Ilmo Kekkonen kirjoitti: Toinen suuri laiminlyönti oli reservien ryhmitys. Olihan Kannaksella neljän etulinjan yhtymän lisäksi toiset neljä taempana. Muut reservit olivat kuitenkin Aunuksessa, Sallassa ja Ahvenanmaalla. Kun Saksa vastasi melkein puolesta maarajasta, olisi ollut mahdollista etulinjaa heikentämättä koota noin kolmen yhtymän strateginen reservi vaikka Viipurin-Sortavalan alueelle, josta se olisi ollut helppo ja nopea suunnata kummalle kannakselle tahansa. Tämän suuntainen esitys tehtiin, mutta sekin tyssättiin.
Paavo Haavikko on esittänyt, että jos reservit olisivat olleet lähempänä, ne olisi käytetty liian aikaisin. Hänen mielestään puna-armeijan läpimurtoa ei voinut mitenkään estää. Torjuntavoitto voitiin saavuttaa vain siellä missä se sitten tapahtikin.
Tätä vastaan voidaan väittää, ettei ollut mitään varmutta, että reservit saadaan ajoissa Tali-Ihantalaan. Puna-armeija olisi voinut hyökätä voimakkaasti ja samanaikaisesti myös Itä-Karjalassa jolloin joukkoja ei olisi voitu irrottaa sieltä ja/tai estää pommituksilla joukkojen siirrot Kannaksella.
Mitä mieltä olet Haavikon teoriasta?
Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan 6.6.2009:
"Suomen historiassa on useita kuuluisia harhalaukauksia, joista Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky 11.7.1941 on pahin.
”Vapaussodassa 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat… Karjalan vapaus ja suuri Suomi välkkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä…”
Suomalaisten historiantutkijoiden on ollut vaikea tunnustaa tuon päiväkäskyn selvää sananmuotoa. Sotaan lähtö Saksan rinnalla oli – minusta – ainoa vaihtoehto.
Arvostelijat eivät aina muista, että kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat liitossa keskenään, Ranska, Norja ja Tanska Saksan valloittamia, Englanti kaiken järjen mukaan hävinnyt sodan ja USA sodan ulkopuolella, vaihtoehtoja ei ollut ainuttakaan. Sana ”vaihtoehto” tarkoittaa vähintään kahta.
Päiväkäskyn päivänä Saksa oli edennyt jo Viroon, valloittanut Minskin, ja aiheuttanut suunnatonta tuhoa Venäjällä.
Ja silloin Mannerheim meni keksimään sodalle päämäärät, asialla poliittista johtoa pahemmin vaivaamatta. Yleisesti ei ole tiedossa, että Laatokan pohjoispuolella suomalaiset eivät pysähtyneet Poventsaan aivan vapaaehtoisesti. Ellei armeija ollut vastahakoinen, ainakin se oli täysin uupunut. Ja usein esiin nostettu Leningradin valloittamatta jättäminen ei ehkä ollut pelkkää jaloutta. Sehän jäi tekemättä myös saksalaisilta, jotka sulkivat Leningradin saarroksiin 8.9.1941." (minun kursiivini)
Kysymys kursivoituun kohtaan viitaten: olisiko "miekantuppipäiväkäsky" liittynyt vain ihan konkreettiseen tilanteeseen (sotilaat piti saada jatkamaan uupumuksesta huolimatta), joten Mannerheim kehitti motiivin jonka arveli tehoavan (pieleen meni miehistön osalta), eikä ollenkaan tarkoittanutkaan Suomen päämääriä sodassa laajemmin, vaikka käsky sellaiseksi tulkittiin?
http://kemppinen.blogspot.com/2009/06/sivu-suun.html
Niin, ja kommentoisitko vielä kerran Ylikankaan teoriaan, että Paasosen raportti vaikutti Mannerheimin päätökseen jatkaa taistelua.