RENESSANSSITAIDETTA BITTIMUODOSSA Amos Andersonin taidemuseo sai Michelangelon Pietà-veistoksen virtuaalimallin

AGRICOLA

Kansallisen museoviikon kunniaksi tehtiin tiistaina 16.5.2000 Helsingissä omalaatuinen taidelahjoitus. Suomen IBM:n toimitusjohtaja Pyry Lautsuo luovutti Amos Andersonin taidemuseolle renessanssinero Michelangelon Firenzen Pietà -veistoksen virtuaalimallin. Museo sai ensimmäisenä Euroopassa cd-rom-tutkielman ja käyttöön tarvittavan tietokonelaitteiston.	Michelangelon Firenzen Pietà nykyisellä paikallaan museossa. Kuva IBM.
Bittimuodossa olevan kolmiulotteisen mallin luominen vei pari vuotta. Vuonna 1997 aloitetun hankkeen parissa työskentelivät yhdessä International Business Machinesin tietotekniikan tutkijat ja taidehistorioitsijat. Projektin kestoaika oli kuitenkin lyhyt verrattuna patsaan alkuperäisen luojan ponnistuksiin. Renessanssin ajan italialainen taiteilijanero Michelangelo (1475-1564) tuskin saattoi edes kuvitella, mihin muotoihin hänen vuosina 1550-1555 toteuttamansa Pietà-luomus päätyisi. Itse asiassa taiteilija ei ollut varma ristiltä otettua Kristusta, Neitsyt Mariaa ja Joosef arimatialaista (tai Nikodeemusta) esittävän patsaan kohtalosta, vaikka toivoikin teoksesta hautamuistomerkkiään. Tarinan mukaan Michelangelo hakkasi viimeistelemättömän patsaan osiin, jotka kadonnutta jalkaa lukuun ottamatta kasasi taiteilijan oppilas Tiberio Calcagni. Oppipoika myös lisäsi veistoksen henkilöryhmään Maria Magdalenan hahmon. Veistoksen salaisuudet paljastuvat
Patsaasta tehdyn virtuaalimallin avulla tutkijat yrittävät selvittää muun muassa Michelangelon patsaansilpomisyrityksen syitä ja seurauksia. Tietokone-esitys mahdollistaa veistoksen tarkastelun asussa, jossa se oli ennen Calcagnin tekemiä korjauksia ja lisäyksiä. Digitaalipatsas voidaan lisäksi sijoittaa muihin virtuaalisiin tiloihin, jotka on suunniteltu Pietàn aikaisempien sijaintipaikkojen perusteella.	Patsas tietokoneella luodussa keinotekoisessa ympäristössä. Kuva IBM.
Hankkeen aloitteentekijä taidehistorian professori Jack Wasserman on käyttänyt mallia Pietà-veistoksen osien vertailuun. Tutkimuksella Wasserman hakee selvitystä muun muassa siihen, miksi ja miten juuri myöhäistuotantoonsa kuuluvaan Firenzen veistokseen Michelangelo on veistänyt ihmishahmojen osia eri suhteissa. Taiteilijan muut Pietà-patsaat - joita Michelangelo veisti uransa eri vaiheissa useampia - ovat kokoomaltaan toisenlaisia.
Digitaaliversio on kätevä työkalu, koska patsaan yksityiskohtia on mahdollista tutkia kaikista kulmista eri valaistusolosuhteissa ja etäisyyksiltä. Tutkija pääsee patsaan taakse tai yläpuolelle kirkkaaseen valoon ilman vaivalloisia järjestelyjä. Tällä tavalla tutkimus ei myöskään häiritse museonäyttelyjä. Tutkija voi tehdä ainakin osan tarkasteluista omissa oloissaan.	Virtuaalimalli yläviistosta. Kuva IBM.
Patsasmalli mahdollistaa tarkan tutustumisen renessanssiluomukseen myös kaikille Helsingissä vieraileville. Matkaa Italiaan ja Firenzen tuomiokirkon museoon (Museo dell'Opera del Duomo) ei välttämättä tarvita. Riittää että käy Amos Andersonin taidemuseossa, jonka yläkerran kappeliin malli oli sijoitettu ainakin julkistamistilaisuuden ajaksi. Plastiikkakirurgian työkalut mallinnuksen apuna
Virtuallimallinnuksessa on monta vaihetta alkaen kuvaamisesta ja kuvien muotojen ja värien käsittelystä. Kuva IBM.
Virtuaali-Pietàn tekeminen on vaatinut luovia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi veistoksen valokuvaamiseen käytettiin plastiikkakirurgiaa varten suunniteltua kuusilinssistä erikoiskameraa. Järjestelmän rakentamiseen ja testaamiseen taasen käytettiin aluksi patsaan paperimassamallia. Tallennustilaa luomus on vaatinut kaikkiaan lähes kaksi miljardia bittiä. Patsasta varten tarvittuja uusia laitteita ja ohjelmistoja voidaan käyttää myös toisten taideteosten tai rakennusten mallintamisessa. IBM:n tutkijat uskovat myös muihin sovellusmahdollisuuksiin vaikkapa Internet-kaupan kolmiulotteisten tuoteluetteloiden parissa. Projekti ei siis olekaan pelkästään kulttuuriteko vaan pitää sisällään kaupallisia tavoitteita. Tietotekniikkayritys panostaa italialaiseen kulttuuriin Pietà-mallin saamiseen juuri Amos Andersonin taidemuseoon olivat syynä perinteikkäät Italian-suhteet. Taidemesenaatti ja liikemies Amos Anderson tunnettiin erityisesti Italian kulttuurin tuntijana. Hän vaikutti merkittävästi maiden väliseen kulttuurivaihtoon. Tietotekniikkayritys IBM on italialaisen kulttuurin tukija. Jo 1930-luvulla yhtiö hankki kokoelman Leonardo Da Vincin piirrosten mukaan tehtyjä pienoismalleja lentolaitteista sekä maa- ja vesikulkuneuvoista. Kokoelma oli näytteillä Suomessa 1954 ja myös presidentti Paasikivi tutustumassa siihen. Renessanssikeksijän elämää esiteltiin myös IBM:n osin rahoittamassa BBC:n dokumenttisarjassa. Viime vuosina IBM on ollut tukemassa omalta osaltaan Pompeijin seinämaalausten entistämistä, etruskien kulta-aarteen esittelyä ja Vatikaanin kirjaston kokoelmien siirtämistä sähköiseen muotoon. Yhtiön Italian kiinnostus ei ole kuitenkaan kohdistunut yksinomaan vanhempaan taiteeseen ja kulttuuriin. Julkistamistilaisuudessa Suomen IBM:n johtaja Pyry Lautsuo kertoi, että yhtiön aikaisemmat pääjohtajat Thomas Watson vanhempi ja nuorempi ihailivat Olivettin laitteiden muotoilua. Innostuksen siivittämänä Watsonit palkkasivat johtavia muotoilijoita ja graafikoita kehittämään omaa desing-ohjelmaa myös IBM:lle. Tutkielma vai tavallinen esittelyromppu
Amos Andersonin museolle lahjoitettu cd-rom -tutkielma muistuttaa varsin tavallista romppuesittelyä. Teknisesti esitys on kamera-ajoineen, sopivine taustamusiikkeineen ja taustatietoineen pätevä. Lyhyt tutustuminen ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta arvioida, mitä varsinaista uutta rompulla oli.	Yksityiskohta mallista. Jeesuksen ja Marian kasvot. Kuva IBM.
Nähtävillä ollut tutkielma sopiikin lähinnä esittelykäyttöön. Oman paikkansa Pietà-demo löytää esimerkiksi Amos Andersonin museon Italian taidetta esittelevästä talvinäyttelystä (30.11.2000-28.1.2001, Riemuvuosien taidetta paavien Roomassa 1500-1750). Tutkijalle ei esityksellä ole välttämättä paljonkaan uutta annettavaa. Tilanne saattaa olla toinen, kun hankkeen alkuunpanija, professori Wasserman, julkaisee lopullisen Pietà-tutkimuksensa. Se tulee ulos sekä kirja- että romppumuodossa. IBM:n tiedotussivujen mukaan Wassermanin tutkielma julkaistaan vuonna 2001. Lisätietoja mallinnushankkeesta saa osoitteesta http://www.research.ibm.com/pieta/

Jaakko Suominen

Sisällysluettelo 1/2000
Agricolan Tietosanomien pääsivulle