyn. Se katsoi– "asianhaarain ei muuta tällä haavaa vaativan, kuin että papistolle annetaan asiaksi... saada mustalaisia sanan voimalla vakuutetuiksi kristinuskon totuuksista".
Kuvernöörien tuli valvoa tarkasti, että vuoden 1865 asetusta joutolaisuudesta noudatettiin. Näin mustalaiset "pakoitettaisin vähitellen luopumaan turmiollisista tavoistaan... joten myös kasvavan sukupolven kasvattamista hyödyllisiksi kansakuntalaisiksi vastedes voidaan toivoa".
Kuolleita
Pappi ja maan merkittävimpiin herännäisjohtajiin kuulunut Henrik Renqvist kuoli 5. marraskuuta Sortavalassa. Hän oli syntynyt Ilomantsissa 1789 talollisen poikana. Renqvist joutui vastaamaan toiminnastaan oikeudessa vuonna 1821. Tuomio oli karkotus 1826, mutta myöhemmin Renqvist sai takaisin vapautensa. Tämän jälkeen hän toimi pappina Sortavalassa.
Suomenkielisen maatalouskirjallisuuden uranuurtaja Antti Manninen kuoli 20. lokakuuta Kuopion pitäjässä. Hän oli syntynyt 1831 Mikkelin pitäjässä talollisen poikana. Manninen oli itseoppinut ja kirjoitteli ahkerasti suomenkielisiin sanomalehtiin. S.H. Antell palkkasi Mannisen 1857 johtamaan maatalouskoulua omaan kartanoonsa Tohmajärvelle. Vuodesta 1859 Manninen oli valtion uuden maanviljelyskoulun johtaja lähellä Kuopiota. Hänen tunnettuja kirjojaan ovat Taito ja toimi, Lyhykäinen maanviljelysoppi ja Pikku suoviljelijä.