Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

[jsn]

Mielestäni ruotsin asemaksi sopii paremmin vähemmistökielen asema kuin kansalliskielen asema. Miksi juuri ruotsin aseman on poikettava muista vähemmistökielistä? Ehkä sinulla jsn on vastaus valmiina.

Ruotsin asema on rakentunut historiallisesti, kuten olemme täällä yhdessä todenneet. Minulla ei sinänsä ole mitään erityistä syytä puolustella ruotsin erityisasemaa sellaisena mitä se nykyisin on. Näin ollen olet kenties erehtynyt suhteeni. Historiallisesti ruotsin kielellä on maallemme ollut valtava merkitys, jota emme voi jälkikäteen poistaa ja mitätöidä. Enkä näe syytä siihen miksi meidän pitäisi. Sen sijaan tämä ei tietenkään yksin riitä perustelemaan nykyistä käytäntöä. Asiaan vaikuttaa joukko muita syitä, jotka nekin ovat historiallisesti rakentuneita.

Pohjoismainen yhteistyö tarjosi Suomelle tärkeän identifikaation kohteen. Ruotsin kieli on yhä vahva poliittinen symboli. Se on Suomelle hieman sama kuin mitä katolinen kirkko oli kommunistisessa Puolassa.

Ruotsin valtiollisen aseman poistamiseen nykyaika ei tarjoa sellaista keinoa, joka olisi yleisesti hyväksytty ja ei aiheuttaisi mitään poliittisia ongelmia. Rkp:n perinteinen asema hallitusten vaa´ankielenä on yksi syy.

Vaikka sinänsä pahassa jamassa oleva poliittinen järjestelmämme menisikin uusiksi voimatasapainon suhteen, jäljelle jää silti asian kansainvälinen ulottuvuus. Olisimme kansainvälisessä vastavirrassa, kun yleinen trendi maailmalla viime vuosikymmeninä on ollut virallisten kielten lisääminen, kuten omakielisen asioimisenkin. Tavallaan ruotsin kielelle on tullut vähemmistösuojan argumentteja, jotka hankaloittavat ruotsin kielen asemaan puuttumista.

Nimeä yksi ns. länsimaa, joka vuosina 1990-2010 poistanut aiemmin yhtäjaksoisesti virallisena kielenä käyttämänsä kielen tästä asemasta. Slovakiaa tai Jugoslavian alueita emme laske tähän. Slovakiassa unkari ei koskaan ollut ns. virallinen kieli, kuten se oli ollut ennen 1918, jolloin puolestaan Slovakiaa ei valtiona ollut olemassa. Sittemmin unkari on päässyt jälleen vähemmistökielen asemaan. VIralliseen kieleen kohdistuvat toimet haiskahtavat enemmänkin kommunistiselta tai post-kommunistiselta hallinnolta kuin läntisen demokratian käytännöiltä. Eli tuloksena on tavallaan kivettynyt monumentti, johon ei haluta puuttua, koska niin moni asia lepää sen päällä, vaikkei enää olekaan siitä riippuvainen. En ole ideologi tai idealisti vaan realisti.

[Veikko Palvo]

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtajan Annika Forsanderin mukaan Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua.

Positiivinen erityiskohtelu merkitsee jonkun etnisen ryhmän suosimista toisten kustannuksella. Tässä tapauksessa suosittu ryhmä on "maahanmuuttajat" eli kaikki, jotka ovat alkuaan ulkomaalaisia.

Helsingin pyrkimyksenä on palkata maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on asukasmäärässä ( 9 - 10 %:a? ) jos hakijat ovat tasavahvoja. Esim. bussinkuljettajan suomenkielentaidon vaatimus lienee pienempi kuin vaikkapa osastopäällikön, joten kuljettajaksi palkataan maahanmuuttaja edellyttäen, että hänellä on ajokortti, kuten etnisesti suomalaisellakin?

Ja positiivisesta erityiskohtelusta kunnissa on lyhyt askel sen ulottamisesta koskemaan yrityksiä. STT lähetti kyselyn n. 40 suomalaiselle yritykselle kysyen niiden mielipidettä. http://www.aamulehti.fi/uutiset/talous/ ... tat/172516 Yritykset vastasivat niitä kiinnostavan hakijan pätevyyden ja sopivuuden. Vastanneista kunnista Hki, Tku, Tre ja Lahti kertoivat soveltavansa positiivista erityiskohtelua.

Oikeusministeriö: "laki ei velvoita työnantajaa erityiskohteluun." ja "on viime kädessä tuomioistuinten asia ottaa kantaa siihen, mikä on hyväksyttävää positiivista erityiskohtelua."
Eli alussa mainittu etnisesti syrjäytetyksi tullut bussinkuljettaja voisi riitauttaa asian?

Veikko Palvo

[Jussi Jalonen]

Et taida tietää, että noita etnisesti syrjiviä systeemejä on jo olemassa.

Helsingin kaupunki? Käytännössä se kiintiö merkitsee sitä, että maahanmuuttajat pyritään lukitsemaan pysyvästi ajamaan bussia, työskentelemään puisto-osastolla ja tekemään muita matalapalkka-alan julkisia töitä.

Kunnallisella tasolla varataan kiintiöittämällä ulkomaalaistaustaisille tiettyjä alemman tason hommia? Kylläpä on tosiaan hirveää etnisiin suomalaisiin kohdistuvaa rasismia.

Kuvatun käytännön vastustamiseen on hyviäkin perusteita, mutta ei siinä "suomalaisten syrjinnästä" ole kysymys. Paremminkin aivan päinvastaisesta; toisin sanoen siitä, että kaupunki on aivan ehdoin tahdoin luomassa julkiselle sektorille ulkomaalaistaustaista palvelijaluokkaa. Toisaalta, kun kyseessä on Helsinki, niin mitä muutakaan voi odottaa?

Edelleen, tsaarinajasta asti mainittuun käytäntöön johtavaa kehityskulkua on ainakin pirun hankala osoittaa.


Cheers,

J. J.

[Vetehinen]

Helsingin kaupunki? Käytännössä se kiintiö merkitsee sitä, että maahanmuuttajat pyritään lukitsemaan pysyvästi ajamaan bussia, työskentelemään puisto-osastolla ja tekemään muita matalapalkka-alan julkisia töitä.

Kunnallisella tasolla varataan kiintiöittämällä ulkomaalaistaustaisille tiettyjä alemman tason hommia? Kylläpä on tosiaan hirveää etnisiin suomalaisiin kohdistuvaa rasismia.

Vaikka käsityksesi "alemman tason hommista" olisi tottakin, en kuitenkaan itse pidä etnistä syrjintää niissä oikeudenmukaisena toimena. Kyseessä on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain rikkominen. Suojaa tarvitsevat myös "alemman tason hommia" tekevät ja he erityisesti.

Minusta ei pidä lähteä linjalle, joka oli 1800-luvulla, että on joku eliitti, joka nauttii syrjimättömyyden suojaa, ja "alemman tason hommia" tekevät, jotka eivät nauti.

Oikeaa lakia ei saa mielestäni pikkuvirkamies rikkoa siksi, että hänen mielestään rikkominen on oikein.

Olen myös sitä mieltä, että bussikuskin, puisto-osastojen ja muiden "matalapalkka-alojen" hommat ovat kunnioitettavia ja arvostettavia töitä.

En halveksi niiden töiden tekijöitä. Olen ollut paljon tekemisissä ruumiillista työtä tekevien ihmisten kanssa, jotka ovat sivistyneitä ihmisiä, vaikka eivät omaa koulusivistystä.

Edelleen, tsaarinajasta asti mainittuun käytäntöön johtavaa kehityskulkua on ainakin pirun hankala osoittaa.

Aikalaisten mielestä silloin jo halveksittiin "alemman tason" ihmisiä.

[Vetehinen]

Ja positiivisesta erityiskohtelusta kunnissa on lyhyt askel sen ulottamisesta koskemaan yrityksiä. STT lähetti kyselyn n. 40 suomalaiselle yritykselle kysyen niiden mielipidettä. http://www.aamulehti.fi/uutiset/talous/ ... tat/172516 Yritykset vastasivat niitä kiinnostavan hakijan pätevyyden ja sopivuuden. Vastanneista kunnista Hki, Tku, Tre ja Lahti kertoivat soveltavansa positiivista erityiskohtelua.

Oikeusministeriö: "laki ei velvoita työnantajaa erityiskohteluun." ja "on viime kädessä tuomioistuinten asia ottaa kantaa siihen, mikä on hyväksyttävää positiivista erityiskohtelua."
Eli alussa mainittu etnisesti syrjäytetyksi tullut bussinkuljettaja voisi riitauttaa asian?

Veikko Palvo

Kiitos tuosta linkistä.

En tiennyt että tuollainen kysely on tehty enkä että noin moni kaupunki jo syrjiin etnisesti.

Etnisesti syrjäytetty suomalainen bussikuski voi kannella oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, jotka eivät tuomitse rangaistuksia, tai haastaa kaupungin käräjille, jossa voi saada korvauksia, jos voittaa kaupungin lakimiesosaston. Suomalaisen bussikuskin on luultavasti todistettava kaupungin syyllisyys.

Jos syrjitty on maahanmuuttaja tai vähemmistöön kuuluva, voi Vähemmistövaltuutettu haastaa kaupungin ja käsittely tapahtuu syrjintälautakunnassa, joka voi tuomita enintään 15000 euron korvaukset. Tällöin kaupungin on osoitettava syyttömyytensä, sillä asiaa koskee käänteinen todistustaakka.

[Vetehinen]

Ruotsin valtiollisen aseman poistamiseen nykyaika ei tarjoa sellaista keinoa, joka olisi yleisesti hyväksytty ja ei aiheuttaisi mitään poliittisia ongelmia. Rkp:n perinteinen asema hallitusten vaa´ankielenä on yksi syy.

Totta että RKP on aina hallituksessa vaalin tuloksesta riippumatta. Hallitukset ovat kuin säätyvaltiopäivät.

Mikä se vaaka on, jonka kielellä RKP istuu?

[Vetehinen]

Jospa Veteheinen selittäisi, a) mikä hänen mielestään on etnistä syrjintää b) mitkä ovat ruotsinkielisten nykyiset etuoikeudet c) käsityksens enemmistön ja vähemmistön oikeuksista yleensä

Sinulla on hemmetin isoja kysymyksiä Emma-Liisa.

Kamalan työlästä vastailla suurelle joukolle opponentteja ja kysyt vielä noin isoja asioita.

Lyhyesti:

a) kohtelu etnisen taustan perusteella. Etnisyys oltava merkityksetöntä ja läpinäkyvää eli ihan sama onko somali vai suomalainen. Yksilölliset ominaisuudet ratkaisevat

b) koulutus kaikilla tasoilla, pakkoruotsi, kiintiöt, kaksinkertainen hallinto tietyissä asioissa

c) vaikea vastata, mutta periaatteessa ei ryhmä oikeuksia toisen ryhmän kustannuksella vaan yksilönoikeuksien mukaisesti.

[Vetehinen]

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtajan Annika Forsanderin mukaan Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua.

Positiivinen erityiskohtelu merkitsee jonkun etnisen ryhmän suosimista toisten kustannuksella. Tässä tapauksessa suosittu ryhmä on "maahanmuuttajat" eli kaikki, jotka ovat alkuaan ulkomaalaisia.

Helsingin pyrkimyksenä on palkata maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on asukasmäärässä ( 9 - 10 %:a? ) jos hakijat ovat tasavahvoja.

Helsingin kaupungin työntekijöistä saattaa väestöosuuttaan suurempi osuus olla suomenruotsalaisia ja hyvin mahdollista, että suomalaisten osuus on alle heidän väestöosuutensa.

Taiteen keskustoimikunnan myöntämistä apurahoista väestöosuuttaan vähemmän apurahoja saivat suomalaiset, osuuttaan enemmän suomenruotsalaiset ja osuutensa suhteessa maahanmuuttajat jo ennen maahanmuuttajille suunnattua monikulttuurisuusapurahaa.

[jsn]

Helsingin kaupungin työntekijöistä saattaa väestöosuuttaan suurempi osuus olla suomenruotsalaisia ja hyvin mahdollista, että suomalaisten osuus on alle heidän väestöosuutensa.

Taiteen keskustoimikunnan myöntämistä apurahoista väestöosuuttaan vähemmän apurahoja saivat suomalaiset, osuuttaan enemmän suomenruotsalaiset ja osuutensa suhteessa maahanmuuttajat jo ennen maahanmuuttajille suunnattua monikulttuurisuusapurahaa.

Voidaanhan ruotsinkielinen hakija valita myös muiden ominaisuuksiensa kuin kielen perusteella. Systemaattisesta enemmistöön kohdistuvasta syrjinnästä viranhaussa sinulla ei ole esittää mitään todisteita. Ruotsinkielisten koulutustasossa olevat erot ovat rakenteellisia, eivät syrjintää. Totta, heille on suhteessa enemmän koulutusta tarjolla, mutta myös moni suomenkielinen hyödyntää ruotsinkielistä korkeampaa opetusta. Olisiko ratkaisu ruotsinkielisen koulutuksen leikkaaminen ja suomenkielisen lisääminen? Törmäämme samaan ongelmaan kuin virallisen kielen statuksen purkamisessa.

Oudolla tavalla samaan aikaan vastustat kiintiöajattelua ja samaan aikaan haluat sitä: suomalaisten siis pitäisi saada viroista ja apurahoista yms. tietty määrä väestöosuutensa mukaan, loput jaettaisiin muiden kesken. Mitä muuta tämä on kuin ryhmäajattelua.

[Vetehinen]

Oudolla tavalla samaan aikaan vastustat kiintiöajattelua ja samaan aikaan haluat sitä: suomalaisten siis pitäisi saada viroista ja apurahoista yms. tietty määrä väestöosuutensa mukaan, loput jaettaisiin muiden kesken. Mitä muuta tämä on kuin ryhmäajattelua.

Pahoitteluni ettet ymmärtänyt kirjoitustani. Syy on minun. Kirjoitan aivan liian vaikeaselkoisesti.

En kannata kiintiöitä ja ryhmäoikeuksia ja velvollisuuksia, vaan olen niitä vastaan.

Työpaikkojen ja ja apurahojen "kiintiöitä" on perusteltu sillä, että maahanmuuttajille on väestöosuuttaan pienempi osuus apurahoja tai työpaikkoja, mutta niin on suomalaisillakin. Suomenruotsalaisilla on osuuttaan enemmän.

[jsn]

Muistaakseni Ranskassa on esitetty anonyymejä työhakemuksia, joissa henkilön nimi ja kulttuuri peitetään syrjinnän estämiseksi valintatilanteessa. Meillä vastaavasti täytyisi salata hakijan nimen ohella kielitaidon yhteydessä myös äidinkieli (edellyttäen että suomen taito löytyy). Ranska poikkeaa kielioloissaan Suomesta. Siellä edellytyksenä on, että kaikki osaavat ranskaa eikä vieraita kieliä pidetä siinä määrin tärkeänä kuin meillä pienessä maassa.

[Vetehinen]

Muistaakseni Ranskassa on esitetty anonyymejä työhakemuksia, joissa henkilön nimi ja kulttuuri peitetään syrjinnän estämiseksi valintatilanteessa.

Monikulttuuriasiantuntija Umayya Abu-Hanne ehdotti, että henkilön etnisyys tuodaan esiin syrjinnän toteuttamiseksi.

Meillä vastaavasti täytyisi salata hakijan nimen ohella kielitaidon yhteydessä myös äidinkieli (edellyttäen että suomen taito löytyy). Ranska poikkeaa kielioloissaan Suomesta. Siellä edellytyksenä on, että kaikki osaavat ranskaa eikä vieraita kieliä pidetä siinä määrin tärkeänä kuin meillä pienessä maassa.

Suomenruotsalaiset eivät saa mielestäni olla poikkeus - bättrefolk, joihin ei sovelleta samoja periaatteita kuin muihin ryhmiin.

Et ehkä tarkoittanut Väestörekisterin äidinkielen rekisteröintiä, mutta minun mielestäni äidinkielen rekisteröinti pitäisi lopettaa, sillä sitä käytetään etniseen syrjintään.

[jsn]

Umaya-Abu-Hanna ei edusta minulle minkäänlaista auktoriteettia. Tapauksissa, joissa etnisyys halutaan peittää, se käy usein ilmi muusta asiayhteydestä. En pidä tiukkaa anonymiteettiä käytännöllisenä ratkaisuna syrjinnän poistamiseen. Se ei edistä erilaisuuden hyväksymistä. Samoin perustein voitaisiin peittää myös mm. hakijan sukupuoli. Kuitenkin työelämässä etnisyys ja sukupuoli tulevat näkyviin ja ovat osa hakijan persoonallisuutta. Pelkillä papereilla ei kai kukaan tee lopullista valintaa.

Äidinkielen rekisteröintiä ei Suomessa käytetä syrjintään. Sitä käytetään pääasiassa tilastotiedon tuottamiseen, jolloin henkilöllisyys häivytetään.

Henkilötietolaki kieltää etnisen alkuperän, uskonnollisen, poliittisen tai seksuaalisen suuntautumisen tiedustelemisen ym. työnhaastattelun yhteydessä. Mm. vapaaseen virkahakemukseen ei tarvitse kirjoittaa äidinkieltä. Moni kuitenkin haluaa sen vapaaehtoisesti mainita. Olet, Vetehinen, jälleen lähtenyt uusille hakoteille. Ehkä sinun kannattaisi lähteä hakemaan töitä tai taiteilija-apurahaa.

[Vetehinen]

Äidinkielen rekisteröintiä ei Suomessa käytetä syrjintään. Sitä käytetään pääasiassa tilastotiedon tuottamiseen, jolloin henkilöllisyys häivytetään.

Henkilötietolaki kieltää etnisen alkuperän, uskonnollisen, poliittisen tai seksuaalisen suuntautumisen tiedustelemisen ym. työnhaastattelun yhteydessä. Mm. vapaaseen virkahakemukseen ei tarvitse kirjoittaa äidinkieltä. Moni kuitenkin haluaa sen vapaaehtoisesti mainita. Olet, Vetehinen, jälleen lähtenyt uusille hakoteille. Ehkä sinun kannattaisi lähteä hakemaan töitä tai taiteilija-apurahaa.

Minun tietojeni perusteella tilanne on aika toisenlainen.

Tiedän että Helsingissä tarkistetaan Väestörekisteristä henkilön äidinkieli. Jos äidinkieli on ruotsi, pääsee ruotsinkielisille varattuun terveyskeskusjonoon. Suomalaisia ja maahanmuuttajia jonoon ei hyväksytä, koska he eivät ole äidinkieleltään ruotsia puhuvia. Riikinruotsalaiset saattavat olla poikkeus.

Itä-Uudellamaalla on erikoisterveydenhoito järjestetty muistaakseni niin, että äidinkieleltään ruotsinkielisille hoito annetaan HUS:ssa ja muille - suomenkielisille ja ulkomaankielisille muistaakseni Porvoossa. Eri paikassa kuitenkin, kuin ruotsinkielisille.

Lisäksi äidinkielimerkintä on jatkuvassa käytössä sen vuoksi, että laissa on muistaakseni määräys, joka edellyttää viranomaisia käyttämään kansalaisen äidinkieltä automaattisesti ilman kansalaisen esittämää toivetta. Viranomaisen on siis pakko selvittää henkilön äidinkieli ennakkoon.

Väestörekisteri myös myy äidinkielen perusteella tehtyjä osoitteistoja yrityksille.

Toivottavasti nuo esimerkit riittävät osoittamaan, ettei Väestörekisterin äidinkielimerkintää käytetä vain tilastointiin.

[jsn]

Luulin että puhuimme viranhausta. Siinä tietääkseni väestörekisteri ei ole missään laitoksessa sellaisessa käytössä, että ennalta seulottaisiin hakijat kielen perusteella. Jos tehtävä edellyttää turvallisuusselvityksen tekoa, siinä tutkitaan pääosin muita asioita kuin äidinkieltä.

Uudenmaan kunnallisesta terveydenhoidosta minulla ei ole tietoa, joten kertomasi on minulle uutta. Koska terveydenhoito on kunnallista, riippuu menettely siitä, onko kunta kaksi- vai yksikielinen. Valtiollisen tason sorrosta ei ole kysymys. Tuskin sekään, että saa virallisen asiakirjan omalla äidinkielellään. Äidinkielen voi tarkistaa ja halutessaan muuttaa Väestörekisterin palvelusta. Jos jollekulle tulee vääränkielinen asiakirja, niin asia on korjattavissa. Asiakirjojen sisältö ei muutu, jos saa ruotsinkielisenä. Tässä henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä. Pitäisikö olla?

Osoitteistojen myynti suoramarkkinointiin on valitettavaa. Jokainen saa näitä profilointeja milloin milläkin perusteella, eikä kieli ole suinkaan ainoa peruste. Se ei ole ns. viranomaistoimintaa, mutta valitettavasti se on laillista.