Tämä kuuluisi suoraan sanoen Meinanderille itselleen, mutta tarkastellaan nyt huvin vuoksi näitä sitaatteja. Ehkä näiden läpikäynnillä on kansansivistyksellistä arvoa. Laitan sen varauksen, että kello on neljännestä yli puolenyön, eikä tuota ilmeisen kuohuttavaa opusta kirjahyllyssäni täällä Pyynikillä ole, joten en voi lueskella näitä lauseita niiden asiayhteydessä.
nylander kirjoitti: - Hänen mukaansa maaliskuussa 1940 vedetyt Pietari Suuren rajat "siis kelpasivat välitavoitteeksi".
Niin? Neuvostoliitto jatkoi uusien vaatimusten esittämistä vielä Moskovan rauhan jälkeenkin. Vaatimukset kauttakulusta Hangon tukikohtaan, nikkelikriisi, et cetera. Koska vaatimuksia esitettiin, ja koska vaatimuksien tarkoituksena on yleensä jonkin sortin tavoitteiden tai päämäärien saavuttaminen, niin ilmeisestikään ne tavoitteet eivät olleet päättyneet Pietari Suuren rajoihin. Muunlaisia, kauaskantoisempiakin tavoitteita näyttäisi vielä tuossa vaiheessa olleen olemassa. Jätän aivan omaksi pohdittavaksesi, minkähänlaisia ne tavoitteet olisivat tuolloin olleet, vaikka tästä seuraavasta laittamastasi sitaatista voisi ehkä vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä.
nylander kirjoitti: - Barbarossa-tarjouksen hyväksymiseen vaikutti, kuinkas muuten, se, että "oli saatu tietää, että Hitler oli marraskuussa 1940 vastannut kieltävästi Neuvostoliiton ulkoministerin Molotovin tiedusteluun, voisiko puna-armeija viedä loppuun Suomen valloituksensa".
"Saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa ja naapurimaissa". Vaikka tätä episodia nyt on pyritty verhoamaan tässäkin ketjussa kaikenlaiseen sanahelinään, vieläpä emeritusprofessori Ylikankaan esittämän kommentin voimin, niin taidan edelleenkin rastittaa sen valloitus-ruudun niistä tarjolla olevista vaihtoehdoista, ainakin tuossa ajankohdassa. Tuo sitaatti nyt on liiallisen yksinkertaistettu kuvaus neuvotteluista ja antaa tahattomasti Suomen kannalta aivan liian myönteisen kuvan natsi-Saksan diktaattorista, eli sikäli lähestyy hieman Klingen kuvausta. Toisin kuin emeritusprofessori Klingeä, ei Meinanderia nähtävästi kuitenkaan voi epäillä suoranaisista naivin avoimista sympatioista totalitaristisia hallintoja kohtaan.
nylander kirjoitti: - Sodan jälkeen "Suomi vältti neuvostolaistamisen lähinnä siksi, ettei maata ollut miehitetty sotavuosina".
Tässä taas ei väitetä, että Neuvostoliiton tavoitteena olisi ollut Suomen liittäminen itseensä sodanjälkeisenä aikana. Neuvostoliiton tavoitteista siinä ei itse asiassa sanota sitä eikä tätä. Sen sijaan siinä todetaan vain se yksinkertainen seikka, että koska Suomessa ei ollut varsinaisia miehitysjoukkoja, maa ei myöskään ollut lähtökohtaisesti enää minkäänlaisessa vaaravyöhykkeessä.
nylander kirjoitti: Minusta siis näyttää edelleenkin siltä, että professorimme olettaa Neuvostoliitolla olleen Suomen suunnalla tietyn, jokseenkin muuttumattomana pysyneen perustavoitteen, jonka erilaiset ihmeenomaiset sattumat ja Suomen johtomiesten nokkeluus kerta toisensa jälkeen tekivät tyhjiksi.
Suomen valtiojohdon erinäisten sodanaikaisten poliittisten toimien tulkitseminen edes tavalla tai toisella kotimaan intressien mukaisiksi onkin tunnetusti se pahin mahdollinen rikos. Pidätkö muuten itse kinuskidonitseista?
Pitänee esittää erityiskiitokset J. Kämäräiselle paikallisnäkökulman ja kiintoisain, kokonaiskuvaa osaltaan vahvistavien yksityiskohtain lisäämisestä tähän ketjuun.
Best,
J. J.