Monikulttuurisuus historiallisesta näkökulmasta

[Jussi Jalonen]

Kiintoisa sattuma. Tiedätkö, minkä Yhdysvaltoihin saapuneen maahanmuuttajaryhmän suhteellisesti heikosta mielenterveystilanteesta amerikkalaiset maahanmuuttokriitikot olivat huolissaan 1920-luvulla?

Jotta saisimme edes vähän lisää tuota historiallista näkökulmaa tähän keskusteluun olisi kiinnostavaa kuulla mikä ryhmä oli kyseessä?

Suomalaiset. Monien muiden muassa, totta kai.

Olen postittanut tämän sitaatin toisaalle aiemminkin. Kyseessä on lainaus Hiram Evansin teoksesta Menace of Modern Immigration, julkaistu Yhdysvalloissa vuonna 1924. Oman aikakautensa ns. maahanmuuttokritiikkinä se ei sanottavammin eroa siitä, mitä tämän päivän Suomessa on esitetty. Tässäkin teoksessa etsitään rikollisuuden, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien tilastollisia yliedustuksia eri siirtolaisryhmien keskuudesta, ja pyritään osoittamaan, miten siirtolaisuus ja siirtolaiset ovat pahaksi Yhdysvalloille.

Mainittu suomalaisia koskeva sitaatti on sivulla 16, mutta totta kai meikäläiset mainitaan siellä muuallakin:


Hiram Evans marssilla Washingtonissa 1926, kuva Wikipedia

Insanity and crime are the worst manifestations of social inadequacy. Insanity among immigrants, Dr. Laughlin shows, is nearly two and two-thirds times more frequent than in our older native stock. Among Russians, Finns and Poles, Bulgarians, Irish, and Serbians the proportion is highest of all.

Hiram Evans oli dallasilainen hammaslääkäri ja Ku Klux Klanin ritarien suurvelho. Sotienvälisen ajan Ku Klux Klan poikkesi huomattavasti sekä vanhasta sisällissodan jälkeisten vuosien Klaanista että 1960-luvun Klaanista. Evansin johdolla Klaani pyrki olemaan "valkoisten anglosaksiprotestanttien" yhdistyksenä hillitty, salonkikelpoinen poliittinen vaikuttaja, ja hetkellisesti jopa onnistui tässä tavoitteessaan. Klaani sai 1920-luvulla miljoonissa jäsenissä mitatun todellisen massakannatuksen, jollaista se ei ollut saanut koskaan sitä ennen eikä koskaan sen jälkeen.

Vuonna 1924 Klaani onnistui torpedoimaan demokraattipuolueen lupaavasti alkaneen presidenttiehdokasasettelun Madison Square Gardenin kokouksessa, hieman samalla tavoin kuin SDP on tällä hetkellä Suomessa tekemässä nopeaa itsemurhaa kosiessaan "maahanmuuttokriittisiä" ääniä ensi vuoden vaaleissa ja prostituoidessaan itseään entisen IKL:n perillisten edessä. Vastaavasti Klaanilla oli vaikutuksensa vuoden 1924 maahanmuuttoasetukseen, missä Yhdysvallat ryhtyi toteuttamaan tahdikasta etnistä diskriminointia siirtolaisten kohdalla. Suomen Sisun ja eräiden perussuomalaisten ehdokkaiden aloitteissa on havaittavissa samanlaisia vivahteita.

Politiikkaa tehdään nykyisinkin uhkakuvilla, jotka eivät sävynsä ja taktiikkansa puolesta millään tavoin eroa kahdeksan vuosikymmenen takaisista. Madison Grantin The Passing of a Great Race ja eiralaisen filologin Kirjoituksia uppoavasta lännestä polemisoivat samanlaisilla painajaismaisilla tulevaisuudenvisioilla. Antisemitistiset ja katolisuudenvastaiset kuvitelmat "Siionin viisaista" ja paavin johtamasta salaliitosta ovat vaihtuneet pelkoon orastavasta "islamisaatiosta", jossa jopa koristeellinen tornirakennelma muovautuu kammottavaksi freudilaiseksi symboliksi. Sattumaa ei tietenkään ole sekään, että levitetyn propagandan keskuksessa ovat raiskaukset.

Koko asialle voisi periaatteessa pudistaa säälivästi päätään, ellei sillä alkaisi olla jo vaikutusta puoluepolitiikkaan ja ehdokasasetteluun ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Ilmeisesti oman aikamme Suomen demokraattinen järjestelmä on vajonnut samaan impotenttiin, saamattomaan ja letargiseen olotilaan, mikä sävytti Yhdysvaltoja 1920-luvun aikana. Politiikassakin vallitsee laissez-faire, joten riittävän härskillä ääriliikkeellä on mahdollisuutensa. Nässä oloissa liikkeen johtajien ei tarvitse olla edes kovin fiksuja tai osaavia saadakseen menestystä. Muitakin puolueita on sitä kautta helppo viedä kuin pässiä narusta.

Ei niin, että se minua silti huolettaisikaan; veikkaan, että jonain päivänä koko hysteriaan mukaan menneet heräävät ja ymmärtävät tehdä tarvittavat katumusharjoitukset. Mikäli eivät, niin heihin voi toki aina soveltaa pitkäkestoista sosiaalista ostrakismia.



Cheers,

J. J.

[MM]

Jotta saisimme edes vähän lisää tuota historiallista näkökulmaa tähän keskusteluun olisi kiinnostavaa kuulla mikä ryhmä oli kyseessä?

Jalonen jo paljasti mistä onnelasta ryhmä oli. Silmiin sattui tutkimus lehtien kirjoitusten suhtautumisesta mielenvikaisuuteen Pohjanmaalla vuosisadan vaihteessa, josta lainaan amerikansuomalaisuutta koskevasta kappaleesta pätkän.

Pohjalaisessa julkaistiin huhtikuussa 1898 juttu mielenvikaisuuksien yleisyydestä amerikasuomalaisten keskuudessa, ja kirjeenvaihtajan tekemät huomiot vahvistivat käsitystä suomalaissiirtolaisista melkoisten paineiden alla. Kirjeevaihtajan mukaan Michiganin osavaltion Newberryn houruinhuoneen potilaista yli kolmannes oli suomalaisia, ja paikkakunnalla olikin tullut yleiseksi sellainen luulo, että Suomesta lähetettiin tahallan matkaan mielenvikaisia, jotta heistä päästäisiin eroon. Kirjeenvaihtajan päätelmän mukaan mielevikaisuus amerikansuomalaisten joukossa oli yleistä siksi, että suomalainen luonne ei sopeutunut uusiin oloihin yhtä nopesti kuin muiden kansalaisuuksien..

Katriina Aho: Mielisairas ja yhteisö : mielisairaita kohtaan osoitettu huomio vuosisadan vaihteen eteläpohjalaisessa lehdistössä (Suomen historian pro gradu, Jyväskylän yliopisto 1999, PDF tiedosto 10,6 Mt)

[Jussi Jalonen]

Oikaisin hieman tuon ylläpidon lisäämän kuvan taittoa. Mainitaan muuten vielä, että tuo vuoden 1926 marssi Washingtoniin, joka oli organisoitu Mussolinin aiempaa Rooman-marssia imitoiden, oli itse asiassa sotienvälisen Klaanin viimeisiä kuolinkouristuksia. Vuotta aiemmin oli Indianan suurlohikäärme D. C. "Steve" Stephenson saanut tuomion opettaja Madge Oberholtzerin raiskauksesta ja taposta. Tapauksella oli samanlainen vaikutus Klaanin kannatukseen Yhdysvalloissa kuin Ståhlbergin kyydityksellä aikanaan Suomessa vastaavasti Lapuan liikkeen kannatukseen.

Washingtonin-marssi oli yritys kääntää tilanne vielä paremmaksi ja nostaa Klaani taas kansakunnan valokeilaan, mutta tosiasiassa se vain paljasti kivuliaasti, miten paljon Klaanin suosio oli julkisuudessa koettujen takaiskujen jälkeen laskenut. Stephensonin aikoinaan voimansa päivinä yksin Indianassa organisoimat osavaltiotason joukkokokouksetkin olivat saaneet enemmän osanottajia kuin Washingtonin-marssi.

Suomalaissiirtolaisiin kohdistuneesta amerikkalaisesta maahanmuuttokritiikistä voi kenties lisäksi erikoisena esimerkkinä mainita Cthulhu-mytologiastaan tunnetun Howard Phillips Lovecraftin, kauhukirjallisuuden Tolkienin. Muun kirjoittelunsa ohessa Lovecraft julkaisi The Conservative-nimistä siirtolaisvastaista ja avoimen rasistista lehteä, jonka eräässä numerossa hän raivosi, miten "suomalaisvitsaus" (Finnish menace) oli pesiytynyt hänen rakkaalle kotiseudulleen Rhode Islandiin, missä muuan vanha arvokas talo oli päätynyt suomalaisten omistajien haltuun.



Cheers,

J. J.

[Vetehinen]

Jussi Jalonen kuvailee millaisia ongelmia USA:ssa syntyi rajoittamattoman siirtolaisuuden aikana sata vuotta sitten ja 1900-luvun alussa. Etnisten ryhmien välillä ja uusien siirtolaisten ja jo maassa olleiden välillä oli vihaa ja kaunaa.

Emme ole amerikkalaistyyppisiltä ongelmilta välttyneet oman maamme sisäisen "siirtolaisuuden" yhteydessä. 1920-luvun ruotsalainen kampanja suomalaisten muuton estämiseksi ruotsalaisille alueille ja 1940-luvun karjalaisten siirtolaisten asuttaminen ruotsalaisille alueille.

Mielestäni oleellinen kysymys on, haluammeko väen väkisin niitä ongelmia, joista Jalonen kirjoittaa.

Vai pitäisikö Suomessa asia hoitaa fiksummin, joka mielestäni merkitsee maahanmuutolle asetettuja ehtoja, joista tärkeimpänä pidän maahanmuuttajan kykyä elättää itsensä.

Uskon että Jalosen kuvailemat amerikkalaiset ongelmat ovat Suomen ongelmia tulevaisuudessa. ellei maahanmuutto ole kansalaisten mielestä hallittua ja tarpeellista.

[Jussi Jalonen]

Jussi Jalonen kuvailee millaisia ongelmia USA:ssa syntyi rajoittamattoman siirtolaisuuden aikana sata vuotta sitten ja 1900-luvun alussa. Etnisten ryhmien välillä ja uusien siirtolaisten ja jo maassa olleiden välillä oli vihaa ja kaunaa. Mielestäni oleellinen kysymys on, haluammeko väen väkisin niitä ongelmia, joista Jalonen kirjoittaa.

Vai pitäisikö Suomessa asia hoitaa fiksummin, joka mielestäni merkitsee maahanmuutolle asetettuja ehtoja, joista tärkeimpänä pidän maahanmuuttajan kykyä elättää itsensä. Uskon että Jalosen kuvailemat amerikkalaiset ongelmat ovat Suomen ongelmia tulevaisuudessa. ellei maahanmuutto ole kansalaisten mielestä hallittua ja tarpeellista.

Ajattelet taas asian nurinkurisesti ns. maahanmuuttokriitikkojen ehdoilla.

Puhut maahanmuutolle asetettavista ehdoista, rajoittamattoman siirtolaisuuden hallitsemisesta, siitä haluammeko "väen väkisin" ongelmia, nostat esiin vieläpä kansalaisten mielipiteet ja huolet, et cetera. Mistä olet saanut sen ajatuksen, että tällä hetkellä maahanmuutto Suomeen olisi "rajoittamatonta" tai etteivät sitä säätelisi hallinnolliset ehdot? Mitä yleensä tarkoittavat "väen väkisin" synnytettävät ongelmat? Tosiasiassa enin osa väen väkisin synnytetyistä ongelmista on varta vasten tuotettu ja korotettu mittasuhteiltaan toiseen ja kolmanteenkin potenssiin ns. maahanmuuttokriitikkojen propagandatehtaissa, joka on jossain määrin lopulta vaikuttanut niihin kansalaisten mielipiteisiinkin. Huhuja, mielikuvia ja suoranaisia valheita tarpeeksi kauan toistamalla voi saada paljon aikaiseksi.

Turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa voi toki säädellä taloudellisten resurssien mukaan - se on vain vastuullista - mutta periksi antaminen hysteriaa lietsoville tahoille, mihin eräskin suuri oppositiopuolue on parhaillaan lankeamassa, ei ole koskaan tervettä tai suotavaa.

Sama pätee tuohon mainintaasi siitä, miten rasismi ja etniset jännitteet syntyvät mielestäsi siirtolaisuudesta. Johdattelet ajatuksen niin, että minimoimalla siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen ehkäisemme samalla rasismin. Tarvitseeko selittää erikseen, miksi tämä hajahtaa samanlaiselta täysin perverssiltä ajatuskuviolta, jolla rotuerottelu aikoinaan oikeutettiin? Mihin hävisi sen varsinaisen ongelman, eli rasismin suora vastustaminen?


101. maahanlaskudivisioonan miehet saattamassa mustia oppilaita Little Rockin kouluun


Kevättä,

J. J.

[jsn]

Uskon että Jalosen kuvailemat amerikkalaiset ongelmat ovat Suomen ongelmia tulevaisuudessa. ellei maahanmuutto ole kansalaisten mielestä hallittua ja tarpeellista.

Tähän on vielä jonkin verran matkaa. Toki tarjokkaita suurlohikäärmeen paikalle on jo ilmaantunut ja tulee varmasti lisää. Mutta talonpoikaismarssit maahanmuuttoa vastaan eivät vain tunnu todennäköiseltä vaihtoehdolta. Silloin taustalla oli aitoa keskiluokan sosiaalista hätää ja taloudellista ahdinkoa, joka sai joukot liikkeelle. Tämä voi tietenkin vielä tulla, mutta se ei ole suoraan kytköksissä siihen, onko maahanmuuttajia vai ei.

Vetehinen, siis pelkäät ennen kaikkea suomalaisten reaktioita ja tästä aiheutuvia ongelmia ja sosiaalisia konflikteja? - 1800-luvun Venäjällä juutalaisia diskriminoivaa lainsäädäntöä ja toimenpiteitä perusteltiin mm. sillä, että heitä tuli suojella venäläisten talonpoikien vihalta ja rajoittaa kontaktit minimiin. Toinen perustelu oli tietenkin juutalaisten yleinen vaarallisuus ja haitallisuus.

Fakta on, ettei rajoja voida nykyään sulkea kovinkaan tehokkaasti ilman että siitä olisi taloudelliselle toiminnalle suurta haittaa. EU:sta on helppo saapua Suomeen. Taloudellisia etuja kiristämällä estetään tehokkaasti puhdasta elintasopakolaisuutta, joka tavoittelee pelkkää sosiaalietua. Tämä vaatii EU-maiden tehokasta yhteistoimintaa. Turvapaikanhakuun tällä ei voi suoraan vaikuttaa. Mm. Slovakian ym. romanien suhteen osattiin toimia kyllä nopeastikin. Kerjäläisongelma lienee melko marginaalinen haitta, joka kuihtuu sillä ettei anneta heille rahaa.

[Vetehinen]

Tosiasiassa enin osa väen väkisin synnytetyistä ongelmista on varta vasten tuotettu ja korotettu mittasuhteiltaan toiseen ja kolmanteenkin potenssiin ns. maahanmuuttokriitikkojen propagandatehtaissa, joka on jossain määrin lopulta vaikuttanut niihin kansalaisten mielipiteisiinkin. Huhuja, mielikuvia ja suoranaisia valheita tarpeeksi kauan toistamalla voi saada paljon aikaiseksi.

Mielestäni kuvasit ongelmia mitä Amerikassa syntyi rajoittamattomasta maahanmuutosta.

Väen väkisillä tarkoitan sitä, että ongelmista välittämättä kannatetaan ongelmiin johtavaa politiikkaa.

Mielestäni maahanmuuttoa on hoidettava tavalla, jolle on kansalaisten luottamus ja hyväksyntä. Ellei sitä ole, syntyy väistämättä ääriliikkeitä joiden kanssa toisen puolen ääriliikkeet tappelevat.

[Vetehinen]

Fakta on, ettei rajoja voida nykyään sulkea kovinkaan tehokkaasti ilman että siitä olisi taloudelliselle toiminnalle suurta haittaa. EU:sta on helppo saapua Suomeen. Taloudellisia etuja kiristämällä estetään tehokkaasti puhdasta elintasopakolaisuutta, joka tavoittelee pelkkää sosiaalietua. Tämä vaatii EU-maiden tehokasta yhteistoimintaa. Turvapaikanhakuun tällä ei voi suoraan vaikuttaa. Mm. Slovakian ym. romanien suhteen osattiin toimia kyllä nopeastikin. Kerjäläisongelma lienee melko marginaalinen haitta, joka kuihtuu sillä ettei anneta heille rahaa.

En ole samaa toivotonta mieltä.

Olen varma, että jos halua on, maahanmuutto voidaan ratkaista järkevällä käytännöllisellä tavalla.

Ääriryhmät molemmilla puolilla todennäköisesti kuitenkin haluavat tappelun ja tähtäävät siihen. Minusta se ei ole järkevää.

[Vetehinen]

Sama pätee tuohon mainintaasi siitä, miten rasismi ja etniset jännitteet syntyvät mielestäsi siirtolaisuudesta. Johdattelet ajatuksen niin, että minimoimalla siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen ehkäisemme samalla rasismin. Tarvitseeko selittää erikseen, miksi tämä hajahtaa samanlaiselta täysin perverssiltä ajatuskuviolta, jolla rotuerottelu aikoinaan oikeutettiin? Mihin hävisi sen varsinaisen ongelman, eli rasismin suora vastustaminen?

En pysy kärryillä ajatuksen juoksustasi. Yhdistät maahanmuuton rajoittamisen perverssiin rotuerotteluun.

Minusta maahanmuuton rajoittaminen ei ole perverssiä rotuerottelua.

Mielestäni itsensä ja perheensä elättämisen vaatimus ei ole rotuerottelua.

Rotuerottelua on sen sijaan, kun maahan on otettu heikosti työllistyviä, joiden työllistymistä edistetään syrjimällä suomalaisia perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Se on varma tapa herättää maahanmuuttovastaisuutta.

[jsn]

"Rajoittamaton maahanmuutto" synnytti 1800-luvulla USA:n vaurauden sekä väestöpohjan ja loi sille aseman tulevaisuuden supervaltana. Sen rajoittamiseen ryhdyttiin vasta melko pitkän ajan kuluttua. Näin ollen tilanne poikkeaa oleellisesti 2000-luvun Euroopasta.

Työnhakuoikeus on kaikilla EU-maan kansalaisilla sama. Pääsääntöisesti kaikki EU-kansalaiset voivat hakea kaikkia avoimia työpaikkoja unionin alueella. Omille kansalaisille voidaan rajata vain tietty määrä kansallisten etujen ja yleisen järjestyksen suojelemiseen liittyviä julkisia virkoja. Työnhakua voi jatkaa jos voi todistaa tämän myös yli sallitun 3-6 kk ajan. Toisen maan kansalaisia koskevat samat työvoimapalvelut kuin omiakin. Työttömyyskorvausta saa lähtömaasta enintään 3 kk ajan. Siirtymäsäännökset koskivat vain uusimpia jäsenmaita. EU-maan kansalaisuus voi olla henkilöllä, joka ei olisikaan etnisesti ja kulttuurisesti "eurooppalainen", vaan joka on mm. syntynyt ao. maassa.

En ymmärrä miten tämän voi estää, paitsi eroamalla EU:n sopimuksista ja unionin jäsenyydestä. Suomalainen elinkeinoelämä ei suostu, eivätkä poliitikot.

Oleellisinta keskustelussa kuitenkin lienee EU:n ulkopuolelta saapuva maahanmuutto. Suomeen valuu todellisista maahantulo-ongelmista (mm. Välimeren alue) vain pieniä murusia. Suomi ei ole edelleenkään erityisen haluttu kohde. Mm. Espanjan viljelmät toimivat kuten Kaliforniankin, eli laittoman siirtolaistyövoiman varassa. Siirtolaisuuteen ei kyetä puuttumaan tehokkaasti niin kauan kuin se palvelee jonkun taloudellisia etuja.

[Veikko Palvo]

Fakta on, ettei rajoja voida nykyään sulkea kovinkaan tehokkaasti ilman että siitä olisi taloudelliselle toiminnalle suurta haittaa. EU:sta on helppo saapua Suomeen. Taloudellisia etuja kiristämällä estetään tehokkaasti puhdasta elintasopakolaisuutta, joka tavoittelee pelkkää sosiaalietua. Tämä vaatii EU-maiden tehokasta yhteistoimintaa. Turvapaikanhakuun tällä ei voi suoraan vaikuttaa. Mm. Slovakian ym. romanien suhteen osattiin toimia kyllä nopeastikin. Kerjäläisongelma lienee melko marginaalinen haitta, joka kuihtuu sillä ettei anneta heille rahaa.

Suomen rajoja ei ole voinut sulkea 1944 - 1952 välisenä aikanakaan ja nimimerkki Veljenpoika = pääministeri Urho Kekkonen kirjoittaa Suomesta muutosta: https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 "Siirtolaispassilla, tarkoituksella pysyvästi muuttaa Suomesta, on 1944 - 1951 lähtenyt 67 564 henkilöä ynnä alkuvuonna 1952 lisää, yhteensä n. 70 000."
Lähtijät ovat yleensä parhaassa työkunnossa olevia miehiä ja naisia ja työikään elätetyn, kasvatetun ja koulutetun Suomen kansalaisen UKK sanoo lasketun edustavan 10 miljoonan markan pääomaa.
Ja 70 000 hengen maastamuuton 1944 -1951 pääministeri UKK sanoo merkitsevän
700 miljardin markan vastikkeetonta pääomavientiä, kaksi kertaa enemmän kuin NL:lle suoritettavien sotakorvausten arvon.

Maahanmuuttajat Suomeen ovat rikkaus, kirjoitetaan usein. Oletetaan koulutuksen olevan UKK:n 1952 laskemalla tasolla. Mutta jos tuo työvoimareservi muuttaisi Suomeen odottamaan tulevaisuuden oletettua työvoimapulaa, eikö siitä olisi myös "pääomakustannuksia?"
lis.: EU-maathan eivät ole päässeet yksimielisyyteen EU:hun muuttajien suhteen noudatettavasta politiikasta ja EU:n ulkorajat "vuotavat" lähinnä Välimeren suunnalla. Kuitenkin jotkut sanovat ihmisiä kuolevan rajoille ja EU:ssa asuvan miljoonia ihmisiä vailla kansalaisuutta, joka olisi myönnettävä tosiasiallisen asuinpaikan mukaan kaikille.
Suomessakaan kansalaisuutta ei myönnetä automaattisesti toivottavasti tulevaisuudessakaan turvapaikanhakijoille, työperäinen maahanmuutto on eri asia.

Veikko Palvo

[Vetehinen]

En ymmärrä miten tämän voi estää, paitsi eroamalla EU:n sopimuksista ja unionin jäsenyydestä. Suomalainen elinkeinoelämä ei suostu, eivätkä poliitikot.

Itse asiassa poliitikot ovat suostuneet.

Viron liittyessä EU:iin, asettivat poliitikot virolaisen työvoiman vapaalle liikkumiselle kahden vuoden esteen vuonna 2004.

En muista myöhemmin kenenkään esittäneen esteitä EU-tason vapaalle työvoiman liikkumiselle. Uskon itsekin, että vapaa liikkuvuus on hyvä asia ja suomalaiset hyötyvät siitä.

Virolaisen ja suomalaisen palkkatason erilaisuudesta tulee ongelmia, joista lehdissä on kirjoitettu. Tällöinkään ei ole vaadittu esteitä vapaalle liikkuvuudelle, vaan vaadittu suomalaisen työlainsäädännön noudattamista.

[jsn]

jsn kirjoitti:
En ymmärrä miten tämän voi estää, paitsi eroamalla EU:n sopimuksista ja unionin jäsenyydestä. Suomalainen elinkeinoelämä ei suostu, eivätkä poliitikot.

Itse asiassa poliitikot ovat suostuneet.

Viron liittyessä EU:iin, asettivat poliitikot virolaisen työvoiman vapaalle liikkumiselle kahden vuoden esteen vuonna 2004.

En muista myöhemmin kenenkään esittäneen esteitä EU-tason vapaalle työvoiman liikkumiselle. Uskon itsekin, että vapaa liikkuvuus on hyvä asia ja suomalaiset hyötyvät siitä.

Vastustat siis vain turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan, etkä ole kiinnostunut työperäisestä maahanmuutosta.

Viron siirtymäaika on historiaa, samoin mm. Britanniassa esitetyt pelottelut puolalaisilla putkimiehillä. Virolaisia toimii rakentamisen ohella mm. palvelualoilla. Kaupan kassoista pääkaupunkiseudulla hyvin suuri osa. Tästä syystä lakko ei juuri haitannut kauppojen aukioloa.

[Vetehinen]

Vastustat siis vain turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan, etkä ole kiinnostunut työperäisestä maahanmuutosta.

Ei toki.

On 750 hengen turvapaikkakiintiö. Sopisi arvioida, onko kiintiö järkevä. Muita kiintiöiviä maita on vain kaksi.

Kiintiö on minusta aika pieni ja käsitykseni on, ettei siitä muodostu yhteiskunnan varoilla elätettävää slummia.

Työperäinen maahanmuutto toimiin mielestäni aika ongelmitta. Maahan muuttaa väkeä, joka on töissä esimerkiksi Nokialla tai muualla. Aivan kuten suomalaiset, jotka ovat muuttaneet ulkomaille töihin. Minusta heitä voi kutsua siirtolaisiksi.

Ongelmaryhmän muodostavat käsittääkseni kiintiöiden ulkopuolella olevat turvapaikan hakijat, joita on paljon ja joille valtion varoilla tehdään perheen yhdistäminen. Mielestäni se johtaa vääjäämättä slummiutumiseen. Väki on lähes kokonaan kirjoitus- ja lukutaidotonta joten heidän työllistymisensä on toivotonta. Tässä on tehty erittäin paha virhe.

Virolaisia toimii rakentamisen ohella mm. palvelualoilla. Kaupan kassoista pääkaupunkiseudulla hyvin suuri osa. Tästä syystä lakko ei juuri haitannut kauppojen aukioloa.

Asun itse Helsingissä ja havaitsin lakon sulkeneen kauppoja. En ole havainnut erityisen paljon virolaisia kauppojen kassoilla. Osasyynä saattaa toki olla se, että he kotoutuvat erinomaisesti. Arvostan ja kunnioitan virolaisia maahanmuuttajia. Toivon että Viro saa taloutensa uudelleen nousuun, jotta virolaisilla on työmahdollisuuksia omassa maassaankin.

Minulla ei ole mitään muitakaan kansallisuuksia vastaan.

Sopeutuminen ja sellainen asia, kuin suomalaisen kulttuurin ja elämänmuodon arvostus ja kunnioittaminen saa minut arvostamaan maahanmuuttajan omaa kulttuuria. Minusta se on win-win tilanne.

Ristiriitojen ja riidan haastaminen, joka on melkein jokapäiväistä mm Helsingin Sanomissa, saa taas minut voimaan pahoin.

[Veikko Palvo]

On 750 hengen turvapaikkakiintiö. Sopisi arvioida, onko kiintiö järkevä. Muita kiintiöiviä maita on vain kaksi.

Kiintiö on minusta aika pieni ja käsitykseni on, ettei siitä muodostu yhteiskunnan varoilla elätettävää slummia.

Ruotsin kiintiö on 1800 ja Islannin 30, Iso-Britannia näyttää ottavan 500 kiintiöpakolaista vuodessa. USA mm. 50 000 vuodessa.
Mutta 20 EU-maalla ei ole kiintiötä lainkaan ja vain 16 maata maailmassa näyttää ottavan kiintiöpakolaisia vastaan, joten eikö Suomen itselleen ottama kiintiö ole suuri?
EU:n kiintiöpakolaisia vastaanottavien seitsemän maan ryhmästä Suomi ottaa toiseksi eniten ja maailman 16 vastaanottajamaan joukossa Suomi on sijalla viisi. Kuitenkin jotkut järjestöt vaativat "Suomen häpeällisen pienen pakolaiskiintiön" nostamista kaksinkertaiseksi: http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedot ... istamista/ esimerkiksi muille.

Veikko Palvo