H Salonen
Viestit: 17
Liittynyt: 24.01.10 18:39

Re: Perustuslaeista

Trilisser kirjoitti:Vetehinen on oikeassa. Suomeen tarvittaisiin ehdottomasti riippumaton perustuslakituomioistuin jonka tehtävänä olisi päättää onko jokin laki tai sen tulkinta ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli laki tai sen tulkinta olisi ristiidassa perustuslain kanssa, olisi se hylättävä.
Suomessa on jo riippumattomia tuomioistuimia joiden tehtävä on päättää onko jokin laki tai sen tulkinta ristiriidassa perustuslain kanssa. Jokaisen tuomioistuimen tehtävä näet on – muun ohessa – kannan ottaminen siihen, onko jonkin lain tai asetuksen tms. määräys ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei edes tarvita väitettä asiasta. Tuomioistuinten vevollisuus on joka tapauksessa ottaa huomioon perustuslait.

Viime kädessä kysymys tulee tällaisissa tapauksissa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Mikäli tuonioistuin havaitsee ristiriidan (lain tai asetuksen ja perustuslain välillä), kuuluu sen olla soveltamatta ko. lain tai asetuksen perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa määräystä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä puolestaan on lakien ennakkovalvonta, ts. lausunnon antaminen (muulle) osaa eduskuntaa siitä, edellyttääkö jonkin lakiehdotuksen käsitteleminen perustuslain säätämisjärjestystä. Maassamme on siis jo huolehdittu perustuslakien sekä etukäteis- että jälkikäteisvalvonnasta. On tietysti täysin totta, että kumpaakin tarvitaan, niinkuin myös Vetehinen, Cornelius ja Trilisser ovat yksimielisesti huomauttaneet.

Sitä, miksi meille – näiden lisäksi – tarvittaisiin vielä jokin perustuslakituomioistuin en todellakaan ymmärrä. Se, jos mikä, olisi ylisääntelyä, jolla ei ainakaan mikään parane. Se ei missään tapauksessa johtaisi asioiden "ripeämpään" käsittelyyn.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Perustuslaeista

H Salonen kirjoitti:Jokaisen tuomioistuimen tehtävä näet on – muun ohessa – kannan ottaminen siihen, onko jonkin lain tai asetuksen tms. määräys ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei edes tarvita väitettä asiasta. Tuomioistuinten vevollisuus on joka tapauksessa ottaa huomioon perustuslait.
Toki näin on, mutta toteutuuko tehtävä ja velvollisuus aina tositilanteessa?
H Salonen kirjoitti:Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä puolestaan on lakien ennakkovalvonta, ts. lausunnon antaminen (muulle) osaa eduskuntaa siitä, edellyttääkö jonkin lakiehdotuksen käsitteleminen perustuslain säätämisjärjestystä. Maassamme on siis jo huolehdittu perustuslakien sekä etukäteis- että jälkikäteisvalvonnasta.
Perustuslakivaliokunnan rooli on puuttua lähinnä käsittelyjärjestykseen. Usein yksityiskohtiin ei edes ole aikaa, kun poliittiset paineet painavat päälle. Yleistrendi on lainsäädännön moninkertaistuminen, laajeneminen ja samalla yksityiskohtaistuminen, jopa naurettavuuksiin asti. EU:lla on tähän vaikutuksensa. Ennen suomalainen lainsäädäntö oli usein hyvin lyhyttä ja yleisluontoista. Tältä ajalta myös perustuslakivaliokunnan rooli periytyy. Yhteiskunta on muuttunut entistä globaalimmaksi ja monimutkaisemmaksi. Tämä vaatisi kipeästi myös parannuksia laadunvalvontaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Perustuslaeista

H Salonen kirjoitti:
Trilisser kirjoitti:Vetehinen on oikeassa. Suomeen tarvittaisiin ehdottomasti riippumaton perustuslakituomioistuin jonka tehtävänä olisi päättää onko jokin laki tai sen tulkinta ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli laki tai sen tulkinta olisi ristiidassa perustuslain kanssa, olisi se hylättävä.
Suomessa on jo riippumattomia tuomioistuimia joiden tehtävä on päättää onko jokin laki tai sen tulkinta ristiriidassa perustuslain kanssa. Jokaisen tuomioistuimen tehtävä näet on – muun ohessa – kannan ottaminen siihen, onko jonkin lain tai asetuksen tms. määräys ristiriidassa perustuslain kanssa.
Ei tuo aivan pidä paikkaansa. Tuomioistuimet eivät arvioi onko laki ristiriidassa perustuslain kanssa eikä mielestäni pidäkään. Arvioinnin pitäisi tehdä perustuslakituomioistuimen.

Perustuslain 106 § pykälä:
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Sanamuodolla ilmeinen ristiriita on haluttu rajoittaa tuomioistuimen valtaa tuomita perustuslain mukaisesti. Ristiriidan on oltava ilmeinen, jotta perustuslaki ohittaisi tavallisen lain. Mikä oikein on ilmeistä?

Perustuslakivaliokunta on rakentanut perustuslakiimme pykälän, joka rajoittaa oikeusistuinten mahdollisuutta asettaa perustuslaki tavallisen lain edelle. Taustalla on ilmeisesti ajattelu, että ellei oikeusistuimilla ole rajoitusta, perustuslainmukaiset tulkinnat yleistyvät ja, perustuslakivaliokunnan valta ylimpänä perustuslain tulkitsijana vaarantuu. Jos perustuslakivaliokunta on tulkinnut lain perustuslain mukaiseksi, se ei voisi olla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tietääkseni muissa maissa (joiden joukossa mielellämme seisoisimme) perustuslain soveltamiselle tuomioistuimissa ei ole asetettu esteitä.

H Salonen
Viestit: 17
Liittynyt: 24.01.10 18:39

Re: Perustuslaeista

jsn kirjoitti:
H Salonen kirjoitti:Jokaisen tuomioistuimen tehtävä näet on – muun ohessa – kannan ottaminen siihen, onko jonkin lain tai asetuksen tms. määräys ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei edes tarvita väitettä asiasta. Tuomioistuinten vevollisuus on joka tapauksessa ottaa huomioon perustuslait.
Toki näin on, mutta toteutuuko tehtävä ja velvollisuus aina tositilanteessa?
Niinpä. En tiedä tuosta toteutumisesta. Joka tapauksessa tämä on nykyinen tilanne, eikä ymnmärtääkseni toteutuminen ainakaan perustuslakituomioistuimia perustamalla parane. Liioin ei se, toteutuuko tehtävä aina tositilanteessa, ei vaikuta asiaan suuntaan jos ei toiseenkaan. - Minkälainen on muuten esittämäsi “tositilanne”, vaikuttaa mielenkiintoiselta?
jsn kirjoitti:Usein yksityiskohtiin ei edes ole [perustuslakivaliokunnassa] aikaa, kun poliittiset paineet painavat päälle.
Tiedossani ei ole, että perustuslakivaliokunnassa olisi mikään erityinen kiire esim. verrattuna muihin eduskunnan valiokuntiin. Siellä kuullaan yleensä alan asiantuntijoita yksityiskohdista(kin), eivätkä kannanotot valiokunnassa ole noudattaneet puoluelinjoja. Ilmeisesti osittain tästä johtuen on yleensä kaikilla tahoilla kiitetty valiokunnan työskentelyä puolueettomaksi ja hyväksi.

On myös vaikea käsittää, miten perustamalla perustuslakituomioistuin tehostettaisiin ko. perustuslakivaliokunnan työskentelyä tai helpotettaisiin sen edellä väitettyä kiirettä. Toimisiko perustuslakituomioistuin näissä kaavailuissa peruslakivaliokunnan apulaisena, vai miten silloin ajatellaan?

Tilanne on maassamme kokonaisuutena varsin tyydyttävä mitä tulee lakien ja asetusten perustuslainmukaisuuden valvontan. Täällä esitetyt argumentit eivät mitenkään puolla päällikkäisorganisaatioksi esitettyä tuomioistuinta, jolle ei, se kerrattakoon, ole esitetty a i n o a t a k a a n konkreettista tehtävää. On pelkästään tyydytty sanomaan “kyllä, minusta perustuslakituomioistuin on hyvä asia, sellaisen haluan” - kuka ei haluaisi kaikkea hyvää kaikille?

En tietenkään mitenkään vastusta perustuslakituomioistuinta sellaisenaan – minun puolestani voidaan perustaa vaikka kymmenen sellaista - mutten näe mitään tarvetta niille.
Vetehinen kirjoitti: Perustuslakivaliokunta on rakentanut perustuslakiimme pykälän, joka rajoittaa oikeusistuinten mahdollisuutta asettaa perustuslaki tavallisen lain edelle.
Perustuslakivaliokunnan osallisuus perustuslakimme säätämiseen oli tavanominen. Eduskunta kokonaisuudessaan hyväksyi eduskuntakäsittelyn jälkeen voimassaolevan perustuslakimme. Vetehinen toki saa vastustaa perustuslakiamme ja sen mukaisia oikeuksiamme, mutta perustuslakimme ja sen mukaiset oikeutemme ovat siitä huolimatta voimassa ja sitä noudataan olipa Vetehinen tästä mitä mieltä tahansa. Vetehisen huomautus, että perustuslakivaliokunta olisi “rakentanut perustuslakiimme pykälän, joka rajoittaa oikeusistuinten mahdollisuutta asettaa perustuslaki tavallisen lain edelle” on siis paitsi virheellinen myös paikkansapitämätön. Eduskunta kokonaisuudessaan hyväksyi perustuslakimme.

Mitä tulee perustuslain 106 §:ään lainvalmistelutöissä lausutaan sen taustoista seuraavaa:

106 §. Perustuslain etusija.

Säännös perustuslain etusijasta vahvistaa perustuslain olevan osa tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta ja turvaa perustuslain säädöshierarkkisen ylemmänasteisuuden käytännön soveltamistilanteissa. Tuomioistuinten asiana on viime kädessä antamalla perustuslaille etusija huolehtia siitä, ettei ratkaisun lopputulos yksittäisessä oikeustapauksessa ole siinä soveltamistilanteessa ilmeisesti perustuslain vastainen. Kysymys ei siten ole siitä, että säännöksellä annettaisiin tuomioistuinten tehtäväksi tutkia tai valvoa yleisesti lakien perustuslainmukaisuutta. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa.

Lain ja perustuslain välillä todetut ristiriitatilanteet jäävät oletettavasti hyvin harvinaisiksi. Useimmiten nimittäin oletetut lain ja perustuslain väliset ristiriidat ovat näennäisiä ja poistettavissa tulkinnalla. Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain säännöksen tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten on sopusoinnussa perustuslain kanssa ja joka eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot, perustuslain mukaisen laintulkinnan periaate (vrt. PeVM 25/1994 vp, s. 4/I).


Ehkä siis Vetehinen selittää, miksi eduskunta on Vetehisen käsityksen mukaan “junaillut” tuomioistuimet perustuslakia vastustaviksi yksiköiksi ja miksi, siinä tapauksessa, eräs näistä, eli Vetehisen jostain syystä puoltana perustuslakituomioistuin, ei toimisi tässä?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Perustuslaeista

H Salonen kirjoitti:Ehkä siis Vetehinen selittää, miksi eduskunta on Vetehisen käsityksen mukaan “junaillut” tuomioistuimet perustuslakia vastustaviksi yksiköiksi ja miksi, siinä tapauksessa, eräs näistä, eli Vetehisen jostain syystä puoltana perustuslakituomioistuin, ei toimisi tässä?
Käsityksesi minun käsityksistäni ovat vääriä.

.

H Salonen
Viestit: 17
Liittynyt: 24.01.10 18:39

Re: Perustuslaeista

Vetehinen kirjoitti:
H Salonen kirjoitti:Ehkä siis Vetehinen selittää, miksi eduskunta on Vetehisen käsityksen mukaan “junaillut” tuomioistuimet perustuslakia vastustaviksi yksiköiksi ja miksi, siinä tapauksessa, eräs näistä, eli Vetehisen jostain syystä puoltana perustuslakituomioistuin, ei toimisi tässä?
Käsityksesi minun käsityksistäni ovat vääriä..
Niin, sitä minäkin toivon vilpittömästi.

Niitä vääryyksiä yhteiskunnassamme, joita olet halunnut poistaa keinonasi perustuslakituomioistuin tarkastellaan esimerkiksi oik.tri Suvianna Hakalehto-Wainion väitöskirjassa “Viranomaisen toiminnassa vahinkoa kärsineen oikeusturvassa vakavia puutteita” (ks. siitä esim väitöskijan esittely http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedot ... enDocument.
(Kysymys on siis valtisääntöoikeudellisestan väitöskirjasta).

Hakalehto-Wainio päätyy sihen, että yksilön oikeusturvassa suhteessa viranomaisiin on vakavia puutteita, muttei hänkään suosita perustuslakituomioistinta jonain yleispätevänä lääkkeenä puutteisiin.

Ajatelkaamme vain erästä yksityishenkilöä, Mikko Tapania, joka oli valmistuttuaan koulusta ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Hän saikin hänelle kuuluvaa työttömyysturvaa (päivärahaa) ja tämä tilanne jatkui kunnes Mikko Tapani lähti suorittamaan varusmiespalveluaan. Palattuaan siviiliin Mikko Tapanille tuli tyly ilmoitus KELA:lta siitä, että hän oli nostanut työttömyyspäivärahaa olematta asianmukaisesti ilmoittanut työttömäksi työnhakijaksi. Sen vuoksi hänet velvoitettiin maksamaan KELA:lle takaisin hänelle maksetut aiheettomat päivärahat, joita oli koko joukko, (kahdelta vudelta) ehkä n. 15 000 euroa.

Selvisi, että Matti Tapani ei ollut ilmoittautunut erikseen työvoimaviranomaisille, vaan luottanut KELA:n hänelle lähettämiin ilmoityuksiin ja siksi hakenut päivärahaa, jota oli hänelle maksettu - aiheettomasti. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on näet, että ao. henkilö on rekisteröity työttömyyskortistoon. Tätä ei Mikko Tapani ollut tiennyt. Hän vain luotti siihen, että viranomaiset sanovat hänelle, mitä hänen pitää tehdä saadakseen työttömyyspäivärahaa. (asiassa EI ollut kyse siitä, oliko Mikko Tapani oikeutettu työttömyyspäivärahaan vaan pelkästään siitä, ettei hän ollut erikseen kirjoilla kortistossa - miksi olisi ollut, ei kukaan hänelle olllut koulun jälkeen siitä maininnut).

Mitä siis tehdä. Mikko Tapani oli mennessään työelämään velkaantunut yhteiskunnalle 15.000 euroa ottamatta senttiäkään lainaksi! Tällaisia tapauksia putkahtaa tuon tuosta esiin.

On ilmeistä, ettei yhteiskunta ole toiminut tyydyttävästi Mikko Tapanin tapauksessa. Asiaan ei kuitenkaan ole jonkinlainen yleispätevä lääke “perustuslakituomioistuin”. Tarvitaaan muita keinoja joita (muiden muassa) Hakalehto-Wainio käsittelee väitöskirjassaan. Olen itse pelkästään tyytynyt torjumaan vaatimukset perustuslakituomioistuimesta jonain "yleislääkkeenä" yhteiskunnassamme esiintyviin vääryyksiin. Sitä se EI ole.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Perustuslaeista

Keski-Pohjanmaan liittäminen Ouluun tai Vaasaan on ollut puheena viimepäivinä sen vuoksi, että perustuslakivaliokunta otti kantaa kumpaan alueeseen KP tulee liittää.

Perustuslakivaliokunta kuuli muutamia valitsemiaan asiantuntijoita. En tiedä miten kuullut on valittu. Tehdyn lausunnon perusteella oikeuskansleri Jonkan mielestä KP on liitettävä Vaasaan. Perusteena on perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa päädytään suomenruotsalaista vähemmistöä suosivaan ratkaisuun.

Perustuslakivaliokuntaa Helsingin Sanomat vertasi perustuslakituomioistuimeen.

Mielestäni vertaus epäonnistuu.

Perustuslakituomioistuin muodostuu tuomareista, jotka päättävät. Se ei pyydä valitsemiltaan professoreilta lausuntoja, kuten perustuslakivaliokunta tekee. Muutkaan oikeusasteet eivät tietääkseni pyydä oikeuden ulkopuolisilta lausuntoja, onko Pekka tuomittava murhasta vai taposta.

Lausuntojen pyytäminen ulkopuolisilta tahoilta kertoo, etteivät perustuslakivalionkunnan usko omaan asiantuntemukseensa, mikä on toisaalta ihan tervettä. Emmehän me muutkaan usko. Toisaalta perustuslakivaliokunta voi valita mieleisensä henkilöt, joilta se pyytää lausunnon. Lausuntoa ei pyydetä henkilöltä, jonka epäillään antavan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mielestä epämieluisan lausunnon.

Lausunnon antajalle luonnollisesti maksetaan lausunnosta. Jos antaa epämieluisan lausunnon, ei saa lausuntokeikkoja enää. Mikään tuomioistuin ei toimi noin.

Toinen - minusta vielä tärkeämpi ero - on perustuslakituomioistuimen riippumattomuus.

Pertustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on Svenska Folktingetin varapuheenjohtaja. Folktinget ajaa pontevasti KP:n liittämistä Vaasaan. Missä tahansa oikeusasteessa tuomari, joka on työsuhteessa yhteen tahoista, joiden asiaa käsitellään, olisi jäävi.

Perustuslakituomioistuin ratkaisisi mielestäni ainakin perustuslakivaliokunnan osaamispuutteet ja puheenjohtajan riippuvuuden Folktintegistä.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoja ei pidä oikeasti pitää objektiivisina lausuntoina, vaan ne ovat vertailukelpoisia poliittisiin ohjelmaluonnoksiin.

Perustuslain säätämisen aika oli toisenlainen kuin nykyaika. Silloin rasismi kukki. Se ei ollut samalla tavalla tuomittavaa kuin nykyään. Ruotsi oli hyökännyt vähän aikaisemmin Ahvenanmaalle liittääkseen sen itseensä. Ahvenanmaa oli kiistakapulana ja Pohjanmaan rannikon suomenruotsalaisten joukossa oli separatistisia aatteita Ruotsiin liittymiseksi. Uudellamaalla ja muilla alueilla, joilla asui suomenruotsalaisia, oli kampanja estää suomalaisia asettumasta asumaan alueille. RKP kampanjoi mm etteivät suomenruotsalaiset myisi maata suomalaisille.

Noista ajoista on tilanne muuttunut. Tosin jos em listaa katsoo, niin aika moni toki pitää vielä paikkansakin jossain määrin, mutta ainakin muu maailma on edistynyt.

Siitä syystä perustuslakiin tarvitaan muutos.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”