Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

[ekyto]

Sisällissotaa enemmän "rotusodan" merkkejä oli varmasti ns. "heimosodissa". Suomalaiset hyökkäsivät Neuvosto-Venäjälle pyrkimyksenään suomalaistaa sitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Toki mukana oli myös ruotsinkielisiä suomalaisia, kuten Carl Wilhelm Malm, mutta enemmistö lienee ollut suomenkielisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Wilhe ... _(eversti)

[Peter Tikka]

Sisällissotaa enemmän "rotusodan" merkkejä oli varmasti ns. "heimosodissa". Suomalaiset hyökkäsivät Neuvosto-Venäjälle pyrkimyksenään suomalaistaa sitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Toki mukana oli myös ruotsinkielisiä suomalaisia, kuten Carl Wilhelm Malm, mutta enemmistö lienee ollut suomenkielisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Wilhe ... _(eversti)

Nimimerkki Vetehinen on kantansa tueksi vedonnut ihan todistajana von Rettigiin. Minä puolesrani vetoaisin eräisiin toisiin merkittäviin suomenkielen aseman vahvistamista tukeneisiin suomalaisiin, vaikkapa 'kalteri'jääkäri Vihtori Kosolaan tai hänen hyvään ystävään erityisesti lakonmurtamisistaan tunnettuun Martti Pihkalaan. He edustivat suomenkielisiä - he sanoivat niin ainakin itse. Muistaakseni myös valkoisten ylipäällikkö - mahdollisesti tunnetuin suomalainen kautta itsenäisen Suomen historian - oli äidinkieleltään ruotsinkielinen eikä koskaan tiettävästi yllyttänyt alaisiaan valkoisia vedoten käytävään 'rotu'-sotaan.

Itse en kyllä mitenkään ole vakuuttunut siitä, että sen enempää von Rettig kuin ne henkilöt, joita yllä mainitsin henkilöt edustaisivat vakavasti ottaen sen enempää sen ajan suomenkielisyyttä kuin ruotsinkielisyyttä tai kummankaan ryhmän ideologiaa: he edustivat (von Rettig, Kosola ja Pihkala siis) omaa osaa omassa aikanssa ja heidän kielenkäyttöään on tietysti arvioitava sen mukaan miten siihen aikaan yleisesti ajateltiin.

Varmankin 'neekerillä' tai 'ryssällä' he tarkoittivat (ja muut ymmärsivät) eri asioita kuin mitä nykyisin ymmärretään.

Oliko sinusta Vetehinen muuten oikein että nettikirjoituksillaan Astrid Thorsia kiusannut henkilö tuomittiin aivan äskettäin? Miksi väität että ruotsinkieliset katsovat, että he ovat olleet *rotu'-sodassa suomenkielisiä vastaan? (mutta sinä et katso että kyse olisi ollut 'rotu'sodasta' - yhden von Rettigin peräti sanomalehdessä julkaistun jutun perusteellako? Uskotko ruotsinkielisten joukossa sellainen olevan yleinen käsitys vieläkin vai onko kysymyksessä vain oma ideasi siitä, mikä on (tai on ollut) ruotsinkielisten mielipide?

Tuntuu siltäm ettei sinulla ole oikein valtaa määritellä ovatko ruotsinkieliset omasta mielestään taistelleet 'rotu'-sotaa osallistuessaan vuoden 1918 tapahtumiin. Minun oma veturinkuljettaja-vaarini ajoi Karjaalta viimeistä junaa valkoisia pakoon (saksalaisten ja valkoisten suomalaisten joukkojen tullessa lännestä Hangon suunnasta, jossa saksalaiset olivat nousseet maihin) ja isäni joutui pikkupoikana kyyristelemään veturin halkopinon taakana suojassa valkoisten luodeilta vaarin ajaessa veturia.

En hetkeäkään usko, että vaarini isä edes tiesi yhtään mitään kenestäkään von Rettigistä tai hänen rotuajattelustaan vaan oli mennyt muiden punaisten mukaan, koska niin tehtiin työväestön piirissä siihen aikaan ja heidän kanssaan hän ryyppäsikin. - Juna pääsi kuin pääsikin Helsinkiin, jossa perhe selvisi hengissä mummoni ansiosta ja hankkiessa elannon kun vaari joutui piileskeli valkoisia etsintäpartioita päiväsaikaan kunnes olot olivat rauhoittuneet.

Mutta voit tietysti väittää, että vaarini oli erehtynyt, että hän taisteli omalta osaltaan sinun kuvittelemaa hänen mielessään olevaa 'rotu'-sotaa eikä ollut mukana vallankumouksessa valkoisia 'herrroja' tai 'porvareita' vastaan, toverina muiden joukossa, niin kuin hän itse varmaan uskoi. Tai voit uskoa, että hän oli poikkeus. Mielestäni sinun yhden miehen, jonkin minulle tentemattoman von Rettigin käsitteistö vuodelta 1919, ei edusta mitenkään sen enempää suomenkielisten kuin ruosinkielistenkään ajattelua tai -motiiveja 1918. Ruotsinkieliset eivät yleensälään ajatelleet niin kuin esität että he olisivat ajatelleet.

Ruotsinkieliset punaiset ainakin ajattelivat niinkuin heidän suomenkieliset "toverinsa" ja sosialistien mielipiteitä kuvaa Väinö Tannerin lause 'kielikysymys on kuudennen luokan kysymys." Työväenliikkeelle ei kielikysymys milloinkaan ole ollut mikään kynnysjysymys: työ ruotsinkielisen väestön keskuudessa oli (ja on tietääkseni edelleenkin) tärkeää, muttei mitenkään ensisjaista ja luokkataistelu, taistelu yhteistä vihollista, kapitalisteja / työnantajia vastaan, meni kaiken edelle sekä politiikassa että ay-liikkeessä suoritettavassa työssä.

Sitä, mitä mieltä muut ruotsinkieliset - tärkeänä poikkeuksena ne ruotsinkieliset, joita edusti ylipäällikkö, ajattelivat, en sitten tiedä. Ylipäällikkö ei tiettävästi ainakaan näkyvästi vihannut tai halveksinut 'rodultaan' alempiarvoisia suomenkielisiä tai muutoinkaan ollut rasisti. Kenraali Aksel Airo, ylipäällikön lähin alainen sittemmin sodassa NL:oa vastaan, kertoi kuitenkin itse, sen tiedän, että vaikka vasemmisto ja kateelliset niin väittivät, oli päämajassa päinvastoin kuin luultiin ainakin yksi henkilö joka ei ollut valkoinen jääkäri eikä ruotsinkielinen: Airo itse! Airon kanssa ylipääällikkö puhui (ja edellytti muiden puhuvan Airon ollessa seurassa) suomea!

Minusta todistajasi von Rettigin todistajanlausunto kumoutuu todistajiani, Kosolaa ja Martti Pihkalaa vastaan. Ylipäällikön kanta vapausodasta näyttäisi voittavan niinkuin myös vaarini kanta vallankumouksesta. Mutta en tietysti sano, ettei kieliriitaa ollut: se oli vain kuudennen luokan kysymys vuoden 1918 tapahtumissa. Osapuuolet kuitenkin, sekä valkoiset että punaiset sotivat omata mielestään muusta kuin mistä sinä kuvittelet heidän sotineen, ja vaikket itse sano että kysymyksessä olisi ollut 'rota'sota, vaan että ruotsinkieliset sanovat niin en usko sinua. Jos niin olisi, olisin kuullut sen muualtakin, ainakin, jos sellainen olisi levinnyt yhtään sen laajemmalle - enkä ole kuullut moista muualta.

[Veikko Palvo]

Sisällissotaa enemmän "rotusodan" merkkejä oli varmasti ns. "heimosodissa". Suomalaiset hyökkäsivät Neuvosto-Venäjälle pyrkimyksenään suomalaistaa sitä:

Tuossa wikipediassa sanotaan Heimosotien jälkeen Suomeen paenneen vajaa
20 000 itäkarjalaista ja inkeriläistä. Englantilaiset olivat edenneet mm. Aunuksen retken 1919 aikaan lähelle Petroskoita itse taisteluihin osallistumatta. Pohjois-Venäjällä oli myös italialaisia, ranskalaisia ja Arkangelissä amerikkalaisia Dvinan suunnalla - ilman rotusodan piirteitä. Neuvostoliittoakaan ei tuolloin oltu vielä perustettu.

Euroopassa yleisesti epäiltiin 1800-luv. ja 1905 Suomen suurlakon aikaan demokratiaa, koska sen ajateltiin sivuuttavan sivistyksen ja pätevyyden.
Mutta
1905 suurlakon seurauksista muistetaan yleensä yksikamarisen eduskunnan ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen, erityisesti naisten äänioikeus.

Ketkä olivat suurlakon häviäjiä?
Ruotsinkielisillä oli 1907-1911 valitussa yksikamarisessa eduskunnassa enää 25 paikkaa, säätyvaltiopäivillä oli ollut puolet kaikista paikoista.
Uuden, perustuslaillisen senaatin johtoon tuli Leo Mechelin ja jäseninä oli nuorsuomalaisia, ruotsalaisen puolueen edustajia ( 1906 perust. Svenska Folkpartiet´n ) ja yksi sosiaalidemokraatti.
Svenska Folkpartiet pyrki korvaamaan menetettyä poliittista valtaa lisääntyvällä kulttuuritoiminnalla,alettiin aktiivisesti luoda suomenruotsalaista kulttuuria ja tuo
toiminta johti tietysti suomenkielisten ja ruotsinkielisten välisen kuilun syvenemiseen.
Toisaalta puhe yhtenäisyydestä peitti ruotsinkielisten sisäiset erot, ylä- ja alaluokan välisen kuilun.
Esim. Atlas öfver Finland 1910 kirjoitti Suomessa asuvan kaksi kieleltään ja alkuperältään erillistä heimoa ---- suomalais-ugrilaiseen heimoon kuuluvat suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka ovat sukua Ruotsin asukkaille.

Ruotsinkieliset
kirjailijat lähes poikkeuksetta taistelivat ruotsinkielisen kulttuurin puolesta ja olivat mukana luomassa sellaista suomenruotsalaisuutta, joka perustui yksikielisyyden ihannointiin ja suomenkielisistä erottautumiseen.
Kieliryhmien eroja korostettiin vetoamalla rotuteorioihin ja perinnöllisyysoppiin.
Missä
määrin tuonaikainen tiede Euroopassa yleensä sitten yleisesti edusti rotuteorioita ja ja perinnöllisyysoppeja ja mittaili "lyhytkalloisia ja pitkäkalloisia" ja mittaili ihmisten pituuksia?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Finsk Tidskriftissä, fennomaanisen liikkeen vastapainoksi perustetussa, kirjoitettiin 1905 "ilmaantuneen uuden kanssapelaajan, sosialidemokratian, työväenliikkeen."
Sosiaalidemokratiasta ja työväenliikkeestä kirjoitettiin nimenomaan suomenkielisinä.
Eduskunta- ja äänioikeusuudistus 1906 muutti ruotsinkielisten valta-asemaa radikaalisti.
Yksikamarisessa eduskunnassa ( 1907 - 1911 valitussa ) ruotsinkielisillä oli enää 25 paikkaa, säätyvaltiopäivillä oli ollut puolet kaikista paikoista.

Suomenruotsalaista kulttuuria alettiin luoda aktiivisesti kaikki ruotsinkieliset yhteenkokoavana ( ruotsinkielisen ylä- ja alaluokan välille jäi kuitenkin kuilu ) ja otettiin käyttöön uudet käsitteet "suomenruotsalainen" ja "suomenruotsalaisuus".
Jo
ruotsinkielisen kansallisuusliikkeen alussa 1800-luv. kansallisuus- ja rotuominaisuudet oli liitetty yhteen. Ruotsinkielisten katsottiin kuuluvan arjalaiseen rotuun, germaaneihin tai skandinaaveihin tai itäruotsalaiseen kansantyyppiin.
Antropologisten tutkimusten avulla suomenkielisten ja ruotsinkielisten osoitettiin kuuluvan eri rotuihin.
Rotumyyttejä käytettiin myöskin ruotsinkielisessä kirjallisuudessa, rotuominaisuuksien sekoittumisen kirjoitettiin vaikuttavan turmiollisesti.

Mutta sodassa 10 vuotta myöhemmin kieli- ja rotueroja ei ole osoitettu ilmenneen.

Veikko Palvo

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta viimeinen virkkeesi on vaikeaselkoinen. Rotueroilla tarkoittanet rotuopeissa kuvattuja eroja, jotka eivät olleet totta, mutta sopivat vihan lietsomiseen.

Tässä keskusteluketjussa on selvinnyt, ettei kukaan kiistä suomenruotsalaisten suomalaisiin kohdistunutta rotuoppia ja kielitaistelua.

Kun tappaminen alkoi keväällä 1918, niin olisivatko kieli- ja rotuopit hävinneet muutaman kuukauden ajaksi? Miksi juuri tappamisen aikana ei olisi ollut rotuoppeja ja kielisotaa?

[Vetehinen]

Tuntuu siltäm ettei sinulla ole oikein valtaa määritellä ovatko ruotsinkieliset omasta mielestään taistelleet 'rotu'-sotaa osallistuessaan vuoden 1918 tapahtumiin.

Olet oikeassa. Ei minulla ole "valtaa" määritellä suomenruotsalaisten käsityksiä sisällissodan rotuluonteesta.

Voimme lukea heidän käsityksensä, koska historiantutkijat ovat kirjoittaneet ne ylös kirjoihin ja kansiin.

Mutta voit tietysti väittää, että vaarini oli erehtynyt, että hän taisteli omalta osaltaan sinun kuvittelemaa hänen mielessään olevaa 'rotu'-sotaa

Olen vaarisi kanssa samaa mieltä. Ei sisällissota 1918 ollut mielestäni rotusota.

Rotusota on suomenruotsalaisen poliittisen ja kansallisen johdon käsitys sodan luonteesta. Se on heidän käsityksensä sodasta alempirotuisia suomalaisia vastaan.

Mielestäni sinun yhden miehen, jonkin minulle tentemattoman von Rettigin käsitteistö vuodelta 1919, ei edusta mitenkään sen enempää suomenkielisten kuin ruosinkielistenkään ajattelua tai -motiiveja 1918. Ruotsinkieliset eivät yleensälään ajatelleet niin kuin esität että he olisivat ajatelleet.

Von Rettig on sinulle tuntematon, enkä voi itsekään väittää tuntevani häntä sen kummemmin kuin mitä hänen kannanotoistaan kirjallisuudesta ilmenee.

Ruotsinkieliset punaiset ainakin ajattelivat niinkuin heidän suomenkieliset "toverinsa" ja sosialistien mielipiteitä kuvaa Väinö Tannerin lause 'kielikysymys on kuudennen luokan kysymys." Työväenliikkeelle ei kielikysymys milloinkaan ole ollut mikään kynnysjysymys

Ennen sisällissotaa sosiaalidemokraattien kieliohjelma sisälsi kolme kieltä: suomi, ruotsi ja venäjä.

Folktingetin vuoden 1919 perustamiseen ei kutsuttu suomenruotsalaisia sosialisteja, koska heillä oli kiihkoton asenne kielikysymykseen.

Minusta todistajasi von Rettigin todistajanlausunto kumoutuu todistajiani, Kosolaa ja Martti Pihkalaa vastaan.

Tuskin esität vakavissasi tuota.

Pihkalalla ja Kosolalla on varmaan ollut omat mielipiteensä ja käsityksensä, mutta ne eivät kumoa von Rettigin mielipidettä, jonka von Rettig kertoo itse.

vaikket itse sano että kysymyksessä olisi ollut 'rota'sota, vaan että ruotsinkieliset sanovat niin en usko sinua. Jos niin olisi, olisin kuullut sen muualtakin, ainakin, jos sellainen olisi levinnyt yhtään sen laajemmalle - enkä ole kuullut moista muualta.

Ketjun otsikko on aiheellinen.

[Veikko Palvo]

Yksikamarisessa eduskunnassa ( 1907 - 1911 valitussa ) ruotsinkielisillä oli enää 25 paikkaa, säätyvaltiopäivillä oli ollut puolet kaikista paikoista.
Suomenruotsalaista kulttuuria alettiin luoda aktiivisesti kaikki ruotsinkieliset yhteenkokoavana ( ruotsinkielisen ylä- ja alaluokan välille jäi kuitenkin kuilu ) ja otettiin käyttöön uudet käsitteet "suomenruotsalainen" ja "suomenruotsalaisuus".
Jo
ruotsinkielisen kansallisuusliikkeen alussa 1800-luv. kansallisuus- ja rotuominaisuudet oli liitetty yhteen. Ruotsinkielisten katsottiin kuuluvan arjalaiseen rotuun, germaaneihin tai skandinaaveihin tai itäruotsalaiseen kansantyyppiin.
Antropologisten tutkimusten avulla suomenkielisten ja ruotsinkielisten osoitettiin kuuluvan eri rotuihin.
Veikko Palvo

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta viimeinen virkkeesi on vaikeaselkoinen. Rotueroilla tarkoittanet rotuopeissa kuvattuja eroja, jotka eivät olleet totta, mutta sopivat vihan lietsomiseen.
[/quote]


Kielikysymys oli 1905 suurlakon ja eduskunta- ja äänioikeusuudistuksen 1906 jälkeen
uudella tavalla ajankohtainen.
Ei siinä vihaa lietsottu, mutta ruotsinkielistä identiteettiä rakennettiin myöskin rotuteorioihin nojautumalla.
Ja suomenkielisetkin alkoivat etsiä suomalaista identiteettiä ja vanhoja teorioita suomalaisten mongolirotuun kuulumisesta alettiin kaataa ja alettiin selvittää suomalais-ugrilaisten yhteenkuuluvuutta muihin Euroopan kansoihin.
Esim.
Atlas öfver Finland 1910 kuvaa Suomessa asuvan kaksi *eri heimoa*, kieleltään ja alkuperältään erillisiä ja eri suunnilta Suomeen tulleina.

Vuoden 1905 lopun vallankumouslakkoilu saapui Suomeen Venäjältä ollen kuitenkin ilmeisestikin demokratian ja itsenäisyydenkin edellytyksiä?

Veikko Palvo

[jsn]

Täällä on paljon puhuttu tupakkatehtailijan pojasta, RKP:n puheenjohtajana ja Folktingetin johdossa toimineesta Eric von Rettigistä.

Kuka tämä Rettig oikein oli ja miksi hänestä ei ole aiemmin kuultu. Mikä oli von Rettigin rooli vuoden 1918 sodassa esim. Mannerheimiin verrattuna, jos hän kerran oli siinä niin keskeinen vaikuttaja? Millä tavoin hän oikein vaikutti sotatapahtumien kulkuun ja edesauttoi sen muuttumista rotusodaksi ja kansanmurhaksi?

Entäpä millaisin tunnuksin hän esiintyi mm. syksyn 1917 eduskuntavaaleissa? Mikä lienee ollut hänen kantansa suurlakkoon, suojeluskuntiin, itsenäisyysjulistukseen tai tammikuussa 1918 alkaneeseen vallankumoukseen? Entäpä hallitusmuotokysymykseen? Mitä mieltä Rettig oli Suomen suhteista Venäjän bolshevikkihallitukseen. -Nämä kaikki tyhjänpäiväisiä ja merkityksettömiä asioita.

[Peter Tikka]

Tuntuu siltäm ettei sinulla ole oikein valtaa määritellä ovatko ruotsinkieliset omasta mielestään taistelleet 'rotu'-sotaa osallistuessaan vuoden 1918 tapahtumiin.

Olet oikeassa. Ei minulla ole "valtaa" määritellä suomenruotsalaisten käsityksiä sisällissodan rotuluonteesta.
Voimme lukea heidän käsityksensä, koska historiantutkijat ovat kirjoittaneet ne ylös kirjoihin ja kansiin.

Myönsit esittämäni mutta mainitsit kuitenkin, että voimme lukea ruotsinkielisten käsityksistä koska historiantutkijat ovat ”kirjoittaneet ne ylös kirjoihin ja kansiin.”.

Olen viestissäni huomauttanut että vakoisten senaikainen ruotsinkielinen ylipäällikkö (Mannerheim) ei sanallakaan ole esittänyt mitään, joka tukisi väittettäsi. Kuitenkin ylipäälliköstä on kirjoitettu summattomasti erilaisia tutkimuksia, kirjojakin. Mitään joka tukisi esittämääsi, ei ole esitetty tai löydetty. Sinä olet puolestasi esittänyt kantasi tueksi viittauksen yhteen lauseeseeen von Rettig-nimisen henkilön eräässä tilaisuudessa pitämästä puheesta - irtirevittynä kontekstistaan. Koko puhetta sinulla sanoit iyse, ei edes ole. Siis, yksi lause suhtellisen tuntemattoman henkilön suurellle yleisölle tuntemattomasta mielipiteestä. Kuitenkin sanoit että historiatutkijat ovat kirjoittaneet ”ne ylös kirjoihin ja kansiin”. Jään kysymään, missä ne kirjat ja kannet nyt on kun ylipäällikköä koskevissa tutkimuksista ne eivät löydy. Ovatko ”kirjat ja kannet” tuo mainitsemasi von Rettign yhteen puheeseen sisältynyt lause?

Päädytkin sitten esittämiesi laihojen lähdeviittausten perusteella (linkkisi Wikipediaan ei ole tehty toimiviksi) seuraavaan johtopäätökseen:

Rotusota on suomenruotsalaisen poliittisen ja kansallisen johdon käsitys sodan luonteesta. Se on heidän käsityksensä ”sodasta alempirotuisia suomalaisia vastaan”.

Väitän että kenelläkään suomenrutsalaisella (joitain mhdollisia marginaalisia poikkeuksia lukuunottamatta - jollaisista en ole siis edes kuullut - ei ole tuollaista käsitystä. Se on mielestäni poissujettu ajatuksenakin. Käsityksesi on ymmärtääkseni oman mielikuvituksesi tuotetta. Se on maamme ruotsinkielisiä (suomenruotsalaisia) vastaan suunnattua kielipolitiikkaa.

Folktingetin vuoden 1919 perustamiseen ei kutsuttu suomenruotsalaisia sosialisteja, koska heillä oli kiihkoton asenne kielikysymykseen.

En usko, että ”kiihkoton” kielipoliittinen asenne oli pääasiallinen peruste. Ehkä heidän erilainen käsitys kielipolitiikasta. Esitä siis, ole hyvä, todisteita.

Minusta todistajasi von Rettigin todistajanlausunto kumoutuu todistajiani, Kosolaa ja Martti Pihkalaa vastaan.

Tuskin esität vakavissasi tuota.

Puhuitko siinä huumorimielessä?

Pihkalan ja Kosolan aikoinaan esittämät mielipiteet ovat todiste ja heidän kannatajiensa keskuuteen levittämä mielipide. Samoin on valkoisten ylipäällikön, Mannerheimin, mielipide todiste historian ”tuomioistuimeksi” ymmärtämässäsi keskustelussa. Panet painoa vain von Retigin mielipiteelle, josta tiedät yhden laseen verran, muttet ylipäällikön, itse suomenruotsalaisen Mannerheimin mielipiteelle. Mannerheimin mielipidettä et sinä pidä edes maininnan arvoisena vaan vaikenet sen kuoliaaksi. Ymmärtäkseni erilainen järjesstys olisi paikallaan, niin ettei olennaisen merkkihenkilön mielipiteitä vaiettaisi kuoliaaksi vaan että myös valkoisten ylipäällikölle annettaisiin sija keskustelussa. Onhan Mannerheimistä patsaskin Helsingin ydinkeskustassa muttei von Rettigistä, eikä Pihkalasta eikä Kosolastakaan.

vaikket itse sano että kysymyksessä olisi ollut 'rota'sota, vaan että ruotsinkieliset sanovat niin en usko sinua. Jos niin olisi, olisin kuullut sen muualtakin, ainakin, jos sellainen olisi levinnyt yhtään sen laajemmalle - enkä ole kuullut moista muualta.

Vastasit viitaten ketjun otsikkoon, että ”Ketjun otsikko on aiheellinen.” Juuri niin, silllä kun historian tapahtumat eivät miellytä haluat panna historian nyt po. osin uusiksi. Se etten ole moista kuullutkaan on sekin osaltaan pieni todiste käsityksiesi aiheettomuudesta.

Ole hyväm, esitä muitakin todisteita kuin von Rettigin puheen yksi lause jos suinkin vain pystyt suorastaan pienelle vallankumoukselle historiankirjoiyuksessamme. Ja anna Mannerhemille hänelle kuuluva sijansa. Von Rettigistä ei ole eikä Kosolastakaan niin väliksi..

[ekyto]

Atlas öfver Finland 1910 kuvaa Suomessa asuvan kaksi *eri heimoa*, kieleltään ja alkuperältään erillisiä ja eri suunnilta Suomeen tulleina.

Sata vuotta myöhemmin genetiikka on osoittanut tuon väittämän pitäneen enemmän tai vähemmän paikkansa:

http://www.hs.fi/artikkeli/It%C3%A4-+ja ... 5240481420

Niitä "heimoja" ja heidän kieliään on hyvin voinut olla enemmänkin kuin kaksi. Ero ei kuitenkaan ainakaan enää nykypäivänä ole eri kieliryhmien välinen, joten siitä ei ainakaan kielisotaa kannata käydä, tai mitään muitakaan sotia.

[Vetehinen]

Folktingetin vuoden 1919 perustamiseen ei kutsuttu suomenruotsalaisia sosialisteja, koska heillä oli kiihkoton asenne kielikysymykseen.

En usko, että ”kiihkoton” kielipoliittinen asenne oli pääasiallinen peruste. Ehkä heidän erilainen käsitys kielipolitiikasta. Esitä siis, ole hyvä, todisteita.

"Puolueen [Ruotsalainen kansanpuolue] johto julkaisikin v:n 1919 alkupuolella kutsun saman vuoden toukokuussa pidettäviin "ruotsalaisen Suomen kansankäräjiin". Kutsu koski koko Suomen ruotsinkielistä väestöä, sosialisteja lukuun ottamatta, joiden maltillinen, kielikiihkoa vastustava kanta oli leimannut heidät vähemmän sopiviksi kokoukseen".
[Lähde: John H. Wuorinen, Suomalaisuuden historia s. 209]

Ole hyväm, esitä muitakin todisteita kuin von Rettigin puheen yksi lause jos suinkin vain pystyt suorastaan pienelle vallankumoukselle historiankirjoiyuksessamme.

Pienestä vallankumouksesta ei voi olla kyse, koska mainitsemani seikat ovat olleet vuosikymmeniä tiedossa.

Pyynnöstäsi listaan uudelleen muutamia jo aikaisemmin ketjussa esillä olleita seikkoja.

• Suomenruotsalaisiin työläisiin yritettiin istuttaa rotuoppeja. Sosialistisen suomenruotsalaisen Arbetet-lehden mukaan suomenruotsalaiset porvarit yrittivät harkitusti istuttaa rotuylemmyyden tunnetta suomenruotsalaisiin työläisiin. Iskulause oli "he [suomalaiset työläiset] ovat alempaa rotua kuin sinä [suomenruotsalainen työläinen] ... he ovat raakaa ja sivistymätöntä nousukaskansaa".
  
  Hämäläinen kirjoittaa (lähteenä Lindhagen), että monelle eteläsuomalaiselle ruotsinkieliselle kansalaissota oli alkukantainen rotu- ja etnis-kielellisen konfliktin purkaus.
  
  Ruotsalainen lehtimies Ernst Klein kommentoi miten "ruotsalaiset paneva punaisten käyttäytymisen, samoin kuin heidän kauhean sodankäyntinsä, heidän kansalaislojaalittomuutensa yhden asian, nimittäin suomalaisen rodun syyksi".
  
  Hämäläisen mukaan ulkomaalaiset kuulivat myös kuvauksia "rikollisesta suomalaisesta rodusta" ja heille kerrottiin, että länsimaalaisen mielestä "alemman kansan luonteenpiirteiden täytyy vastenmielisinä olla vieraita. Tuo kansa samalla edustaa Suomen alaluokkaa ja suomalaisen rodun ydinjoukkoa."
  
  Historian professori von Törnen mukaan "vanhimmat ja alkuperäisimmät rotuvaistot purkautuivat esiin liittyen perittyihin rotuluonteen vääristymiin täydellisen barbarian ilmiöksi"
  
  Emma-Liisan referoima Kuisma:
  (594) "Ja itse asiassa vastuu väkivallasta ja kaaoksesta vieritettiin oikeille harteille - siitäkin huolimatta, että yläluokan sosiaalinen ja kielellinen eristäytyminen, uudistusvastarinta ja alhaisempana ihmisrotuna pidetyn suomalaisen alaluokan halveksunta selittäisikin osan väkivaltaisista purkauksista".
  
  Huvudstadsbladet julkaisi von Rettigin Folktinget-puheen. Lehden kanta punavankien kohtaloon oli armoton.
  ”Yhteiskunnan syvään juurtunut oikeustaju vaatii kostoa. Puhdistus on tehtävä perusteellisesti, ja sillä on oltava toivottu vaikutus. Sitä tosiseikkaa, että punaisia tukeneet työläisperheet kärsivät puutetta, ei voida nyt auttaa.”
  [Lähde: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... aalla-1918]

Olisi hyvä pohtia, mikä oli Huvudstadsbladetin mainitsema toivottu vaikutus. Perusteellinen puhdistus voi merkitä tappamiseen kehoittamista ja motiivina on kosto. Koko punainen armeija ja vähän enemmänkin suljettiin keskitysleireihin, joka oli raskas taakka sodan runtelemassa maassa. Eräs syy saattaa olla punaisten vankien lähettäminen orjatyöhön Saksaan, joka kaatui Saksan hävitessä sodan.

[jsn]

Tunnustat ettet tiedä Rettigistä mitään muuta kuin hänen yksittäisen lauseensa. Kuitenkin väität hänen ohjailleen vuoden 1918 tekoja.

Edelleenkään et ole pystynyt puhumaan valkoisen puolen johtajien mielipiteistä, käskyistä ja käsityksistä yhtään mitään. Saati sitten rivimiesten.

Mitään todisteita suomalaisen väestönosan tietoisesta surmaamisesta nimenomaan suomalaisuuden vuoksi et ole edelleenkään kyennyt esittämään. Esittämiesi lainausten esittämisajankohtaa tms. et ole kyennyt esittämään.

Osa mainitsemistasi rotusitaateista ei liity suomen kieleen, vaan ne esittävät alemman väestönosan, joka on omaksunut punaisen aatteen, alempana rotuna, olivat nämä sitten kieleltään mitä hyvänsä.

[Vetehinen]

Tunnustat ettet tiedä Rettigistä mitään muuta kuin hänen yksittäisen lauseensa. Kuitenkin väität hänen ohjailleen vuoden 1918 tekoja.

En tunnusta. Tiedän että von Rettig oli Lillen jälkeen Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja Folktingetin puheenjohtaja. Tämä seikka on ollut esillä ketjussa.

Edelleenkään et ole pystynyt puhumaan valkoisen puolen johtajien mielipiteistä, käskyistä ja käsityksistä yhtään mitään. Saati sitten rivimiesten.

Paljon on tietenkin esittämättä, mutta jotain on ollutkin. Mannerheimin käsky, ruotsalaisupseerien myöhempi natsismi, Hulphersin rotuoppia ja kai muutakin.

Mitään todisteita suomalaisen väestönosan tietoisesta surmaamisesta nimenomaan suomalaisuuden vuoksi et ole edelleenkään kyennyt esittämään. Esittämiesi lainausten esittämisajankohtaa tms. et ole kyennyt esittämään.

Esittämisajankohdat ilmenevät mainitsemistani lähteistä.

Osa mainitsemistasi rotusitaateista ei liity suomen kieleen, vaan ne esittävät alemman väestönosan, joka on omaksunut punaisen aatteen, alempana rotuna, olivat nämä sitten kieleltään mitä hyvänsä.

Rotusitaateissa halveksittuna rotuna ovat suomalaiset, eivätkä suomenruotsalaiset.

[jsn]

Rotusitaateissa halveksittuna rotuna ovat suomalaiset, eivätkä suomenruotsalaiset.

Tämä ei käy niistä eksplisiittisesti ilmi, vaan tulkinta on sinun omasi. Onko todellakin niin, että aina kun joku, jolla on ruotsinkielinen sukunimi, käyttää sanaa "rotu", hän tarkoittaa "suomalaisia" ja "ruotsalaisia". Tälle ei ole mitään todisteita.

Tiedän että von Rettig oli Lillen jälkeen Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja Folktingetin puheenjohtaja.

Missä sitten oli ko. puolueen ratkaiseva rooli sisällissodassa? Pääosa valkoisten johdosta halveksi puoluepolitiikkaa eikä ollut kiinnostunut puolueista. Folktingetiä taas ei ollut edes olemassa vuonna 1918.

[Tapio Onnela]

Paljon on tietenkin esittämättä, mutta jotain on ollutkin. Mannerheimin käsky, ruotsalaisupseerien myöhempi natsismi, Hulphersin rotuoppia ja kai muutakin.

Osoitapa nyt aluksi vaikka se missä kohtaa Hulphersin motiivi osallistua Suomen sisällisotaan olisi ollut johonkin rotuoppiin perustuvaa.

[jsn]

jsn kirjoitti:
Edelleenkään et ole pystynyt puhumaan valkoisen puolen johtajien mielipiteistä, käskyistä ja käsityksistä yhtään mitään. Saati sitten rivimiesten.

Paljon on tietenkin esittämättä, mutta jotain on ollutkin. Mannerheimin käsky, ruotsalaisupseerien myöhempi natsismi, Hulphersin rotuoppia ja kai muutakin.

Ensimmäinen lauseesi kertoo hyvin millaisella pohjalla väitteesi ovat. "Jotain" on tosiaan tullut heiteltyä. Tälle "jollekin" löytyy niin suomen ja ruotsinkin kielestä kansanomaisempikin nimitys.