Monikulttuurisuus historiallisesta näkökulmasta

[Vetehinen]

Ongelma onkin tällä hetkellä mielestäni se, että juuri käytännöllinen asenne on kadonnut julkisesta keskustelusta lähes täydellisesti.

Käytännöllinen asenne tarkoittaa mielestäni, että mietimme mitä oikeasti käytännössä merkitsee se, että maahan muuttaa n. 10000 somalialaista kahdessa vuodessa, joista 90 % ei osaa lukea. Luku 10000 tulee lehdessä olleesta tiedosta, että 4000 somalialaista odottaa perheenyhdistämistä ja tänä vuonna odotetaan uusia yhdistämistapauksia tulevan 5000-6000.

Mistä noille ihmisille saadaan asunnot, perehdyttäjät ja opastajat, miten heitä koulutetaan lukemaan (somaliaksi vai suomeksi?), opetetaan kieltä ja joku ammatti?

Vai annetaanko välinpitämättömästi markkinatalouden näkymättömän käden hoitaa työttömyys ja syrjäytyneisyys sitten joskus, kun taloustilanne paranee?

Käytännöllisyys on mielestäni käytännöllisiä ratkaisuja. Yksi käytännöllinen ratkaisu on perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen: yhdistäminen ei onnistuisi, ellei maassa jo oleva sukulainen pysty elättämään maahan tulevia uusia sukulaisia, tai järjestä heille työpaikkaa, jolla he itse elättävät itsensä.

Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan perheet yhdistetään suoraan sosiaaliavun varaan ja lopputulos on slummi.

[jsn]

Monikulttuurisuus on paljon laajempi kysymys kuin pakolaisuus. Suurin osa Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä on tullut maahan muuta kautta kuin turvapaikanhakijoina.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa eräs somalitaustainen totesi itse, että tärkeintä olisi kiristää toimeentulotuen perusteita. Löysäkätinen toimeentulotuen jakaminen ilman minkäänlaista työllistymis-tai kouluttautumisvelvollisuutta johtanee nopeaan laitostumiseen ja joutilaiden luokan syntymiseen. Tämä ei todellakaan ole yhteiskunnan eikä maahantulijan etu. Ja kuitenkin jokaista toimeentulotuen hakijaa on kohdeltava samanarvoisesti. Samaa pitäisi soveltaa myös suomalaisiin työkykyisiin tuen hakijoihin.

Turvapaikanhakijoiden osalta tilannetta hankaloittaa lainsäädäntö, joka toteaa, että päätöstä odottaessa turvapaikanhakija ei saa tehdä muuta kuin nostaa toimeentulotukea. Kansainvälisin sopimuksin halutaan estää pakolaisten päätyminen toisen luokan työvoimaksi. Voitaisiinkohan heitä käyttää rikkurikaartina, kuten inkeriläisiä ja karjalaisia pakolaisia aikoinaan?

[Vetehinen]

Tämän päivän Helsingin Sanomissa eräs somalitaustainen totesi itse, että tärkeintä olisi kiristää toimeentulotuen perusteita. Löysäkätinen toimeentulotuen jakaminen ilman minkäänlaista työllistymis-tai kouluttautumisvelvollisuutta johtanee nopeaan laitostumiseen ja joutilaiden luokan syntymiseen. Tämä ei todellakaan ole yhteiskunnan eikä maahantulijan etu. Ja kuitenkin jokaista toimeentulotuen hakijaa on kohdeltava samanarvoisesti. Samaa pitäisi soveltaa myös suomalaisiin työkykyisiin tuen hakijoihin.

En ole samaa mieltä kanssasi. Ehdotat että sosiaalitukia heikennetään maahanmuuttajien vuoksi.

Ehdotuksesi toteuttaminen on aika varma keino lisätä maahanmuuttajavastaisuutta niiden keskuudessa, jotka menettävät sosiaalietuuksia maahanmuuttajien vuoksi.

Sosiaalietuudet on mielestäni arvioitava kotimaisilla syillä.

Turvapaikanhakijoiden osalta tilannetta hankaloittaa lainsäädäntö, joka toteaa, että päätöstä odottaessa turvapaikanhakija ei saa tehdä muuta kuin nostaa toimeentulotukea. Kansainvälisin sopimuksin halutaan estää pakolaisten päätyminen toisen luokan työvoimaksi. Voitaisiinkohan heitä käyttää rikkurikaartina, kuten inkeriläisiä ja karjalaisia pakolaisia aikoinaan?

Tuonkin ehdotuksesi toteutuminen johtaa mielestäni takuuvarmasti maahanmuuttajavastaisuuteen.

En kuitenkaan usko, että yritykset hakisivat vastaanottokeskuksista kielitaidotonta ja osaamatonta työvoimaa lakkojen rikkomiseksi.

Mielestäni maahanmuuton ongelmien ratkaisujen tulee olla etnistä konfliktia ehkäiseviä eikä konflikteja aiheuttavia.

[Veikko Palvo]

Monikulttuurisuus on paljon laajempi kysymys kuin pakolaisuus.

Amerikkalainen eurooppalaisperäinen kulttuuri on levinnyt laajalle, eiköhän sitäkin voine nimittää monikulttuurisuuden osaksi?
Tosin jotkut näyttävät nimittävän sitä "amerikkalaiseksi kulttuuri-imperialismiksi" ja sanovat, että Euroopan kulttuuriteollisuuden tulisi haastaa se.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Tämän päivän Helsingin Sanomissa eräs somalitaustainen totesi itse, että tärkeintä olisi kiristää toimeentulotuen perusteita. Löysäkätinen toimeentulotuen jakaminen ilman minkäänlaista työllistymis-tai kouluttautumisvelvollisuutta johtanee nopeaan laitostumiseen ja joutilaiden luokan syntymiseen. Tämä ei todellakaan ole yhteiskunnan eikä maahantulijan etu. Ja kuitenkin jokaista toimeentulotuen hakijaa on kohdeltava samanarvoisesti. Samaa pitäisi soveltaa myös suomalaisiin työkykyisiin tuen hakijoihin.

Siirtolaisasiain neuvottelukunta esitti 1990 "Suomen tarvitsevan työvoimavajeen poistamiseksi noin 15 000 uutta ja pysyvää maahanmuuttajaa vuosittain."
Mutta maailma muuttuu nopeasti.
Globalisaatio vie työpaikkoja Suomesta ja työvoimavajetta ei 1990 jälkeen ole esiintynyt.
Eikö globalisaatio ja maahanmuutto Suomeen haasta hyvinvointiyhteiskunnan?

Veikko Palvo

[jsn]

Vuoden 1990 arviot perustuvat teolliseen yhteiskuntaan, jota ei enää ole olemassa. Olet oikeassa Veikko Palvo, että ne työpaikat, joita tuolloin laskettiin, ovat hävinneet jo moneen kertaan. Voi olla, että pelätty työvoimapula ei toteudu pelätynkaltaisena.

Mutta maahanmuutto on globalisaation yksi ulottuvuus, mutta ei suoraan yhteydessä työmarkkinoihin vaan pikemminkin yleiseen liikkuvuuden lisääntymiseen. Turvapaikanhaku taas liittyy asiaan sen toisesta kulmasta, mutta ei toki ole täysin erotettavissa siitä. Asiaa on hankala rajata. Globaalia maailmaa ei pääse pakoon. Tämän on maahanmuuttokritiikki unohtanut.

Ehdotat että sosiaalitukia heikennetään maahanmuuttajien vuoksi.

Ei ole mahdollista, että rajataan maahanmuuttajat sosiaalietuuksien ulkopuolelle, joita Suomen kansalaiset (tai etniset suomalaiset) saavat nauttia heitä paremmin ehdoin. On ilmeinen kannustinloukku, jos työkykyinen ihminen ei voi mennä töihin, vaikka sopivia töitä on tarjolla pilvin pimein. Se on aina sosiaalitukeen tuudittautumista parempi vaihtoehto. Palkkaa ei makseta tarpeen mukaan, kuten sosiaalitukia. Oletettavasti maahanmuuttaja lähtee kotimaastaan työn eikä sosiaalituen vuoksi? Sosiaalituki on tarkoitettu tilapäiseen auttamiseen, ei käterveen ihmisen pysyväksi elämäntavaksi.

[Jussi Jalonen]

Mikä on ratkaisusi heikosti työllistyvien maahanmuuttajien työllistymiseksi?

Yleisen työllisyystilanteen kohentuessa mainitut ongelmat tapaavat ratketa.

Mielestäni asiaan ei pidä suhtautua noin huolettoman välinpitämättömästi. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut heikosti työllistyviä maahanmuuttajia. Tilanne on uusi.

Mitä välipitämätöntä siinä on? Mikäli maassa toteutetaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa, niin totta kai se koskee kaikkia maassa asuvia, maahanmuuttajat mukaan lukien, ja vaikuttaa heihinkin positiivisesti. Siihen, millaista sen politiikan tulisi olla... no, jos minulla olisi jokin patenttiratkaisu, niin melko varmasti olisin sen pätevyyden turvin aivan toisenlaisessa asemassa kuin missä nyt olen.

Minusta maahanmuuttajien mielenterveysongelmiinkaan ei pidä suhtautua huolettoman vähättelevästi. Itsestään ongelmat eivät hoidu, vaan hoitamiseen on panostettava.

Tietääkseni en vähätellyt mainittua ongelmaa. Sivumennen, kun muuan politiikko viimeksi huomautti mainitsemastasi siirtolaisten psykiatrisesta ahdingosta ja ehdotti resurssien lisäämistä samoin kuin sinä nyt, niin ns. maahanmuuttokriittisen liikkeen Eirassa asuva johtava kellokas kiiruhti dementoimaan koko ajatuksen.

Mitkä olivat hänen perustelunsa ehdottamasi panostuksen hylkäämiseen? Hän paheksui ajatukseen sisältynyttä ulkomaalaisten erityiskohtelua. "Kun kyseessä ovat suomalaiset, eletään suu säkkiä myöten ja tehdään vain se, mihin on varaa. Kun kyseessä ovat ulkomaalaiset, kartoitetaan ensin tarpeet ja sitten revitään tarvittavat varat vaikka kivenkolosta." Kuten edellä jo sanoin, vastakkainasettelun aika ei tosiaankaan ole ohi.

Käytännöllinen asenne tarkoittaa mielestäni, että mietimme mitä oikeasti käytännössä merkitsee se, että maahan muuttaa n. 10000 somalialaista kahdessa vuodessa, joista 90 % ei osaa lukea. Luku 10000 tulee lehdessä olleesta tiedosta, että 4000 somalialaista odottaa perheenyhdistämistä ja tänä vuonna odotetaan uusia yhdistämistapauksia tulevan 5000-6000.

Ilmoittamasi lukemat ovat kyseenalaiset. Somaliasta saapui viime vuonna 1180 turvapaikanhakijaa, ja Migrin raportin etusivulla mainitaan viime vuodelta 2204 turvapaikanhakijain perhesidehakemusta. Vaikka jättäisimme huomiotta mahdollisen päällekkäisyydenkin, niin kuvailemasi luvut vaikuttavat silti liioitelluilta. Lukutaidottomuusprosentti on oletettavasti otettu maakohtaisista tilastoista, ja voi olla yläkanttiin sekin.

Lähteistämättä jättämiäsi numeroita en nyt kuitenkaan jaksa tarkistaa sen täsmällisemmin. Syyn tähän ymmärrätte, jos teette Google-haun jollain sopivalla maahanmuuttoon tai turvapaikanhakijoihin liittyvällä avainsanalla ja vilkaisette kotimaisen internetin tilannetta. Koko verkko on nyt niin totaalisen täynnä ns. maahanmuuttokriittisesti orientoituneiden levittämää propagandaa, että tarkkojen lukemien selvittäminen on mahdotonta. Ilmeisesti se on tarkoituskin.

Mutta otetaan nyt toistaiseksi tuo skenario sellaisenaan. Sopii kysyä, missä määrin ns. maahanmuuttokriittinen villitys, jonka suurimpia kohokohtia on ollut somalien kategorinen julistaminen sosiaalipummeiksi sananvapauden merkeissä, sitten on edesauttanut kuvatun ongelman ratkaisua? Tai millä tavoin sitä on edesauttanut se, että mainitun poliittisen liikkeen keulakuva on istunut kaupunginvaltuustossa ilman mitään järkevää sanottavaa ja ehdottanut välillä pakollista sianlihapäivää kouluihin? Miten mikään näistä aloitteista helpottaa kuvailemiesi sosiaalien ongelmien tyyntä ja asiallista ratkaisua?

Ei mitenkään, tietysti. Kuten sanoin, käytännöllinen asenne on totaalisesti hukassa.



Cheers,

J. J.

[jsn]

Eikö globalisaatio ja maahanmuutto Suomeen haasta hyvinvointiyhteiskunnan?

Haastaa varmasti. Mutta vieläkin isompi haaste sille on rahoituksellinen. Suuriin veronkorotuksiin kun ei ole poliittista tahtoa. Rahoituskyky tulee eteen sittenkin, vaikka Suomi olisi maahanmuuton muuttotappiomaa, josta kynnellekykenevät lähtisivät toimeentulon toivossa muualle. Maahanmuutolla ei ole tähän vaikutusta. Maahanmuuttajien luku tulee vuosikymmenten ajan olevan huomattavasti paljon pienempi kuin eläkeläisten. Työikäisistä maahanmuuttajista työllistyy väistämättä isompi osa kuin eläkeläisistä. Maahanmuuton suorat kustannukset ovat murto-osa sairaanhoidon kustannuksista. Jos luodaan edellytykset mahdollisimman monen työllistymiselle, voidaan kantokykyä parantaa.

Kun Suomi siirtyy ammattiarmeijaan, kuka suomalaisnuori suostuu palvelemaan miehistötehtävissä. Eläkeläiset eivät sodi keinutuoleistaan. On väistämättä palkattava maahanmuuttajataustaisia. Sitäpaitsi tästä on jopa etua jos tehtävät rajoittuvat Saimaan rantojen sijasta kolmannen mailman konfliktien kriisinhallintaan. USA:n armeijassa kaukasidit ovat vähemmistönä.

[Vetehinen]

Kun Suomi siirtyy ammattiarmeijaan, kuka suomalaisnuori suostuu palvelemaan miehistötehtävissä. Eläkeläiset eivät sodi keinutuoleistaan. On väistämättä palkattava maahanmuuttajataustaisia. Sitäpaitsi tästä on jopa etua jos tehtävät rajoittuvat Saimaan rantojen sijasta kolmannen mailman konfliktien kriisinhallintaan. USA:n armeijassa kaukasidit ovat vähemmistönä.

Pakko kysyä, että oletko tosissasi vai onko kirjoituksesi vitsiksi tarkoitettu?

[Vetehinen]

Kuten sanoin, käytännöllinen asenne on totaalisesti hukassa.

Omasta mielestäni käytännöllistä on, että maahanmuuttajalla on työpaikka ja hän ansaitsee elättääkseen itsensä ja perheensä.

Mielestäni se on tervettä.

Työttömyys, sosiaalitukien varassa eläminen, slummit yms ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan rajalla.

[Vetehinen]

Hän paheksui ajatukseen sisältynyttä ulkomaalaisten erityiskohtelua. "Kun kyseessä ovat suomalaiset, eletään suu säkkiä myöten ja tehdään vain se, mihin on varaa. Kun kyseessä ovat ulkomaalaiset, kartoitetaan ensin tarpeet ja sitten revitään tarvittavat varat vaikka kivenkolosta." Kuten edellä jo sanoin, vastakkainasettelun aika ei tosiaankaan ole ohi.

Vastakkainasettelu ei minunkaan mielestäni ole ohi. Minusta se on vasta alkamassa. Ja uskon että menee aika pahaksi ennen kuin paranee.

En ole perehtynyt maahanmuuttajien psykiatrisen hoidon lisäämiseen. Olen vain kuullut, että heitä (potilaita) on väestösuhteeseen nähden paljon.

Halla-ahon lausumassa saattaa olla perää. Psykiatrisen hoidon tarve - varsinkin nuorilla - on kuulemma kasvanut. Tämä perustuu vain yleisiin lehtitietoihin.

Kun kyse on maahanmuuttajien tarpeesta, uskon rahaa löytyvän helpommin kuin suomalaisten psykiatriseen hoitoon.

Muutamia esimerkkejä maahanmuuttajia suosivista ratkaisuista olen esittänyt jo aikaisemminkin: muutamien kaupunkien maahanmuuttajien suosiminen työntekijöiden palkkaamisessa, Taiteen keskustoimikunnan monikulttuurisuusjaos, uimahallivuorot, peruskoulut ja -tarhat, kielisäädökset äkkiä lueteltuna.

Vaikuttaa siltä, että eräät tahallaan kiristää vastakkainasettelua perustamalla järjestelmiä, jotka syrjivät suomalaisia ja suosivat maahanmuuttajia.

Ei ihme, jos monet suomalaiset ovat vihaisia.

Aika moni vertaa kahden ulkomaalaisen äidin karkotusta ja siitä syntynyttä aietta nopeasti muuttaa ulkomaalaislakia, suomalaisten äitien perheenyhdistämisen vaikeuteen, joka johtuu kuntalaista. Kuntalain muutos on tulossa eduskuntaan syksyllä, mutta ulkomaalaislakia kiirehditään kahden ulkomaalaisen vuoksi.

Eivät suomalaiset ole tyhmiä. He havaitsevat nuo seikat ja yhdistävät ne mielessään eliitin suurempaan intoon hoitaa ongelma kuntoon, kun kyse on ulkomaalaisesta henkilöstä.

En tiedä tarkkaan, mikä nykyisen maahanmuuttopolitiikan motiivina on, mutta epäilen, että follow-the-money toimii tässäkin. Moni ansaitsee tai pyrkii ansaitsemaan maahanmuutolla. Todennäköisesti RKP pyrkii saamaan maahanmuuttajien äänet, vaikka ei halua heistä suomenruotsalaisia, mutta tästä sille tulee vielä ongelmia.

[Veikko Palvo]

Eikö globalisaatio ja maahanmuutto Suomeen haasta hyvinvointiyhteiskunnan?

Haastaa varmasti. Mutta vieläkin isompi haaste sille on rahoituksellinen. Suuriin veronkorotuksiin kun ei ole poliittista tahtoa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion kestävyyttä ja rahoitusta uhkaa väestön ikääntyminen ja tuosta ennakoitavissa olevasta muutoksesta on puhuttu paljon.
Hyvinvointivaltiomalli ja a v o i n maahanmuuttopolitiikka olisivat ristiriidassa, koska työvoimavaje tulevaisuudessa on vain olettamus.
Eiköhän piilotyövoimareserviä ole julkisella sektorilla?
http://www.ollisavela.fi/M3.html "Usein julkisen sektorin kokoa mitataan julkisen sektorin työntekijöiden lukumäärällä suhteutettuna kaikkiin työllisiin tai asukaslukuun."
"Täten mitattuna Suomen julkinen sektori on edelleen yksi länsimaiden suurimpia."
Ja tulevaisuuden työntekijälukumäärästähän maahanmuuttokeskustelussa puhutaan.

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Maahanmuuttajaperheissä on paljon mielenterveysongelmia, joita on hyvin vaikea ratkaista, koska psykiatrista hoitoa on annettava tulkin avulla. En tiedä onko määriä tutkittu lainkaan. Oma tietoni suuresta määrästä perustuu hoitohenkilökunnan kertomaan.

Kiintoisa sattuma. Tiedätkö, minkä Yhdysvaltoihin saapuneen maahanmuuttajaryhmän suhteellisesti heikosta mielenterveystilanteesta amerikkalaiset maahanmuuttokriitikot olivat huolissaan 1920-luvulla?

Jotta saisimme edes vähän lisää tuota historiallista näkökulmaa tähän keskusteluun olisi kiinnostavaa kuulla mikä ryhmä oli kyseessä?

[Vetehinen]

Eiköhän piilotyövoimareserviä ole julkisella sektorilla?

Uskon että on. Tietotekniikalla, työtä rationalisoimalla ja turhan työn lopettamisella on mahdollista säästää tai nostaa tuottavuutta huomattavasti.

Nyt työttömyys on noin 10 %. Suomessa on lehtitietojen mukaan 30 000 virolaista rakennusmiestä töissä.

Seuraava taloudellinen nousu voi olla sellainen mitä amerikkalaiset kutsuvat jobless recovery, jossa talous kasvaa, mutta työttömyys ei laske.

Yksi kysymys on, onko järkevää, että työttömän perähikiäläisen rakennusmestarin ei tarvitse ottaa työtä, jos työpaikka on liian kaukana. Muistaakseni sata kilometriä on raja. Sisäiselle muuttoliikkeelle on aluepoliittinen este, mutta maahan tuodaan ihmisiä, joilla ei ole työllistymisedellytyksiä ja jotka rasittavat julkista sektoria.

[jsn]

Tietotekniikalla, työtä rationalisoimalla ja turhan työn lopettamisella on mahdollista säästää tai nostaa tuottavuutta huomattavasti.

Nykyinen hallitus tahtoo samalla alueellistaa valtionhallinnon, jolloin näillä toimilla saatu säästö hupenee, koska niitä, jotka eivät lähde, ei voida irtisanoa. Samalla matkustusmenot kasvavat.

Julkishallinnon suuri luku tulee siitä, ketkä kaikki siihen luetaan, mm. kunnallisten laitosten työntekijät, opettajat, sairaanhoitajat jne. Näissä ammateissa tullaan tarvitsemaan maahanmuuttajia. Monessa Euroopan maassa yksityinen sairaanhoito vastaa terveydenhoitojärjestelmästä, mutta julkinen valta antaa rahoituksen.

Työttömyys on rakenteellista eli työtä on tarjolla sellaista tai sellaisella paikalla, ettei löydy tekijöitä.

Yksi kysymys on, onko järkevää, että työttömän perähikiäläisen rakennusmestarin ei tarvitse ottaa työtä, jos työpaikka on liian kaukana. Muistaakseni sata kilometriä on raja. Sisäiselle muuttoliikkeelle on aluepoliittinen este, mutta maahan tuodaan ihmisiä, joilla ei ole työllistymisedellytyksiä ja jotka rasittavat julkista sektoria.

Muutto on hankalaa, koska asuminen pääkaupunki- tai suurkaupunkiseudulla on kallista ja tulotaso jää sen takia niin alhaiseksi, että kynnys lähteä nousee korkeaksi. Sata kilometriä ilmeisesti katsotaan realistiseksi työmatkaksi päivässä. Tottakai muuttoa pitää rohkaista ja lisätä kannustimia. Toisaalta linjana on ollut alueellisten keskusten kehittäminen ja pääkaupunkiseudun kasvun hillitseminen. Asuntotuotannon lisääminen on kuitenkin jäänyt pelkiksi puheiksi.

Kasvukeskuksiin verrattuna arvoltaan vähäisessä omistusasunnossa asuvalle, jonka lapset ovat koulussa tms, tämä ei ole yksinkertaista. Vuokra-asuminen voi leikata suuren loven kuukausituloista, jos joutuu ylläpitämään kahta asuntoa.

Nämä eivät ole yksinkertaisia asioita ratkaista, kuten ei maahanmuutosta johtuvat ongelmatkaan. Halutaanko julkisen vallan panosta lisätä vai vähentää? Ilmeisesti jälkimmäistä.