Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

[Jussi Jalonen]

Olen myös sitä mieltä, että bussikuskin, puisto-osastojen ja muiden "matalapalkka-alojen" hommat ovat kunnioitettavia ja arvostettavia töitä. En halveksi niiden töiden tekijöitä. Olen ollut paljon tekemisissä ruumiillista työtä tekevien ihmisten kanssa, jotka ovat sivistyneitä ihmisiä, vaikka eivät omaa koulusivistystä.

Samaten. Itse asiassa en ole ollut ainoastaan tekemisissä, vaan olen ollut sellainen. Tietyssä mielessä olen yhä. Perustutkintoni suorittamisen jälkeenkin tein jonkin aikaa kaikenlaisia ruumiillisia töitä, joista jääkaappien ja keittiötarvikkeiden roudaaminen oli luultavasti kiinnostavimmasta päästä; mieleen tuli se vanha Dire Straits-yhtyeen listahitti. Sillä kertaa tosin olin yksityisen palkkalistoilla. Yksityisen palkkalistoilla olin myös silloin, kun uurastin polviani myöten jätevesikaivon pohjalle kertyneessä kansantuotteessa Tampereen keskustassa, samaten myös pärrytellessäni piikkauskonetta eräällä nokialaisella raksatyömaalla.

Mutta kuten sanoin, niin itse olisin kyllä huolissani kokonaan toisenlaisesta kehityksestä. En siis niinkään siitä, että suomalaista kantaväestöä "etnisesti syrjitään" julkisen sektorin matalapalkka-alalla - kyseessä on kuitenkin vain vaivainen kymmenen prosentin kiintiö, joka tuskin syrjäyttää kantasuomalaisia yhtään mistään. Sen sijaan huolestuttavampaa on se, jos tähän maahan saapunut ulkomaalaisväestö pyritään kiintiötoimin lukitsemaan mainitunlaisille matalapalkka-aloille. Julkisen vallan taholta tapahtuva viestitys maahanmuuttajille, miten heillä on aina näille, ja tosiaankin vain näille aloille pyrittäessä etulyöntiasema, ei ole mielestäni erityisen stimuloiva signaali.

Mitä tulee muuten tässä viestiketjussa mainittuun anonyymiin työnhakuun, niin sellaista on esitetty Suomessakin.


Cheers,

J. J.

[Vetehinen]

Mutta kuten sanoin, niin itse olisin kyllä huolissani kokonaan toisenlaisesta kehityksestä. En siis niinkään siitä, että suomalaista kantaväestöä "etnisesti syrjitään" julkisen sektorin matalapalkka-alalla - kyseessä on kuitenkin vain vaivainen kymmenen prosentin kiintiö, joka tuskin syrjäyttää kantasuomalaisia yhtään mistään. Sen sijaan huolestuttavampaa on se, jos tähän maahan saapunut ulkomaalaisväestö pyritään kiintiötoimin lukitsemaan mainitunlaisille matalapalkka-aloille. Julkisen vallan taholta tapahtuva viestitys maahanmuuttajille, miten heillä on aina näille, ja tosiaankin vain näille aloille pyrittäessä etulyöntiasema, ei ole mielestäni erityisen stimuloiva signaali.

Olen toista mieltä. En ole havainnut, että Annika Forsanderin suunnitelma koskisi vain matalapalkka-aloja ja vaikka koskisikin, olen sitä vastaan. Mahtaako matalapalkka-aloilla olla tarpeeksi suomenruotsalaisia?

Minulle on aivan sama mikä rasistisen palkkaamisen palkkataso on.

[jsn]

Mahtaako matalapalkka-aloilla olla tarpeeksi suomenruotsalaisia?

Kyllä heitäkin valitettavasti on. Sinä se vaan jaksat yhä. Uskoisin että suomenkieliset ovat yhtä haluttomia alimmin palkatuille aloille, joten heitä tuskin syrjitään työhönotossa kielen vuoksi.

[Vetehinen]

Mahtaako matalapalkka-aloilla olla tarpeeksi suomenruotsalaisia?

Kyllä heitäkin valitettavasti on. Sinä se vaan jaksat yhä. Uskoisin että suomenkieliset ovat yhtä haluttomia alimmin palkatuille aloille, joten heitä tuskin syrjitään työhönotossa kielen vuoksi.

Minusta sen ei pidä mennä noin, vaan perustuslaki ja yhdenvertaisuuslakia on noudatettava jokaisella tasolla.

Mielestäni työpaikat on annettava pätevyyden ja osaamisen perusteella, eikä etniseen ryhmään kuulumisen vuoksi.

Ymmärrän monien vastaan panevien kirjoitustesi perusteella, ettet jaa minun rasismin vastaista mielipidettäni.

[Emma-Liisa]

Minusta sen ei pidä mennä noin, vaan perustuslaki ja yhdenvertaisuuslakia on noudatettava jokaisella tasolla.

Mielestäni työpaikat on annettava pätevyyden ja osaamisen perusteella, eikä etniseen ryhmään kuulumisen vuoksi.

Ja tätä periaatetta on muka noudatettu tähän mennessä? Voi jopa kysyä, voidaanko sitä noudattaa, sillä a) ihmiset eivät ole objektiivisia, eivät siis työnantajatkaan b) kriteeritkään eivät ole objektiivia

Esimerkkejä:
- hakijalla A on enemmän kokemusta, mutta hakijalla B on uusia ideoita
- työpaikalla on "yliedustusta" vaikkapa naisista, ja työssä tarvitaan myös miehiä. tai päinvastoin
- pienelle paikkakunnalle on valittu esim. lääkäri, joka toivoo että hänen opettajapuolsiolleen järjestyy myös työtä

[jsn]

Ymmärrän monien vastaan panevien kirjoitustesi perusteella, ettet jaa minun rasismin vastaista mielipidettäni.

En kerta kaikkiaan jaa räikeän liioittelevaa näkemystäsi rasismista, saati sen historiallisesta olemuksesta. Tämä ei tee minusta silti rasismin puolustajaa.

En ole kaikessa suinkaan kanssasi eri mieltä. Mielestäni yksilönoikeudet ovat usein parempi lähtökohta kuin tunnustettujen ryhmien ryhmäoikeudet. Mutta pelkkä yksilönoikeus-tulkinta ei toteudu monessa muussakaan lainsäädännössä. Se ei tee autuaaksi, enkä tiedä onko lainsäädännön oltava muutenkaan kovin ideologisesti johdonmukaista, jos se toimii eikä tuota epäoikeudenmukaisuutta tai muita ongelmia. Tapaukset, joissa katsot suomenkielisten olevan nykyisin rasistisesti ja systemaattisesti syrjittyinä eivät ole tällaisia. Enemmänkin ne ovat teoreettisia. Virkanimityksestä tai työhönotosta voi valittaa, jos yksilö katsoo tulleensa syrjityksi mm. kielellisin tai rodullisin perustein.

Onko viranomaisasioinnin kieli tosiaan yksilönoikeuksien kannalta keskeisin ongelma? Isompi ongelma on mielestäni se, että viranomaisten tehtävät siirtyvät pikkuhiljaa yksityisille toimijoille, joita eivät sido samat normit kuin hallintoa. Perinteinen hallinto ja sen tehtävät ovat supistumassa. Aika jolloin niitä lisättiin, kuuluu historiaan.

[Klaus Lindgren]

Tiedän että Helsingissä tarkistetaan Väestörekisteristä henkilön äidinkieli. Jos äidinkieli on ruotsi, pääsee ruotsinkielisille varattuun terveyskeskusjonoon. Suomalaisia ja maahanmuuttajia jonoon ei hyväksytä, koska he eivät ole äidinkieleltään ruotsia puhuvia. Riikinruotsalaiset saattavat olla poikkeus.

Itä-Uudellamaalla on erikoisterveydenhoito järjestetty muistaakseni niin, että äidinkieleltään ruotsinkielisille hoito annetaan HUS:ssa ja muille - suomenkielisille ja ulkomaankielisille muistaakseni Porvoossa. Eri paikassa kuitenkin, kuin ruotsinkielisille.

Lisäksi äidinkielimerkintä on jatkuvassa käytössä sen vuoksi, että laissa on muistaakseni määräys, joka edellyttää viranomaisia käyttämään kansalaisen äidinkieltä automaattisesti ilman kansalaisen esittämää toivetta. Viranomaisen on siis pakko selvittää henkilön äidinkieli ennakkoon.

Väestörekisteri myös myy äidinkielen perusteella tehtyjä osoitteistoja yrityksille.

Toivottavasti nuo esimerkit riittävät osoittamaan, ettei Väestörekisterin äidinkielimerkintää käytetä vain tilastointiin.

Onko siis väärin, että ruotsinkieliset saavat palveluja omalla äidinkielellään? (Niin, Helsingissä ruotsinkielistä palvelua saa nykyään vain muutamalla terveysasemalla. Suomenkieliset pääsevät siis oman kaupunginosan terveysasemalle, ruotsinkielis6tä palvelua tarvitsevat matkustavat kauemmaksi).

[Emma-Liisa]

Onko siis väärin, että ruotsinkieliset saavat palveluja omalla äidinkielellään?

Tosiasiassa eivät monessakaan paikassa saa, vaan ovat luopuneet toivosta saada ja muuttavat suomeen, kun huomaavat virkailijan ruotsin kielen taidon heikoksi (jolloin virkailija ei saa harjoitusta ruotsin kielen taidossa) tai jopa aloittavat suomeksi (sama seuraus).

Koko nykyinen melskaus ruotsin kielestä on sikäli kummallista, että todellisuudessa toiseksi kotimaiseksi kieleksi on tullut englanti. Melkein missä tahansa näkyy olevan suomen lisäksi englanninkielinen teksti. Joissakin työopaikoissa työkielikin on englanti.

Yleisesti ottaen, kun puhutaan oikeuksista, kannnattaisi ehkä miettiä, miltä tuntuisi olla toisen ihmisen asemassa.

[Vetehinen]

Minusta sen ei pidä mennä noin, vaan perustuslaki ja yhdenvertaisuuslakia on noudatettava jokaisella tasolla.

Mielestäni työpaikat on annettava pätevyyden ja osaamisen perusteella, eikä etniseen ryhmään kuulumisen vuoksi.

Ja tätä periaatetta on muka noudatettu tähän mennessä? Voi jopa kysyä, voidaanko sitä noudattaa, sillä a) ihmiset eivät ole objektiivisia, eivät siis työnantajatkaan b) kriteeritkään eivät ole objektiivia

Mielestäni perustuslakia ja yhdenvertaisuuslakia on noudatettava ja uskon, että niitä voidaan noudattaa, jos vain halutaan.

Esimerkkejä:
- hakijalla A on enemmän kokemusta, mutta hakijalla B on uusia ideoita

Tuo on mielestäni pätevyys- ja osaamisasia eikä liity etniseen syrjintään.

- työpaikalla on "yliedustusta" vaikkapa naisista, ja työssä tarvitaan myös miehiä. tai päinvastoin

Sukupuolisyrjintä on kiellettyä.

- pienelle paikkakunnalle on valittu esim. lääkäri, joka toivoo että hänen opettajapuolsiolleen järjestyy myös työtä

Minusta ihan ok toive.

[Vetehinen]

Se ei tee autuaaksi, enkä tiedä onko lainsäädännön oltava muutenkaan kovin ideologisesti johdonmukaista, jos se toimii eikä tuota epäoikeudenmukaisuutta tai muita ongelmia. Tapaukset, joissa katsot suomenkielisten olevan nykyisin rasistisesti ja systemaattisesti syrjittyinä eivät ole tällaisia. Enemmänkin ne ovat teoreettisia.

Olen havainnut, että vähättelet suomalaisiin kohdistuvaa etnistä syrjintää.

Olen antanut käytännön esimerkkejä, joten kyse ei ole teoriasta.

Virkanimityksestä tai työhönotosta voi valittaa, jos yksilö katsoo tulleensa syrjityksi mm. kielellisin tai rodullisin perustein.

Toki voi valittaa, mutta valtion ja kuntien ei pitäisi rakentaa ja pitää yllä suomalaisia syrjiviä rakenteita, vaan poistaa ne.

Viimeaikaiset suunnitelmat syrjinnän lisäämiseksi ovat huolestuttavia ja osoitus, että syrjintä on lisääntymässä eikä vähenemässä.

[Vetehinen]

Onko siis väärin, että ruotsinkieliset saavat palveluja omalla äidinkielellään?

Ei se väärin ole.

(Niin, Helsingissä ruotsinkielistä palvelua saa nykyään vain muutamalla terveysasemalla.

Ei toki. Ruotsinkielistä palvelua saa jokaisella terveysasemalla.

[Vetehinen]

Onko siis väärin, että ruotsinkieliset saavat palveluja omalla äidinkielellään?

Tosiasiassa eivät monessakaan paikassa saa, vaan ovat luopuneet toivosta saada ja muuttavat suomeen, kun huomaavat virkailijan ruotsin kielen taidon heikoksi (jolloin virkailija ei saa harjoitusta ruotsin kielen taidossa) tai jopa aloittavat suomeksi (sama seuraus).

Kun ruotsalainen kerran osaa suomea, niin mielestäni ei ole mitään ongelmaa, kun hän hoitaa asiansa suomeksi.

[Klaus Lindgren]

[quote="Vetehinen"]Ei toki. Ruotsinkielistä palvelua saa jokaisella terveysasemalla./quote]

Vuodesta 2005 lähtien ainoastaan Itäkeskuksen, Viiskulman ja Munkkiniemen terveysasemilla.

[Vetehinen]

Ei toki. Ruotsinkielistä palvelua saa jokaisella terveysasemalla.

Vuodesta 2005 lähtien ainoastaan Itäkeskuksen, Viiskulman ja Munkkiniemen terveysasemilla.

Olet sekoittanut yksikielisen ruotsinkielisen terveyskeskusjonon ja kaksikieliset muut terveyskeskukset.

Mainitsemasi ovat terveyskeskusjonoja, joihin äidinkieleltään suomalaisia ei hyväksytä.

Ruotsinkieliset saavat asioida jokaisessa Helsingin terveyskeskuksessa ruotsiksi.

[Klaus Lindgren]

Mainitsemasi ovat terveyskeskusjonoja, joihin äidinkieleltään suomalaisia ei hyväksytä.

Ruotsinkieliset saavat asioida jokaisessa Helsingin terveyskeskuksessa ruotsiksi.

Ei näin, vaan muualla kuin näissä kolmessa ruotsinkielistä palvelua ei voida taata. Asian kertoo hieman verhotummin kaupungin asianomainen sivu:
"Fr.o.m. år 2006 har den svenskspråkiga befolkningen i Helsingfors haft möjlighet att välja svenskspråkig hälsostationsservice vid följande enheter: Munksnäs, Östra centrums och Femkantens hälsostation." http://www.hel.fi/wps/portal/Terveyskes ... onsservice

Kuvaan toki kuuluu, että ensin pitää lähettää hakemus: "De som ännu vill anmäla sig som patient till den svenskspråkiga enheten, skall göra en skriftlig anmälan till ifrågavarande hälsostation. Var vänlig notera behandlingstiden och eventuell lokal kötid vid överflyttning till den svenskspråkiga hälsostationsbetjäningen."

Tuo jos on suosimista ja suomalaisvastaista rasismia, ihmettelenpä vain mikä olisi sortoa ja ruotsinkielisten syrjintää?