Punasuomalaiset tulivat 1920-luvulla Vienan Karjalan salokyliin, jotka olivat levottomina kapina-aikoina tyhjentyneet asukkaiden paettua Suomeen. Sinne saapui 1930-luvun alussa myös ihanneyhteiskuntaa rakentamaan amerikansuomalaisten idealistinen joukko. Nämä uudisasukkaat kohtasivat epäluuloa karjalaisten ja etenkin venäläisten taholta, ja neuvostovaltion synnytystuskat oli helppo siirtää heidän niskoilleen. Myöskään karjalais-venäläisen kulttuurin poliittinen suomalaistaminen ei saavuttanut vastakaikua. Stalinin leikkuri tekikin vuosina 1937–1938 näistä ”nationalisteista, tuholaisista ja vakoojista” lopulta tehokkaasti selvää.