Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

[jsn]

Olen kaikkia rotuoppeja vastaan. Se voi todeta myös niistä kirjoituksistani, jotka käsittelevät nykypäivän Suomea ja etnistä syrjintää tai jopa mustien älykkyydestä käytyä keskustelua

Se, että jaksat loputtomasti inttää rotuopista ja rotusodasta vaikka kaikki yleisesti tiedossa olevat faktat osoittavat, ettei niillä ollut keskeistä merkitystä vuoden 1918 tapahtumissa, osoittaa selvästi, että haluat kehitellä ajatusta "suomalaisesta rodusta" ja löytää sille perusteluita historiasta. Vuosi 1918 ei ole suinkaan ainoa esimerkki, jossa olet halunnut soveltaa tätä samaa rotuajatteluasi. Viimeinen lause alla paljastaa tämän täydellisesti, varsinkin jos se yhdistetään täällä useissa eri yhteyksissä esittämiisi mielipiteisiin:

Suomalainen valkoisten puolella taistellut joutunee miettimään rotuasemaansa tuossa kuviossa. Mikä hänen osansa oli kahden rodun välisessä taistelussa?

[Vetehinen]

Olen kaikkia rotuoppeja vastaan. Se voi todeta myös niistä kirjoituksistani, jotka käsittelevät nykypäivän Suomea ja etnistä syrjintää tai jopa mustien älykkyydestä käytyä keskustelua

Se, että jaksat loputtomasti inttää rotuopista ja rotusodasta vaikka kaikki yleisesti tiedossa olevat faktat osoittavat, ettei niillä ollut keskeistä merkitystä vuoden 1918 tapahtumissa, osoittaa selvästi, että haluat kehitellä ajatusta "suomalaisesta rodusta" ja löytää sille perusteluita historiasta.

Olen rotuoppeja vastaan, kuten edellä jo mainitsin. Syytöksesi on aiheeton ja perusteeton ja johtunee väärinkäsityksestä.

Suomenruotsalaisilla oli suomalaisia kohtaan rotuoppi. Sitä perustellaan ainakin osittain historialla.

En hyväksy suomenruotsalaisten rotuoppia enkä rotuoppeja muutenkaan.

Vuosi 1918 ei ole suinkaan ainoa esimerkki, jossa olet halunnut soveltaa tätä samaa rotuajatteluasi. Viimeinen lause alla paljastaa tämän täydellisesti, varsinkin jos se yhdistetään täällä useissa eri yhteyksissä esittämiisi mielipiteisiin:

Suomalainen valkoisten puolella taistellut joutunee miettimään rotuasemaansa tuossa kuviossa. Mikä hänen osansa oli kahden rodun välisessä taistelussa?

Irroitit tuon kappaleen yhteydestään, joka kuuluu:

Suomeen sisällissodan ajaksi tullut ruotsalainen lehtimies Ernst Klein komentoi miten "ruotsalaiset [tarkoittaa suomenruotsalaisia] panevat punaisten käyttäytymisen, samoin kuin heidän kauhean sodankäyntinsä, heidän kansalaislojaalittomuutensa yhden asian, nimittäin suomalaisen rodun syyksi."

Folktingetissä 1919 puhunut von Rettigin mukaan "taistelussa ei ollut kyse vain kielierosta. Se oli kahden kansan, kahden rodun välistä taistelua."

Von Rettigin kaksi kansaa ja kaksi rotua tarkoittavat ruotsalaisia ja suomalaisia. Lausuessaan rotusodasta von Rettig varmasti tiesi, että valkoisten puolella taisteli suomalaisia.

Joten mitä oli valkoisen suomalaisen rotuasema sodassa, jonka suomenruotsalaisten kansankäräjien johto määritteli rotujen väliseksi taisteluksi?

Suomenruotsalaisilla täytyy olla oma vastauksensa valkoisen suomalaisen rotuasemaan rotusodassa. Jotkut aikalaiskirjoitukset antavat viitteitä mikä se olisi ollut.

Valkoiselle suomalaiselle helpoin suhtautuminen von Rettigin esittämään rotusotaan lienee kieltäytyä hyväksymästä rotusodan ideaa. Siis suomalaisten kannalta kyse ei olisi ollut rotusodasta, mutta suomenruotsalaisten kannalta oli.

[jsn]

Von Rettigin lausumat sodan jälkeen eivät todellakaan ole ainoa olemassaoleva lähde tutkittaessa ao. sodan olemusta. Tästä tai muutamasta muusta lähteestä, jossa puhutaan "rodusta" ei voi tehdä mitään yleistä johtopäätöstä koko konfliktista, jossa suomen- ja ruotsinkielisiä oli todistettavasti kummallakin puolella.

Rotupuheet heijastelevat Rettigin vuoden 1919 tilanteessa edellisenä vuonna käydystä sodasta antamaansa poliittista tulkintaa. Sota oli jo takanapäin. Kyseessä on poliittinen palopuhe, jolla viitataan vasta tulossa olevaan konfliktiin.

Jos Rettigin puheita rotusodasta olisi levitetty itse sotatoimien aikana taistelleille joukoille, saati että hän olisi niissä toistuvasti kehottanut käymään rotusotaa, tilanne olisi toinen. Myönnät itsekin, että valkoiset sotilaat eivät olisi hyväksyneet rotusotaa. Esitäpä yksikin esimerkkilähde, jossa suomenkielinen tai ruotsinkielinen esittää vuonna 1918, että henkilö vastustaa tai tietää vastustettavan suomalais-ruotsalaisen rotusodan idean soveltamista sotaan ja ettei suostu sitä hyväksymään. Jos joukot olisivat vastustaneet sodan keskeistä päämäärää, sodanjohdon olisi pitänyt olla hyvin huolissaan. Tästäkin olisi jäänyt lähteitä. Sitä ei vastustettu, koska sitä ei tiedetty olevan olemassakaan. Myös sinun rotuintoilusi on vastenmielistä, koska se viittaa myös "tulossa" olevaan konfliktiin, jota haluat lietsoa.

[Vetehinen]

Rotupuheet heijastelevat Rettigin vuoden 1919 tilanteessa edellisenä vuonna käydystä sodasta antamaansa poliittista tulkintaa. Sota oli jo takanapäin. Kyseessä on poliittinen palopuhe, jolla viitataan vasta tulossa olevaan konfliktiin.

........ Myös sinun rotuintoilusi on vastenmielistä, koska se viittaa myös "tulossa" olevaan konfliktiin, jota haluat lietsoa.

En ole rotuintoilija. En kannata rotuoppeja vaan vastustan rotuoppeja, jonka olen kertonut kolmessa viimeisimmässä kirjoituksessani.

Kirjoituksessasi mainitsemasta "tulossa olevasta konfliktista" ei tiedä mitään.

-

[jsn]

Tiedät hyvin mikä asia on numero 1 sinun agendallasi. Sen tietää myös kuka tahansa joka kirjoituksiasi täällä näkee.

Itse asiassa Rettig taisi puheessaan viitata aivan muuhun taisteluun kuin vuonna 1918 käytyyn. Hän puhui "vuosikymmenten taistelusta", jota oli siis käyty jo pitempään autonomian aikana. Kaivapa tekstisi lähde esille ja lue se kokonaan. 1919 hallitusmuoto avasi sen taistelun uudelleen, koska nyt alettiin käydä kiistaa mitä käytännössä tarkoitti, että ruotsi oli kansalliskieli. Folktinget perustettiin vasta 1919 eikä se ollut osapuoli sisällissodassa. Sen tarkoitus oli puolustaa ruotsin kielen asemaa, joka näytti olevan sodan lopputuloksen jälkeen uhattuna. EPääosa "taistelusta" kohdistui kouluasioihin. Yksi vaihe siitä oli vuoden 1922 kielilaki. Siinä se "tuleva konflikti", mihin kontekstiin Rettigin puhe vuonna 1919 voidaan perustellusti liittää.

Sinun "tuleva konfliktisi" on taas ruotsin kielen aseman purkaminen, jonka nimissä pääosa tänne lähettämistäsi kirjoituksista on laadittu. Sen nimissä esität väitteitä mistä hyvänsä tapahtumasta Suomen historiassa tai yhdistelet sitaatteja irrallaan kontekstista.

[Vetehinen]

Itse asiassa Rettig taisi puheessaan viitata aivan muuhun taisteluun kuin vuonna 1918 käytyyn. Hän puhui "vuosikymmenten taistelusta", jota oli siis käyty jo pitempään autonomian aikana. Kaivapa tekstisi lähde esille ja lue se kokonaan. 1919 hallitusmuoto avasi sen taistelun uudelleen, koska nyt alettiin käydä kiistaa mitä käytännössä tarkoitti, että ruotsi oli kansalliskieli. Folktinget perustettiin vasta 1919 eikä se ollut osapuoli sisällissodassa.

Ehkä tuossa on perää. Arvelet että hän tarkoitti kahden kansan ja rodun välistä vuosikymmenten taistelua, jolloin sisällissota olisi vain yksi episodi pitkässä kahden rodun ja kansan taistelussa.

Minä taas ajattelin von Rettigin puheessaan mainitseman kahden kansan - kahden rodun taistelun tarkoittaneen sisällissotaa, jonka loppumisesta oli kulunut vain alle vuosi kun Rettig piti puheensa.

En osaa sanoa varmuudella kummasta oli kysymys, koska minulla ei ole koko puhetta.

Sen tarkoitus oli puolustaa ruotsin kielen asemaa, joka näytti olevan sodan lopputuloksen jälkeen uhattuna. EPääosa "taistelusta" kohdistui kouluasioihin. Yksi vaihe siitä oli vuoden 1922 kielilaki. Siinä se "tuleva konflikti", mihin kontekstiin Rettigin puhe vuonna 1919 voidaan perustellusti liittää.

Luultavasti noin, koska Rettig mainitsi puheessaan kielitaistelun, josta hänestä sisällissodassa oli myös kyse:
"taistelussa ei ollut kyse vain kielierosta. Se oli kahden kansan, kahden rodun välistä taistelua."

Sinun "tuleva konfliktisi" on taas ruotsin kielen aseman purkaminen, jonka nimissä pääosa tänne lähettämistäsi kirjoituksista on laadittu. Sen nimissä esität väitteitä mistä hyvänsä tapahtumasta Suomen historiassa tai yhdistelet sitaatteja irrallaan kontekstista.

Olet huolissasi ruotsin aseman purkamisesta - kirjoitat jopa konfliktista - koska keskustellaan von Rettigin puheesta, rotuopeista ja kielisodasta jne.

Käsityksesi on epärealistinen.

Keskustelu historiasta auttaa ymmärtämään ja selittämään Suomen historiaa ja syitä, miksi Suomi on nykyään sellainen kuin on. Suomessa on historiallinen painolasti kuten jokaisessa muussakin maassa. Nykyiset systeemit eivät ole syntyneet tyhjiöstä.

[jsn]

Ehkä tuossa on perää. Arvelet että hän tarkoitti kahden kansan ja rodun välistä vuosikymmenten taistelua, jolloin sisällissota olisi vain yksi episodi pitkässä kahden rodun ja kansan taistelussa.

Minä taas ajattelin von Rettigin puheessaan mainitseman kahden kansan - kahden rodun taistelun tarkoittaneen sisällissotaa, jonka loppumisesta oli kulunut vain alle vuosi kun Rettig piti puheensa.

En osaa sanoa varmuudella kummasta oli kysymys, koska minulla ei ole koko puhetta.

Luulo ei ole tiedon väärtti. Ehkä kannattaisi tarkistaa asia alkuperäisestä yhteydestään. Lue koko pöytäkirjan teksti vaikkapa Huvudstadsbladetin ao. numerosta (se lienee kokonaan) itse äläkä usko hommafoorumien sitaatteihin. On hienoa, että osaat ruotsia.

Luultavasti noin, koska Rettig mainitsi puheessaan kielitaistelun, josta hänestä sisällissodassa oli myös kyse:

"taistelussa ei ollut kyse vain kielierosta. Se oli kahden kansan, kahden rodun välistä taistelua."

Olet huolissasi ruotsin aseman purkamisesta - kirjoitat jopa konfliktista - koska keskustellaan von Rettigin puheesta, rotuopeista ja kielisodasta jne.

Käsityksesi on epärealistinen.

Minä en ole tuonut sisällissotakeskusteluun ruotsin kieltä, rotuoppeja, Rettigiä ja kielisotaa. En ole huolissani ruotsin asemasta Suomessa. Se on hyvin vahva, eikä ole uhattuna. Sinusta ei ole sen kaatajaksi. - Sen sijaan olen huolissani rotuajattelijoiden ja muiden ihmisiä niputtavien ja luokittelevien kiihkoilijoiden yksisilmäisistä ja suorastaan vääristelevistä historiantulkinnoista, jotka valtaavat koko ajan lisää alaa. Niitä on aika ajoin vastustettava.

[Vetehinen]

Ehkä tuossa on perää. Arvelet että hän tarkoitti kahden kansan ja rodun välistä vuosikymmenten taistelua, jolloin sisällissota olisi vain yksi episodi pitkässä kahden rodun ja kansan taistelussa.

Minä taas ajattelin von Rettigin puheessaan mainitseman kahden kansan - kahden rodun taistelun tarkoittaneen sisällissotaa, jonka loppumisesta oli kulunut vain alle vuosi kun Rettig piti puheensa.

En osaa sanoa varmuudella kummasta oli kysymys, koska minulla ei ole koko puhetta.

Luulo ei ole tiedon väärtti. Ehkä kannattaisi tarkistaa asia alkuperäisestä yhteydestään. Lue koko pöytäkirjan teksti vaikkapa Huvudstadsbladetin ao. numerosta (se lienee kokonaan) itse äläkä usko hommafoorumien sitaatteihin. On hienoa, että osaat ruotsia.

Sitaatti on Pekka Kalevi Hämäläisen kirjoituksesta Suomenruotsalaisten rotukäsityksiä vallankumouksen ja kansalaissodan aikoina.

Luettuasi itse Huvudstadsbladetista Folktinget-puheen olet siis varma, että von Rettig tarkoitti kymmeniä vuosia jatkunutta kahden rodun ja kansan välistä taistelua?

Puheen julkaisulla HBL tietenkin levitti suomenruotsalaista rotuoppia laajemmalle piirille kuin mitä Folktingetin kokouksessa oli läsnä.

Luultavasti noin, koska Rettig mainitsi puheessaan kielitaistelun, josta hänestä sisällissodassa oli myös kyse:

"taistelussa ei ollut kyse vain kielierosta. Se oli kahden kansan, kahden rodun välistä taistelua."

Olet huolissasi ruotsin aseman purkamisesta - kirjoitat jopa konfliktista - koska keskustellaan von Rettigin puheesta, rotuopeista ja kielisodasta jne.

Käsityksesi on epärealistinen.

Minä en ole tuonut sisällissotakeskusteluun ruotsin kieltä, rotuoppeja, Rettigiä ja kielisotaa. En ole huolissani ruotsin asemasta Suomessa. Se on hyvin vahva, eikä ole uhattuna. Sinusta ei ole sen kaatajaksi. - Sen sijaan olen huolissani rotuajattelijoiden ja muiden ihmisiä niputtavien ja luokittelevien kiihkoilijoiden yksisilmäisistä ja suorastaan vääristelevistä historiantulkinnoista, jotka valtaavat koko ajan lisää alaa. Niitä on aika ajoin vastustettava.

Tiedän ettet ole ottanut esille von Rettigin puhetta sisällissotakeskusteluun, koska minä tein sen. Kiitokset siitä, että toit esille puheen julkaisemisen Huvudstadsbladetissa ja tulkintasi, että kahden rodun ja kansan taistelu oli vuoden 1919 tilanteessa kestänyt jo vuosikymmeniä.

Nuo tiedot osaltaan avannevat ketjun otsikon teemaa.

[Klaus Lindgren]

... lainaus, jonka Klaus Lindgren on laittanut meikäläisen nimiin, on jsn:n kirjoitus.

Foorumin valvoja Klaus Lindgren käyttäytyy epäasiallisesti ja raukkamaisesti, jos vääristely on tahallinen.

Pahoitteluni virheestäni. Se ei ollut tahallista.

Vetehiseltä puuttuu edelleenkin kunnollinen näyttö siitä, että vuoden 1918 sisällissodassa olisi ollut kyse kielikonfliktista tai "rotujen" välisestä kamppailusta. On toki totta, että ruotsinkielisten piirissä oli ajatuksia omasta rodullisesta ylemmyydestä, mutta näyttöä siitä, missä määrin nämä ajatukset olisivat olleet vallitsevia heidän keskuudessaan, ei Vetehinen ole esittänyt. Vielä vähemmän Vetehinen on esittänyt näyttöä siitä, että nämä rotuopit tai kielikysymys olisivat esittäneet merkittävää osaa koko sisällissodassa. Toki yksittäisten ruotsinkielisten näkemyksiä löytyy, aivan samoin kuin löytyy yksittäisten suomenkielisten näkemyksiä siitä, miten punaisia olisi pitänyt tappaa vielä enemmän. Kuten Vetehinen on itsekin todennut, yklsittäiset näkemykset eivät todista koko konfliktin luonteesta paljonkaan. Sen sijaan pitäisi löytää ensinnäkin runsaasti valkoisen, ruotsinkielisen sodanjohdon näkemyksiä sitä, että nyt käydään kielikamppailua tai rotusotaa. Lisäksi pitäisi löytää runsaasti laajemmalle yleisölle suunnattua propagandaa samasta aiheesta, muuten ei Vetehisen teoria saa tukea. Enpä usko löytyvän, en varsinkaan, kun rintaman molemmilla puolella taisteltiin pääsääntöisesti suomeksi ja molemmilla puolilla oli myös ruotsinkeilisiä. Sitäpaitsi, olisi ollut aikamoinen saavutus valkoisen armeijan ruotsinkieliseltä johdolta, jos he olisivat onnistuneet huijaamaan tuhannet suomenkieliset valkoiset tappamaan punaisia kielikiistan takia – todella taitavaa huijausta olisi tarvittu silloin, kun ao. punaiset olivat ruotsinklielisiä. En usko talonpoikaisarmeijan olleen niin tyhmää väkeä, että olisivat moiseen halpaan menneet.

[Vetehinen]

... lainaus, jonka Klaus Lindgren on laittanut meikäläisen nimiin, on jsn:n kirjoitus.

Foorumin valvoja Klaus Lindgren käyttäytyy epäasiallisesti ja raukkamaisesti, jos vääristely on tahallinen.

Pahoitteluni virheestäni. Se ei ollut tahallista.

Hillitse itseäsi ennen kirjoittamista.

On toki totta, että ruotsinkielisten piirissä oli ajatuksia omasta rodullisesta ylemmyydestä, mutta näyttöä siitä, missä määrin nämä ajatukset olisivat olleet vallitsevia heidän keskuudessaan, ei Vetehinen ole esittänyt. Vielä vähemmän Vetehinen on esittänyt näyttöä siitä, että nämä rotuopit tai kielikysymys olisivat esittäneet merkittävää osaa koko sisällissodassa. Toki yksittäisten ruotsinkielisten näkemyksiä löytyy, aivan samoin kuin löytyy yksittäisten suomenkielisten näkemyksiä siitä, miten punaisia olisi pitänyt tappaa vielä enemmän. Kuten Vetehinen on itsekin todennut, yklsittäiset näkemykset eivät todista koko konfliktin luonteesta paljonkaan. Sen sijaan pitäisi löytää ensinnäkin runsaasti valkoisen, ruotsinkielisen sodanjohdon näkemyksiä sitä, että nyt käydään kielikamppailua tai rotusotaa. Lisäksi pitäisi löytää runsaasti laajemmalle yleisölle suunnattua propagandaa samasta aiheesta, muuten ei Vetehisen teoria saa tukea.

Olen samaa mieltä, että yksittäisiä hulluja ja murhaajia on löytyy aina.

Mainitset kuitenkin itsekin, että suomenruotsalaisilla oli ajatuksia omasta rodullisesta ylemmyydestä. Jsn:n mielestä suomenruotsalaisten kahden rodun ja kahden kansan välinen taistelu oli kestänyt vuosikymmeniä eli ennen sotaa alkanutta.

Suomalaisilla ei ollut eikä ole ylemmän rodun käsityksiä itsestään.

Sitäpaitsi, olisi ollut aikamoinen saavutus valkoisen armeijan ruotsinkieliseltä johdolta, jos he olisivat onnistuneet huijaamaan tuhannet suomenkieliset valkoiset tappamaan punaisia kielikiistan takia – todella taitavaa huijausta olisi tarvittu silloin, kun ao. punaiset olivat ruotsinklielisiä. En usko talonpoikaisarmeijan olleen niin tyhmää väkeä, että olisivat moiseen halpaan menneet.

Noin se varmaan on. Suomalaiset eivät olisi suostuneet taistelemaan suomenruotsalaisen rodun, kielen ja kansan puolesta ainakaan kaikki ja täysin vapaaehtoisesti.

Suomenruotsalaiset upseerit ja sivistyneistö ei myöskään ollut niin tyhmä, että olisi yrittänyt muodostaa tuollaisen kuvan suomalaisten miesten keskuuteen.

Suomenruotsalaiset miettivät rotusotaa, kielitaistelua ja kahden kansan välistä taistelua keskenään ruotsiksi.

Suomalaiset eivät jaa suomenruotsalaisten käsitystä kahden rodun ja kansan välisestä taistelusta. Se on suomenruotsalainen teema sisällissotaan.

Juuri tuosta mainitusta syystä suomalaiset eivät olisi teloittaneet punaisia, jos suomalaiset olisivat johtaneet valkoista armeijaa. Heillä ei ollut kahden kansan ja rodun eikä kielitaistelun motiivia teloittaa rodullisesti alempiarvoisia punaisia, mutta suomenruotsalaisilla oli tuo motiivi ja kiihotus.

[Klaus Lindgren]

Suomenkieliset eivät siis taistelleet kielen tai rodun puolesta. Hyvä, näinhä se oli, sillä suomen kieli oli jo voittanut kielitaistelun. Kun sotivista osapuolista suurin osa oli suomenkielisiä, ei siis voine kutsua vuoden 1918 sisällissotaa kielitaisteluksi tai muuksikaan senkaltaiseksi.

Suomenruotsalaiset miettivät rotusotaa, kielitaistelua ja kahden kansan välistä taistelua keskenään ruotsiksi.

Tämän väitteen tueksi tarvitaan lähde, jossa todistetaan tai näytetään, että tällaisia keskusteluja käytiin joko vähän aikaa ennen sotaa tai sen aikana. Ja tästä lähteestä' pitää käydä ilmi, että kyseessä olivat nimen omaan ne ruotsinkieliset henkilöt, jotka sitten olivat sen valkoisen armeijan johdossa tuossa sodassa. Edelleen olisi syytä osoittaa, että tuo motiivi kannusti myös alempana sotilashierarkiassa taistelleita suomenruotsalaisia henkilöitä, aina rivimiehiin asti. Tämän osoittamiseksi pitäisi löytää sitä kiihoitusta, siis lehtikirjoituksia, kirjasia, muistelmia suullisesta propagandasta, tai muuta sellaista joko sodan ajalta tai ajalta vähän ennen sitä. Tällaista evidenssiä ei ole näkynyt.

En muuten oikein ymmärrä ajatusta, jonka mukaan suomenkieliset eivät olisi teloittaneet punaisia, jos heidän johtajansa olisivat olleet suomenkielisiä. Siis: ensinnäkin suomenkieliset kävivät sotaa muista kuin kielisyistä ja johto kielisyistä. Toisekseen suomenkieliset tappoivat paljon punaisia, ja myös ruotsinkieliset tappoivat paljon punaisia. Ruotsinkieliset tappoivat punaisia kielisyistä ja suomenkieliset eivät tappaneet punaisia kielisyistä, vaan muista syistä. Jos he tappoivat siis punaisia muista kuin kielisyistä, mihin asia olisi muuttunut, jos johto olisi ollut suomenkielistä?

[Jussi Jalonen]

Suomenruotsalaiset miettivät rotusotaa, kielitaistelua ja kahden kansan välistä taistelua keskenään ruotsiksi.

Saimme juuri näytteen siitä, että Vetehisellä on menneisyyteen asti yltäviä telepaattisia kykyjä.

Juuri tuosta mainitusta syystä suomalaiset eivät olisi teloittaneet punaisia, jos suomalaiset olisivat johtaneet valkoista armeijaa.

Sen lisäksi hänellä on myös selvänäkijän kykyjä rinnakkaisiin todellisuuksiin. Siis suorastaan varmaa tietoa, ei pelkkiä olettamuksia todennäköisyyksistä.

Tietysti, eihän tuossa järkeilyssä mitään erikoista ole. Samalla tavalla venäläiset kiihkokansalliset julistivat aikoinaan - ja itse asiassa julistavat vieläkin - sen oman maansa vallankumouksen ja sisällissodan terrorin juontaneen yksinomaan siitä, että bolševikkeja johtivat juutalaiset. Vetehinen on väitteineen juuri sen sortin seurassa kuin sopii odottaakin.


Best,

J. J.

[Vetehinen]

Suomenkieliset eivät siis taistelleet kielen tai rodun puolesta. Hyvä, näinhä se oli, sillä suomen kieli oli jo voittanut kielitaistelun.

Voittamisella on kai eri ihmisille erilainen merkitys.

Vasta sisällissodan jälkeen taisteltiin kielilainsäädännöstä ja Suomen ruotsalaisalueiden autonomiasta.

Kun sotivista osapuolista suurin osa oli suomenkielisiä, ei siis voine kutsua vuoden 1918 sisällissotaa kielitaisteluksi tai muuksikaan senkaltaiseksi.

Suomalaisen mielestä kieli- ja rotutaistelu on erikoista sisällissodasta puhuttaessa.

Suomenruotsalaisilla oli eri käsitys.

Suomenruotsalaiset miettivät rotusotaa, kielitaistelua ja kahden kansan välistä taistelua keskenään ruotsiksi.

Tämän väitteen tueksi tarvitaan lähde, jossa todistetaan tai näytetään, että tällaisia keskusteluja käytiin joko vähän aikaa ennen sotaa tai sen aikana. Ja tästä lähteestä' pitää käydä ilmi, että kyseessä olivat nimen omaan ne ruotsinkieliset henkilöt, jotka sitten olivat sen valkoisen armeijan johdossa tuossa sodassa. Edelleen olisi syytä osoittaa, että tuo motiivi kannusti myös alempana sotilashierarkiassa taistelleita suomenruotsalaisia henkilöitä, aina rivimiehiin asti. Tämän osoittamiseksi pitäisi löytää sitä kiihoitusta, siis lehtikirjoituksia, kirjasia, muistelmia suullisesta propagandasta, tai muuta sellaista joko sodan ajalta tai ajalta vähän ennen sitä. Tällaista evidenssiä ei ole näkynyt.

Sisällissodan rotuoppien ja kahden kansan taistelun teemaa on syytä tutkia. Nyt on raapaistu vasta pintaa.

Suomenruotsalaisesta rotuopista ja suhtautumisesta suomalaisiin ja punaisiin on lähdeaineistoa. Osaa olen lainannut aikaisemmin tässä ketjussa.

Vaatimuksesi vaikuttavat tahallisen liioitelluilta, sillä luultavasti edes juutalaisten joukkotuhonta Natsi-Saksassa ei täyttäisi niitä.

En muuten oikein ymmärrä ajatusta, jonka mukaan suomenkieliset eivät olisi teloittaneet punaisia, jos heidän johtajansa olisivat olleet suomenkielisiä. Siis: ensinnäkin suomenkieliset kävivät sotaa muista kuin kielisyistä ja johto kielisyistä. Toisekseen suomenkieliset tappoivat paljon punaisia, ja myös ruotsinkieliset tappoivat paljon punaisia. Ruotsinkieliset tappoivat punaisia kielisyistä ja suomenkieliset eivät tappaneet punaisia kielisyistä, vaan muista syistä. Jos he tappoivat siis punaisia muista kuin kielisyistä, mihin asia olisi muuttunut, jos johto olisi ollut suomenkielistä?

Hyvä kysymys ja vastaat siihen itsekin osittain tuossa yllä.

Suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla oli samoja syitä, mutta myös erilaisia syitä sotimiseen. Eroina olivat rotusota ja kielisota, joka oli suomenruotsalaisilla, mutta ei ollut suomalaisilla.

[Vetehinen]

Suomenruotsalaiset miettivät rotusotaa, kielitaistelua ja kahden kansan välistä taistelua keskenään ruotsiksi.

Saimme juuri näytteen siitä, että Vetehisellä on menneisyyteen asti yltäviä telepaattisia kykyjä.

Mitään telepaattisia kykyjä ei tarvita.

Sisälukutaito riittää.

Juuri tuosta mainitusta syystä suomalaiset eivät olisi teloittaneet punaisia, jos suomalaiset olisivat johtaneet valkoista armeijaa.

Sen lisäksi hänellä on myös selvänäkijän kykyjä rinnakkaisiin todellisuuksiin. Siis suorastaan varmaa tietoa, ei pelkkiä olettamuksia todennäköisyyksistä.

Tietysti, eihän tuossa järkeilyssä mitään erikoista ole. Samalla tavalla venäläiset kiihkokansalliset julistivat aikoinaan - ja itse asiassa julistavat vieläkin - sen oman maansa vallankumouksen ja sisällissodan terrorin juontaneen yksinomaan siitä, että bolševikkeja johtivat juutalaiset. Vetehinen on väitteineen juuri sen sortin seurassa kuin sopii odottaakin.

Venäjän sisällissodasta voi varmaan väittää monia asioita. En tunne sen tapahtumia.

Puhuivatko juutalaiset rotusodasta ja kielisodasta venäläisiä vastaan?

[jsn]

Vasta sisällissodan jälkeen taisteltiin kielilainsäädännöstä ja Suomen ruotsalaisalueiden autonomiasta.

Myönnät jälleen itsekin, että nämä asiat eivät olleet 1918 sodassa keskeisiä, koska niistä taisteltiin "vasta sisällissodan jälkeen".

Suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla oli samoja syitä, mutta myös erilaisia syitä sotimiseen. Eroina olivat rotusota ja kielisota, joka oli suomenruotsalaisilla, mutta ei ollut suomalaisilla.

Sotaan oli erilaisia syitä ja sota myös ilmeni erilaisin tavoin siihen liittyneissä väkivallanteoissa. Rotusota ja kielisota eivät kuitenkaan näihin kuulu, vaan ovat puhtaasti oman mielikuvituksesi tuotetta. Edelleenkään sinulla ei ole yhtään todisteita siitä, että punaiset ruotsinkieliset olisivat käyneet rotusotaa. Tämä ei päde myöskään valkoisiin ruotsinkielisiin. Jos vastakkain oli ruotsinkielisiä kummallakin puolen, kuka sitä rotusotaa sitten oikein sitten kävi. Sitä käytiin ja käydään vain sinun omissa aivoissasi.