Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

[Vetehinen]

(594) "Ja itse asiassa vastuu väkivallasta ja kaaoksesta vieritettiin oikeille harteille - siitäkin huolimatta, että yläluokan sosiaalinen ja kielellinen eristäytyminen, uudistusvastarinta ja alhaisempana ihmisrotuna pidetyn suomalaisen alaluokan halveksunta selittäisikin osan väkivaltaisista purkauksista.

Kuisma on samoilla linjoilla kuin Vetehinen. Osa valkoisten väkivallasta johtui suomenruotsalaisten eristäytymispyrkimyksistä, yhteiskunnallisten uudistusten vastarinnasta (jota suomenruotsalainen virkamiehistö oli harjoittanut jo yli 100 vuotta ennen sisällissotaa) ja suomalaisten pitämisestä alempana ihmisrotuna.

Kuisman teksti on suurin piirtein se miten itse näen sisällissodan tilanteen. Ilman suomenruotsalaista rotuvihaa ja kielitaistelua sisällissota olisi ollut armollisempi ja oikeudenmukaisempi punaisille.

Kuisma mainitsee lainauksessasi, että vastuu väkivallasta vieritettiin oikeille harteille mainitsematta harteita. Olivatko valkoisten väkivallasta vastuussa punaiset?

[jsn]

Huvudstadbladetin toimitus vastasi Linderin kirjoitukseen:
”Sellaisia kohtaan, jotka ovat syyllistyneet punabandiittien eläimellisiin väkivallantekoihin, ei tarvitse osoittaa mitään armeliaisuutta”, lehti julisti. ”Yhteiskunnan syvään juurtunut oikeustaju vaatii kostoa. Puhdistus on tehtävä perusteellisesti, ja sillä on oltava toivottu vaikutus. Sitä tosiseikkaa, että punaisia tukeneet työläisperheet kärsivät puutetta, ei voida nyt auttaa.”
[Lähde: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... aalla-1918]

Suomenruotsalaisten pää-äänenkannattaja oli siis perusteellisen punaisten puhdistuksen kannalla.

Vetehinen sotkee joko tahallisesti tai tietämättömyyttään toisiinsa rodunjalostuksen ja etnis-kielellisen puhdistuksen. Vallankumoukseen ja väkivaltaan syyllistyneitä punaisia pidettiin yleisesti degeneroituneina, mutta ei kielen vaan muiden osoittamiensa ominaisuuksien perusteella. Juuri sen vuoksi punaorpoja ei juuri säälitty, koska heidät nähtiin perimältään degeneroituneiksi. Sama inho punaisia kohtaan vallitsi myös suomenkielisen sivistyneistön puolella.

Vasta pikkuhiljaa sosiaalipolitiikka alkoi saada kannatusta. Senkin tarkoitus oli rodunjalostuksellinen, tukea hyvä ainesta ja estää huonoa ainesta lisääntymästä, koska se oli altista kapinointiin. Rodunjalostusajattelu oli tuolloin valtavirtaa kaikkialla maailmassa. Sitä ei pidä samastaa yksinomaan arjalais-germaaniseen rotuajatteluun, vaikka jälkikäteen olisi niin kovin houkuttelevaa. Alemmat sosiaaliryhmät katsottiin rodullisesti huonommiksi huonojen ominaisuuksien perusteella. Näitä olivat väkivaltaisuus, alttius rikollisuuteen ja propagandaan, sekä taipumus tylsämielisyyteen. Yleinen sosiaalipoliittinen ajatus oli, että huonon aineksen kasvua pitää kyetä rajoittamaan ja vähitellen myös se, että tukitoimin oli mahdollista vaikuttaa tähän. Ei heistä kukaan ruotsalaisia halunnut tehdä.

[ekyto]

Tämä on se kohta, missä nimimerkki "Vetehinen" uskoakseni menee metsään, eikä edes tässä ketjussa esiintyvä palstan vakituinen 1918-päivystäjä näemmä viitsi tätä tulkintaa kyseenalaistaa.

Valkoinen terrori ja teloitukset juonsivat paljolti sokeasta kostonhimosta ja vihasta, minkä taustalla oli osaksi propagandan luoma käsitys punaisesta hirmuvallasta, osaksi taas mille tahansa poliittisesti värittyneelle sisäiselle konfliktille tavanomaiset olosuhteet mielivaltaisine ja järjestäytyneine väkivallan kierteineen. Siinä vaiheessa, kun sisäinen vihollinen jo mielletään laitonta kumousta yrittäneeksi maanpetturiksi, murhamieheksi ja ihmissaastaksi, on herttaisen yhdentekevää onko hän "omaan kansaan kuuluva". Vaikka hän olisikin, todennäköisesti se vain pahentaa asioita, ja hänet murhataan joka tapauksessa.

Onkin aika erikoista väittää, että suomenkielinen (taas huomautus Vetehiselle oikean termin käytöstä) propagandalla, kostonhimolla ja rintamalla asteittain patoutuneilla purkautumistaan odottaneilla raivon tunteilla kyllästetty valkoinen sotilas olisi keväällä 1918 ajatellut punaista vankia käsitellessään, miten tämä maanpetoksellinen venäläisten kanssa juonitellut murhamies ja rosvo on kuitenkin, kaikesta huolimatta, "omaan kansaan kuuluva", jota tulisi kohdella sen vuoksi "inhimillisemmin"... ja pidättäytynyt vain tämän vuoksi viime hetkellä laukauksen ampumisesta.

Vetehisen hypoteesi näyttäisi riippuvan siitä, kykeneekö hän osoittamaan selkeän kvantitatiivisesti tämän hallituksen joukkojen riveissä sotineiden ruotsinkielisten sotilaiden ja upseerien mahdollisesti tunteman rasismin määrällisen vaikutuksen valkoisessa terrorissa. En ollenkaan epäile, etteikö moisia tunteita olisi hyvinkin risteillyt ruotsinkielisten upseerien ja sotilaiden mielessä; lähinnä tulee mieleen Bertel Gripenberg ja vastaavat tapaukset. Kuitenkin, väite siitä, että tämä olisi ollut peräti suorastaan ratkaiseva tekijä terrorin laajuudessa ja laajenemisessa - mihin tuo kommentti siitä, että sodan loppuselvittely olisi ollut "inhimillisempi" selvästi viittaa - vaatii jo melkoista uskonloikkaa.

Toisin sanoen, tuolla väitteellään Vetehinen pyrkii varsin selvästi kohottamaan kielijaon ei ainoastaan yhdeksi osatekijäksi, vaan peräti primääriksi tekijäksi vuoden 1918 tapahtumissa. Tarpeetonta sanoakaan, että tämä synkkaa varsin hyvin yksiin hänen tälle palstalle jo pitkään levittämänsä perinteisen propagandan kanssa.

Seuraavaksi epäilemättä kuulemme, että sodan jälkeisessä valkoisessa hämärässä satunnaisena jatkunut suojeluskuntain terrori ja vieläpä myöhemmät Lapuanliikkeen toimet olivat jollain tavoin kytköksissä ruotsinkielisyyteen.

Toisaalta, koska Vetehinen on muotoillut väitteensä kontrafaktuaalisesti - "suomenkielisten johtaessa valkoista armeijaa sodan loppunäytös olisi ollut inhimillisempi" - voisi hänelle oikeastaan vain siteerata tätä kommenttia, ja jättää asian sikseen.


Best,

J. J.

Kirjassa "Tampere tulessa 1918" on mm. ruotsalaisten vapaaehtoisten kirjeitä ja muistelmia. Ruotsalainen sotilas Walter Hülphers lienee tullut oikeaan johtopäätökseen:

Kiiruhdin rautatieasemalle ja näin varaston seinän, jota vasten ihmisiä teloitettiin. Huligaanijohtajia, punaryssiä, sanottiin minulle. Näky oli kuvaamattoman vastenmielinen. Maassa makasi jo verinen ruumiskasa. Ihmisiä ei ammuttu niin kuin sotilaita yhteislaukauksin, vaan heidät poimittiin yksitellen ja sattumanvaraisesti. Yksi sotilaista kulki ympäriinsä ja pamautti. Olivatko nämä pyövelit pohjimmiltaan yhtään parempia kuin heidän vihollisensa? Mitä tapahtuisi, jos heiltä puuttuisi johto ja kuri? Aloin aavistaa, että valkoinen ja punainen olivat yhtä ja samaa laatua.

[ekyto]

Valkoinen terrori ja teloitukset juonsivat paljolti sokeasta kostonhimosta ja vihasta, minkä taustalla oli osaksi propagandan luoma käsitys punaisesta hirmuvallasta, osaksi taas mille tahansa poliittisesti värittyneelle sisäiselle konfliktille tavanomaiset olosuhteet mielivaltaisine ja järjestäytyneine väkivallan kierteineen. Siinä vaiheessa, kun sisäinen vihollinen jo mielletään laitonta kumousta yrittäneeksi maanpetturiksi, murhamieheksi ja ihmissaastaksi, on herttaisen yhdentekevää onko hän "omaan kansaan kuuluva". Vaikka hän olisikin, todennäköisesti se vain pahentaa asioita, ja hänet murhataan joka tapauksessa.

Olen toista mieltä.

Ihmissaastaksi mielletään helpommin toiseen etniseen ryhmään kuuluvat, eikä omaan.

Vuonna 1918 ihmiset tuskin tiesivät, mitä "etninen" tarkoittaa. Yhteiskuntaluokka oli paljon tärkeämpi kuin kieli. Eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvat eivät katsoneet toisiaan "omiksi", vaikka samaa kieltä olisivat puhuneetkin.

[ekyto]

Tiedämme myös, että terrorin harjoittajiksi paikallisista ei ollut, koska sekä punaisten että valkoisten puolella terrorin tekijöiksi valikoitiin ulkopuolisia.

Tämä ei pidä paikkaansa. Vuonna 1918 punavangilla oli kaikkein heikoimmat mahdollisuudet selvitä terrorista hengissä kotiseudullaan.

Totta. Isoisäni isä oli Pispalan punakaartin komppanianpäällikkö. Hän oli Tampereen piirityksen aikaan Pispalassa, mutta pääsi piirityksen loppuvaiheessa pakoon ja yritti ilmeisesti monen muun punaisen tapaan päästä Venäjälle, mutta jäi vangiksi Kouvolan lähellä. Hän selvisi vankileiriltä hengissä, mutta Tampereella kiinnijääneet punaupseerit lähes poikkeuksetta ammuttiin. Luultavasti isoisäni isälle olisi käynyt samoin, jos hän olisi jäänyt Tampereelle.

[ekyto]

Huomionarvoista on se, että Vetehisen kuvio ei tarjoa vastaavaa kätevää selitystä punaiselle terrorille, mikä ilmeisesti sitten jää jonkinlaiseksi aitosuomalaiseksi ominaispiirteeksi. Vetehisen persoonallisesta tulkinnasta jää se vaikutelma, että punainen terrori oli omaehtoista ja itsesyntyistä, mutta valkoinen terrori sen sijaan oli tuontitavaraa. Hän suo vapahduksen vain sodan toiselle osapuolelle.

Tämä on tärkeä huomio. Mutta yhtä hyvin Vetehinen voisi esittää punaisen terrorin venäläisenä terrorina, muukalaisena tuontitavarana, jolla ei ollut mitään tekemistä suomalaisten punaisten kanssa.

Teoriassa on mahdollista, että esittäisin tuollaista. Koska minulla ei ole todisteita esittämällesi oudolle käsitykselle, en esitä.

Mikäs tuossa on sen oudompaa kuin sinun käsityksesi sitä, että valkoinen terrori olisi ollut ruotsalaisten ja ruotsinkielisten "rotu"- ja kielipoliittisista syistä suunnittelema ja toimeenpanema?

[ekyto]

Sisällissodan jälkeen käydyissä ns. heimosodissa oli selvästi kyse "rotu"- ja kielipolitiikasta, kuten nimikin jo kertoo. Olisi mielenkiintoista tietää, tuomitseeko Vetehinen myös nämä heimosodat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

[Vetehinen]

Huvudstadbladetin toimitus vastasi Linderin kirjoitukseen:
”Sellaisia kohtaan, jotka ovat syyllistyneet punabandiittien eläimellisiin väkivallantekoihin, ei tarvitse osoittaa mitään armeliaisuutta”, lehti julisti. ”Yhteiskunnan syvään juurtunut oikeustaju vaatii kostoa. Puhdistus on tehtävä perusteellisesti, ja sillä on oltava toivottu vaikutus. Sitä tosiseikkaa, että punaisia tukeneet työläisperheet kärsivät puutetta, ei voida nyt auttaa.”
[Lähde: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... aalla-1918]

Suomenruotsalaisten pää-äänenkannattaja oli siis perusteellisen punaisten puhdistuksen kannalla.

Vetehinen sotkee joko tahallisesti tai tietämättömyyttään toisiinsa rodunjalostuksen ja etnis-kielellisen puhdistuksen. Vallankumoukseen ja väkivaltaan syyllistyneitä punaisia pidettiin yleisesti degeneroituneina, mutta ei kielen vaan muiden osoittamiensa ominaisuuksien perusteella. Juuri sen vuoksi punaorpoja ei juuri säälitty, koska heidät nähtiin perimältään degeneroituneiksi.

Vaatiessaan perusteellista puhdistusta kumpaa Huvudstadsbladet mielestäsi harjoitti - rodunjalostusta vai etnis-kielellistä puhdistusta?

Ruotsinkielinen sosialistinen Arbetet-lehti 15.12.1917:
"Ruotsia puhuva porvaristo yritti harkitusti istuttaa rotuylemmyyden tunnetta ruotsinkielisten työläisten joukkoon, jotteivät ne liittyisi suomalaisten työläisten kanssa yhteisen asian taakse. Iskulause oli: - He (suomalaiset työmiehet) ovat alempaa rotua kuin sinä .. he ovat raakaa ja sivistymätöntä nousukaskansaa."

"Monelle eteläsuomalaiselle ruotsinkieliselle kansalaissota oli alkukantainen rotu- ja etnis-kielellisen konfliktin purkaus. Useimmat uskoivat punaisten voiton vakavasti uhkaavan hävittää johtavan ruotsinkielisen sosiaaliryhmän ja väistämättä vähentävän ruotsalaisvaikutusta maassa yleensä."

[Lähde: Suomenruotsalaisten rotukäsityksiä vallankumouksen ja kansalaissodan aikana s. 412]

Rotuoppi ei ole päämäärä sinänsä vaan keino saavuttaa päämäärä.

Suomenruotsalaisilla oli merkittävä asema (johtuen 1800-luvun suomalaisten ihmisoikeuksien polkemisesta). Asemaan kuului virkoja ja valtaa sekä valkoisen armeijan johto.

Kehittämällä rotuopin suomenruotsalaisten ylemmyydestä suomalaisin verrattuna oli helpompi tappaa vangitut punaiset. Olivathan punaiset alempaa rotua suomenruotsalaisiin verrattuna. Samaa menetelmää on käytetty etnisissä puhdistuksissa muissa maissa.

Suomalaisilla ei ollut rotuvihaa punaisia kohtaan. Jos valkoisen armeijan johto olisi ollut suomalainen eikä suomenruotsalainen ja ulkomaalainen, olisi sisällissota ollut armollisempi ja oikeudenmukaisempi hävinneille punaisille.

[Sami Raninen]

Jos valkoisen armeijan johto olisi ollut suomalainen eikä suomenruotsalainen ja ulkomaalainen, olisi sisällissota ollut armollisempi ja oikeudenmukaisempi hävinneille punaisille.

Intensiivinen toistaminen ei kyllä tee edellä esitettyä väitettä yhtään sen uskottavammaksi.

[ekyto]

Nimenomaan "omaa", joka ryhtyy "petturiksi", vihataan vielä enemmän kuin vierasta.

Totta. Sen vuoksi sosiaalidemokraatitkin, eli nosket, olivat kommunisteille vähintään yhtä halveksittavia kuin kapitalistitkin.

[Vetehinen]

Sisällissodan jälkeen käydyissä ns. heimosodissa oli selvästi kyse "rotu"- ja kielipolitiikasta, kuten nimikin jo kertoo. Olisi mielenkiintoista tietää, tuomitseeko Vetehinen myös nämä heimosodat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Heimosodista voisi keskustella omassa ketjussa.

Sisällisodan kannalta mielenkiintoista on ruotsalaisten vapaaehtoisten osallistuminen Suomen sisällissotaan.

Oliko kyse rotu- ja kielipolitiikasta?

[Vetehinen]

Jos valkoisen armeijan johto olisi ollut suomalainen eikä suomenruotsalainen ja ulkomaalainen, olisi sisällissota ollut armollisempi ja oikeudenmukaisempi hävinneille punaisille.

Intensiivinen toistaminen ei kyllä tee edellä esitettyä väitettä yhtään sen uskottavammaksi.

Pyrin esittämään perusteluita ja ne ovat luettavissa viesteistäni.

[ekyto]

Suomenruotsalaisten pää-äänenkannattaja oli siis perusteellisen punaisten puhdistuksen kannalla.

Niin oli Ilmari Kiantokin, Keskisuomalaisessa, joten siinä ei ole mitään kielipoliittista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kia ... retkikunta

Kianto asettui valkoisten puolelle ja esitti hyvin jyrkkiä kommentteja punaisista: hän muun muassa puhui "punaisista naarassusista" ja vaati pahan pois leikkaamista saastuneesta kansanruumiista teloitusten avulla esimerkiksi Keskisuomalainen-lehdessä 12. huhtikuuta 1918 ilmestyneessä kirjoituksessaan:
"Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" – kirurgimme olkoon kansan tuomio."

[Vetehinen]

Nimenomaan "omaa", joka ryhtyy "petturiksi", vihataan vielä enemmän kuin vierasta.

Totta. Sen vuoksi sosiaalidemokraatitkin, eli nosket, olivat kommunisteille vähintään yhtä halveksittavia kuin kapitalistitkin.

Emma-Liisa tarkoittaa, että punaiset olivat valkoisten kannalta omia.

Käsittääkseni sosiaalidemokraatit ja kommunistit eivät pidä toisiaan toistensa omina.

[ekyto]

Sisällissodan jälkeen käydyissä ns. heimosodissa oli selvästi kyse "rotu"- ja kielipolitiikasta, kuten nimikin jo kertoo. Olisi mielenkiintoista tietää, tuomitseeko Vetehinen myös nämä heimosodat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Heimosodista voisi keskustella omassa ketjussa.

Sisällisodan kannalta mielenkiintoista on ruotsalaisten vapaaehtoisten osallistuminen Suomen sisällissotaan.

Oliko kyse rotu- ja kielipolitiikasta?

Tuskin sen enempää kuin suomalaisten vapaaehtoisten osallistumisessa Afghanistanin sotaan tai Somalian merirosvojen torjuntaan.