Sisältöselosteen mukaan WindMills Netdays99 projektin tarkoitus on peilata oloja ja uskomuksia vuosituhannen takaa eli vuoden 1000 paikkeilta tähän aikaan. Metaforana on partnerikaupunkien omia vuosituhannen alun ajoilta säilyneitä rakennuksia esittelevä keskiaikainen "virtuaalikaupunki" näkymineen. Keskiaika kiinnittyy nykyaikaan selaimen avulla. Kuvien ja tekstien lisäksi tarjolla on 3D-panoraamoja ja keskiajan musiikkia, tehostamassa oppilaan eläytymistä aiheeseen. Projekti on tätä kirjoitettaessa vielä osin kesken, mutta sivuston keskeinen runko on nähtävillä jo verkossa suomeksi ja englanniksi.
Projekti on tuotannollisesti monipuolinen. Sen johdosta, organisoinnista ja opettajien koulutuksesta ovat olleet vastuussa TOP-keskus sekä Länsi-Suomen lääninhallitus. Sisällön tuottajina ovat Turun maakuntamuseo, Turun kulttuurikeskus, Aboa Vetus & Ars Nova, Turun yliopiston yleisen historian oppiaine, Turun nuorisotoimisto, turkulaiset historian opettajat, Otava sekä pietarilainen (!) opetusaiheisiin erikoistunut ohjelmointiyritys. Muita yhteistyökumppaneita ovat Turun Sanomat sekä kuvituksesta, musiikista ja käännöksistä vastanneet henkilöt.
Kun projekti on näinkin laaja ja sen tavoitteet ovat sekä historiaa koskevan informaation että erityisesti opetussovellutusten kannalta korkealla, on sivustolta lupa odottaa monipuolisuutta, helppokäyttöisyyttä, elämyksellisyyttä ja informatiivisuutta suhteessa käsiteltävään aiheeseen.
Muutoin sivusto jakaantuu hierarkkisesti viiteen ryhmään, joista "Keskusteluja", "Palapelejä" ja "Postitoimistoa" voitaneen pitää sivujen selaajille tarkoitettuna "verkkokivana", kun taas kohdat "Asukkaat" ja "Sisällysluettelo" muodostavat varsinaisen asiasisältöä koskevan käyttöliittymän. Lisäksi saatavilla on sivuston sisäinen hakumoottori ja tilastotietoja sivuston käytöstä suoraan palvelimelta.
Asukkaiden kautta syntyvä kuva keskiajasta on monipuolinen, mutta sisältää Suomen keskiajan kannalta eräitä omalaatuisia painotuksia. Eri yhteiskuntaryhmät tulevat kyllä mukavasti esille, mutta keskiajalle tyypillinen yhteisöllisyys jää toisinaan vaikeasti tavoitettavaksi ja yksilöt korostuvat.
Toisalta keskiajan kuva on paikoin anglosaksistinen, mikä on yleinen nykyisin esiintyvä keskiajan popularisoinneissa esiintyvä piirre ja johtuu populaarikulttuurin "vedosta" anglosaksiseen keskiaikaan päin. Itämeren keskiaikainen yläkulttuuri oli kuitenkin voimakkaasti sidoksissa toisalta saksalaiseen ja Keski-Eurooppalaiseen maailmaan ja toisaalta omaan skandinaavis-rautakautiseen perintöön, mitä olisi henkilökuvissa voinut yleisellä tasolla korostaa enemmän. Esimerkiksi pitkäjousen käytöstä sotatilanteissa ei Suomesta ole keskiajalta tietääkseni kunnollisia tietoja ja muuallakin se oli lähinnä englantilaisten kehittämä erikoisuus. Kotoisissa konflikteissa samoin kuin mannermaallakin käytettiin sen sijaan laajalti jalkajousia, joiden valmistajat olivat Itämerenkin alueella merkittävä ja arvostettu ammattiryhmä.
Toisaalta henkilökuvia vaivaa tietty yleiskeskiaikaisuus. Valtaosa galleriasta on selkeästi myöhäiskeskiaikaan ja erityisesti unioniaikaan lokalisoitavia. Juuri tuolta ajaltahan on käytännössä peräisin miltei kaikki yksittäisten henkilöiden tasolle ulottuva kirjallinen lähdemateriaali Suomessa eläneistä ihmisistä. Joissakin henkilökuvissa 1400-luvun ihmisiä käsitellään kuitenkin tavalla joka tuntuu viittaavan 1200-luvulle. Suoranaisia anakronismejakin joukkoon mahtuu. Ritari Olavi Niilonpoika on puettu piirroksessa 1200-luvun varustukseen ja tekstissä esitetään, että vain ritarit olisivat saaneet ratsupalvelusta vastaan maansa verovapaaksi. Eräs suomalaisen ja ruotsalaisen keskiajan yhteiskunnan olennaisia piirteitä oli ratsupalvelun kautta verovapauden saanut rälssi, joka "avoimena" ylimystönä eroaa Keski-Eurooppalaisesta aatelista ja sen rakenteellisesta perustasta samalla aikakaudella. Ritarius sinänsä sai myöhäiskeskiajalla lähinnä rälssin sisäisen hierarkkisen sisällön, mutta koska ritareiksi lyödyt henkilöt toimivat käytännössä myös sotajoukkojen ja linnojen ylimpinä johtajina, ylimyskulttuuriin liittyneillä asemiesten ja ritareiden titteleillä näyttää olleen myös todellista organisatorista merkitystä, vaikka "oikeiden" ritariarmeijoiden päivistä olikin edetty kauas.
Toinen sivuston tarjoama näkökulma keskiaikaan löytyy "Sisällysluettelon" kautta. Käytännössä kyseessä on suomalaista ja eurooppalaista keskiaikaa käsittelevä tematisoitu linkkikokoelma, joka on sovellutuksena luotu erityisesti koulujen opetusta varten. Kooste on kunnianhimoinen ja houkuttelee monipuoliseen surffailuun. Erääksi keskeiseksi avaimeksi on kehitetty aikajana, jossa Suomi ja eurooppalaiset keskiajan rakenteet on esitetty rinnakkain. Tätä kirjoitettaessa aikajanan varsinaiset linkkisisällöt kuitenkin puuttuvat.
Sivuston rakenne ei kuitenkaan aina vaikuta loppuun asti mietityltä ja sisältöä vaivaa mielikuvamaailmoihin perustuva popularisointi teeman historiallisen tarkastelun kustannuksella. Kerran todella ollut Suomen ja Euroopan keskiaika, siitä tehdyt tulkinnat, keskiajan tutkimusta tekevien tahojen tarjoama informaatio sekä nykyään vallalle päässeet yleiseurooppalaiset ja anglosaksispainotteiset keskiaikaan liittyvät mielikuvamaailmat sekoittuvat sivuston linkeissaä keskenään mielenkiintoiseksi keitokseksi, jossa riittäisi tarkasteltavaa viimeaikoina voimakkaasti esille nousseen medievalismin tutkijoille.
Kiehtovia kysymyksiä olisivat etenkin se, miksi Suomen ja erityisesti Turun seudun keskiaika näyttäytyy tai miksi sen tulisi näyttäytyä koululaisille juuri näin, tai se, mikä on kerran olleen keskiajan ja koululaisten opetuksessa mielikuvamaailmojen kautta välineellistetyn keskiajan merkitys nykyisessä eurooppalaistumisprosessissa? Tässä mielessä sivusto tarjoaa välineitä eurooppalaisen keskiajan hahmottamiseen eurooppalaisille kouluille, mutta toisaalta ohittaa joitakin todellisen keskiajan alueellisiin ja ajallisiin partikulariteetteihin liittyneitä piirteitä, joiden kautta esitettynä keskiajan kuva ei välttämättä aina ole niinkään yhtenäinen ja selkeä. Tämä tulisi myös kouluopetuksessa muistaa, vaikkakin houkutus juuri keskiajan esittämiseen ensimmäisenä yhtenäisenä eurooppalaisena ja erityisesti universaalin eurooppalaisen ihmisen aikakautena on tietenkin suuri.
Tapio Salminen
tutkija
Tampereen yliopisto
Historiatieteen laitos