Venäläiset upseerivangit Suomessa

[Leenamaaria]

Kun jatkosota tuntuu olevan erittäin ajankohtainen aihe, lienee syytä palauttaa mieliin myös venäläisten upseerivankien ja ns. ryömäläisten kohtelu Köyliön varavankilassa. Kuolleisuus kyseisellä leirillä oli vain 3,4 %, kun muilla vankileireillä, joilla venäläisiä vankeja oli, kuolleisuus oli peräti 30 %. Kerrotaanpa itse Mannerheiminkin toimittaneen upseereille mm. joululahjoja. Suomalaisia upseereita ei luultavasti kohdeltu neuvostoliitossa aivan yhtä hyvin?

[Seppo Jyrkinen]

Talvella 1941/42 Suomessa oli ruokapula ja siviileitäkin kuoli nälkään. Pahiten vaikeuden kokivat sotavangit joista 13.000 kuoli ensimmäisen 12 kk aikana ja sen jälkeen 2,5 vuoden aikana enää 4.000. Lisäksi 1.500 haavoittunutta vankia menehtyi.

Kuolleisuus % oli suuri ja johti reaktioihin Suomessa. Yhden vankileirin johtaja erosi tehtävistään ja alkuvuodesta 1942 Mannerheim pyysi apua Kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä. Vangeille lähetettiin apua lähinnä USA:sta ja Sveitsistä yhteensä 200 tonnia mikä kuitenkin oli pisara meressä; vankeja oli alkuaan yli 60.000.

Mannerheimin suhtautuminen venäläisiin on mielenkiintoinen seikka. Hän oli elänyt valtaosan elämästään (ns "parhaat vuotensa") venäläisenä, tsaarin armeijassa. Tältä ajalta hänellä oli runsaasti ystävyyssuhteita venäläisiin. Venäjän vallankumouksen seurauksena ilmeisen moni Mannerheimin ystävä menetti päänsä ja on helppo uskoa, että Mannerheim ei vihannut venäläisiä, vaan kommunisteja.

Neuvostoliiton vangeiksi ottamista suomalaisista lienee kuollut vajaat 40%. Saksalaisten vangitsemista venäläisistä 70%. Talvisodan aikana vangituista venäläisistä menehtyi ainoastaan 124 mikä on todella pieni luku.

[Ciccio]

Neuvostoliitto viivytteli suomalaisten sotavankien palauttamisessa, ilmoitti jo
1944/-45 vaihteessa suomalaisten toistuvasti kysyessä, "meillä ei ole enää suomalaisia sotavankeja."
Sillä venäläisiä sotavankeja oli karannut kieltäytyen NL:ttoon paluusta, muitakin kuin
HeimoP. 3.:n sotilaita.
Venäläisvangit ilmeisestikin tiesivät mikä heitä odotti, he olivat Stalinin
direktiivin mukaisia "isänmaan pettureita," koska olivat antautuneet.
Palutetut vangit kuulusteltiin Viipurissa, lähinnä upseerit, koska he olivat eniten "syyllisiä." Upseereita sanotaan joissain lähdetiedoissa ammutunkin Viipurissa.
Suomesta palautetut 40 000 sotavankia siirrettiin kilpajuoksuun Berliiniin erilaisissa rangaistusyksiköissä - "miinanpolkijoina."
------
Moskovassa 6/1950 pääministeri Kekkonen teki päiväkirjamerkintänsä mukaan suullisen "vaihtosopimuksen" Stalinin kanssa sotavankikarkureista Suomessa.
Jos Suomi ei olisi etsinyt ja tunnollisesti luovuttanut vankeja NL:ttoon venäläiset
olisivat lopullisesti unohtaneet suomalaisvangit leireilleen.
Suomi luovutti 1948- 1955 75 henkilöä NL:ttoon ja rajalla kiinniotetut venäläisloikkarit Suomeen 1944 välirauhasta alkaen ja 1944 - 1948 NL:toon
palautettiin 62 loikkaria 72:sta.
Myös inkeriläiset ( 3/-43...6/-44 n. 63 000 Suomeen ) oli palautettava ja palautettuja 1944- 47 oli vain n. 56 000.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/inkeri ... artta.html
Inkeriläiset oli Neuvostoliiton kansalaisina palautettava.
-----------
Neuvostolaisia antautuneita sotilaita oli v. 1955 vielä n. 0,5 miljoonaa NL:n rajojen ulkopuolella, heitä oli ollut kenr. Vlasovin armeijassa ja Saksan armeijassa, poliisissa ja erikoisyksiköissä.
Stalinin kuoltua julistettiin armahdus venäläisille sotavangeille 1955.
Olisiko suullinen UKK-Stalin "vaihtosopimus" vankienvaihdosta tuolloin ollut jo vanhentunut, oliko NL palauttanut kaikki suomalaiset sotavangit ?

Veikko Palvo

[heehak]

. Kerrotaanpa itse Mannerheiminkin toimittaneen upseereille mm. joululahjoja.

Upseerisotavangit kunnioittivat puolestaan Mannerheimia lähettämällä hänelle oljista tehdyn tähden, joka on nähtävissä Mannerheim-museon seinällä.

[heehak]

Talvella 1941/42 Suomessa oli ruokapula ja siviileitäkin kuoli nälkään. Pahiten vaikeuden kokivat sotavangit joista 13.000 kuoli ensimmäisen 12 kk aikana ja sen jälkeen 2,5 vuoden aikana enää 4.000. Lisäksi 1.500 haavoittunutta vankia menehtyi.

Kuolleisuus % oli suuri ja johti reaktioihin Suomessa. Yhden vankileirin johtaja erosi tehtävistään ja alkuvuodesta 1942 Mannerheim pyysi apua Kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä. Vangeille lähetettiin apua lähinnä USA:sta ja Sveitsistä yhteensä 200 tonnia mikä kuitenkin oli pisara meressä; vankeja oli alkuaan yli 60.000.

Vangiksi joutuneet neuvostoliittolaiset sotilaat olivat alunalkaenkin huonokuntoisia, ehkä sen takia, että paras sotilasaines oli Saksan vastaisella rintamalla.

Omalta osaltaan sotavankien kuolleisuudessa oli myös sillä, että jatkosodan aluvaiheissa sotavankileireistä vastasivat suojeluskunnat. Ilmeisesti juuri suuren kuolleisuuden takia vastuu otettiin pois suojeluskunnilta.

[Ciccio]

Omalta osaltaan sotavankien kuolleisuudessa oli myös sillä, että jatkosodan aluvaiheissa sotavankileireistä vastasivat suojeluskunnat. Ilmeisesti juuri suuren kuolleisuuden takia vastuu otettiin pois suojeluskunnilta.

-----------------------------------------------------------------------------
NL:n kaksoisjohtajuusjärjestelmän johdosta upseerivangit Suomessa olivat:
a. sotilaallisia upseereita ja b. poliittisia upseereita.
Stalinin direktiivi luokitteli heidät 16/8-41 "isänmaan pettureiksi" ja ohjeen nro.227
28/7-42 mukaan heistä oli sodan jälkeen päästävä eroon Neuvostoliitossa.
-----------
Kotijoukkojen esik. sotavankitoimiston tilalle perustettiin 1942 Päämajan sotav. tsto.
NL:n valvontakomission A.Zhanov käski 11/1944 lakkauttaa fascistisina ja
hitleriläismielisinä Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestöt joihin oli enimmillään rauhattoman välirauhan aikana kuulunut n. 276 000, sekä sotilaspoika- ja lottatyttöjärjestöt ( enimmillään n. 110 000 jäsentä )
Stalin tietysti halusi
Välirauhan jälkeen pitää kaikki vaihtoehdot avoimina, myöskin SKP- SKDL:n kannattaman miehityksen mahdollisuuden.
YYA-aikana 1970-luvulla kommunistien näkemys SK- järjestöstä "luokkataistelujärjestönä" hyväksyttiin vaikenemalla laajemminkin.
-----------
Upseerivangeista ja poliittisista upseerivangeista on tehty tutkimuksiakin.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd- järjestöjen liittäminen sotavankileirien vartiointiin
on aiheetonta ja sitä se oli jo NL:n valvontakomissionkin kannanottojen perusteella.
mm.:
Kenraalikoppi ja sikalaryssät Jatkosodan politrukki- ja upseerisotavangit Suomessa,
Juha Kujansuu lisenssiaattityö 5/1999, Jyväskylän yliopisto
Risto Alapuro (toim.), Raja railona - Näkökulmia suojeluskuntiin, WSOY 1998

Veikko Palvo

[Ciccio]

Miltä rintamaosilta neuvostosotavangit olivat ?
Suurimpaan - Porlammen mottiin Viipurin lähellä elokuussa 1941 kirjoitetaan jääneen kaksi neuvostodivisioonaa ja 6 - 10 000:n jääneen sotavangiksi, mm.
kenr.maj. Kirpitshnikovin. ( teloitettiin 1945/-46 )
Ilmeisesti NKVD:n sulkuosastot aiheuttivat myöskin "turhia tappioita" ?
Perääntyä ei koskaan voinut ja vangit olivat (neuvosto-)isänmaan pettureita.
http://www.mishalov.com/Stalin_28July42.html
Ei askeltakaan taakse !
=====================
Suomi luovutti välirauhansopimuksen 9. artiklan vaatimusten mukaisesti Neuvostoliitolle yli 100 000 ihmistä ja heitä odottavat rankaisutoimet olivat pitkälti tiedossa. Luovutuksia oli eniten 1944 - 1948.
Jussi Pekkarinen - Juha Pohjonen:
Ei armoa Suomen selkänahasta - ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944 - 1981,
Otava 2005, isbn 951 - 1 19547 - 6

Veikko Palvo

[Ciccio]

[quote="Seppo Jyrkinen"]Talvella 1941/42 Suomessa oli ruokapula ja siviileitäkin kuoli nälkään. Pahiten vaikeuden kokivat sotavangit joista 13.000 kuoli ensimmäisen 12 kk aikana ja sen jälkeen 2,5 vuoden aikana enää 4.000. Lisäksi 1.500 haavoittunutta vankia menehtyi.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Neuvostoliitto otti Talvisodan rauhassa Suomelta myös Karjalan 12 %:n peltopinta-alaosuuden ja pienentynyt karjamääräkään ei tuottanut 420 000:lla karjalaisella kasvaneelle väestölle riittävästi elintarvikkeita.
Suomi oli lisäksi Englannin ja Saksan sulkemassa "huoltomotissa."
Kesäkuussa 1940 säädetty pika-asutuslaki ei ehtinyt vaikuttaa.
Ja
Joulukuussa 1941 sotilaidenkin muona-annoksia vähennettiin neljäsosalla.
MM. Lastensiirtokomitea lasten evakuoimiseksi länteen perustettiin 3/9 1941,
nälkätalvi lienee ollut näköpiirissä jo syksyllä ?

Veikko Palvo

[Seppo Jyrkinen]

...nälkätalvi lienee ollut näköpiirissä jo syksyllä ?

Aivan varmasti. Se oli helppo laskea.

[Ciccio]

...nälkätalvi lienee ollut näköpiirissä jo syksyllä ?

Aivan varmasti. Se oli helppo laskea.

-----------------------------------------------------
Pika-asutuslain käsittely eduskunnassa alkoi huhtikuussa 1940 ja pika-asutuslaki
säädettiin kesäkuussa 1940.
Karjalaispakolaiset/ evakot aiottiin asuttaa jäljelle jääneeseen Suomeen, eikä karjalaisia koottu pakolaisleireihin paluuta odottamaan.
Jatkosotaa ei valmisteltu.
Sotilashallinto-osaston pyrkimyksenä oli saada 150 000 karjalaista takaisin kotiseuduilleen maatalouden 1942 kevättöitä varten.
Sot.hall.osaston alaiset kunnanesikunnat antoivat paluulupia 1941 aikana n.100 000,
mutta kuljetusvaikeudet, elintarviketilanne, asunto- olot Karjalassa hidastivat muuttoa.
Tietysti karjalaiset itsekin halusivat palata kotiseuduilleen ja 1944 n. 240 000 oli
palannut joutuakseen uudelleen sotapakolaisiksi länteen.
Talvi 1941 / 1942 oli elintarviketuotannon suhteen tästäkin syystä - 420 000 evakkoa -vaikea ja
ilmeisesti Kansanhuoltoministeriön tiedossa jo 1940 ?
Pika- asutuslain 6 / 1940 vaikutus ei näkynyt heti.

Veikko Palvo

[Leenamaaria]

Köyliö-seura ry. on julkaissut venäläisistä upseerivangeista erittäin mielenkiitoisen kirjan "Se on ninko ihminen" - Sotavankileiri n:ro 1 - Köyliö. Tosin on huomattava, että tutkija Juha Kujansuuta lukuunottamatta kirja perustuu noin kuudenkymmenen "ihan tavallisen" köyliöläisen haaastatteluihin. Ja haastateltavathan olivat sota-aikaan melkein lapsia, kuten kirjan nimikin viittaa.
Itse epäilisin osasyynä alkuvaiheessa kuolleiden vankien määrään myös sitä, että he olivat haavoittuneita ja huonokuntoisia jo vangiksi joutuessaan?

[Ciccio]

Varsinaiset upseerivangit ovat olleet sot.vankileiri 1.:ssä Köyliössä ja upseeriunivormua käyttäneet komissaarit ja politrukit Ruokolahdella sot.vankileiri 3.:lla.
Sotavankijärjestelyleiri 1. Nastolassa ja järj.leiri 2. Naarajärvellä.
Div., Rykmentin, Pataljoonan komissaarit - politrukit ja nuoremmat ja vanhemmat politrukit - politrukin sijaiset ja kyläpolitrukit, sekä NKVD-"upseerit" Ruokolahdella.
Sisäasiainministeriö Nro 8500/P/30.6.1947:
http://www.suku.fi/hakem/haku/8500-6.htm
Osa Köyliön sotilasupseerivangeista kirjoitti 11/4 1944 kirjeet Rytille ja Mannerheimille pyytäen "poliittista suojaa Suomessa tai tilaisuutta saada matkustaa johonkin puolueettomaan maahan."
Upseerit luovutettiin välirauhansopimuksen mukaisesti NL:lle, korkea-arvoisin oli
kenr.maj. Kirpitshnikov.
Köyliön upseerileirillä ei näyttäisi olleen "järjestyshäiriöitä", toisin kuin Ruokolahden poliittisten vankien leirillä.
Vartijat näyttäisivät varsinkin aluksi olleen paljolti "B-miehiä", myöhemmin tilalle on tullut haavoittumisesta invalideiksi jääneitä rintamamiehiä.

Veikko Palvo

[Seppo Jyrkinen]

Sotavankien kuolleisuudessa Talvi- ja Jatkosodan aikana on huomiota herättävän suuria eroja.

Talvisodan aikana suomalaiset ottivat vajaat 6.000 sotavankia, joista noin 130 (2,4%) menehtyi. Pieni kuolleisuus % selittynee sodan lyhyydellä ja rauhanajan läheisyydellä. Talvella 39-40 Suomi kykeni hyödyntämään rauhanajan yhteiskunnan voimavaroja.

Jatkosodan aikana otetuista sotavangeista 19.000 (30%) menehtyi. Venäläistä alkuperää olevista kuoli 33%, juutalaisista 20%, suomensukuisista itäkarjalalaisista ja balttilaista alkuperää olevista vain 4-5%. Normaali kuolleisuus aktiivi-ikäisillä miehillä on rauhan aikana ollut noin 0,5%.

Ällistyttävän isoja eroja on suurten ja pienten leirien kuolleisuudessa. Isoilla leireillä kuolleisuus oli 42%, mutta pienillä vain 4,4%. Avauksessa mainittu upseerileiri lienee kuulunut pienten leirien ryhmään.

Nälän lisäksi suureen kuolleisuuteen on vaikuttanut kansanhuollon yleinen heikko tilanne. Jatkosodan alkaessa rauhanajasta oli kulunut jo liki kaksi vuotta minkä lisäksi Talvisota oli verottanut voimia eikä kansainvälinen kauppa toiminut Välirauhan aikana normaalisti. Maan voimavarat oli käytetty loppuun.

---------------
EDIT: Korjasin rauhaajan kuolleisuusarvon.