Kysyin aiemmassa postissani sinulta kannanottoasi muutamaan kysymykseen. Et ilmeisti havainnut aikaisempaa kysymystäni:
Kysymys Vetehiselle:
Oliko vuoden -18 tapahtumissa sinusta kyse tuhoamissodasta, jossa valkoisten päämääränä oli toisen osapuolen tuhoaminen tai olennaisen haitan tai vahingon tuottaminen näille? Vai mikä oli käsityksesi mukaan valkoisen osapuolen sodan päämäärä?
Et ole liioin vastannut mitään mainintoihin Mannerheimin käytöksestä, jossa 'rotu'sodasta vaiettiin? Mikset?
Esitin samalla omankin vastaukseni samaan kysymykseen:
Minusta sodan päämärä oli kummallekin osapuolelle valtiovalta, punaisille sen haltuunsaaminen, valkoisille sen orastavan siemenen säilyttäminen hallussa. Tsaarinvallan luhistumisen jälkeen ei toimivaa pakkoyhteisöä – valtiovaltaa - ollut Suomessa, eikä kestänyt kauaakaan ennen kuin kaksi (valtio)vallasta kilpailevaa ryhmittymää, valkoiset ja punaiset, alkoivat avoimen sodan jossa kummankin päämääränä oli siis valtiovallan Suomessa saaminen omaan haltuun.[/quote]
Toistan nuo kysymykseni: Mikä oli valkoisten päämäärä sodassa? Miksi vaikenet Mannerheimista?
Vetehinen kirjoitti:En tunne sinua enkä tiedä millaiseksi sinut pitäisi kuvitella.
En ole kysynyt sinulta sitä, millaiseksi sinun
pitäisi minut kuvitella. Olen todennut, että vakiintuneen kielenkäytön mukaan on sanan suomalainen vastakohta suomen kielessä sana ulkomaalainen. Sellaiseksiko kuvittelet minua?" Nyt kysyt minulta, millaiseksi sinun
pitää kuvitella minut.
Sanan "suomalainen" vastakohta ei ole suinkaan "suomenruotsalainen". Ks. alla sanan "suomalainen" omimisesta.
Olet oikeassa, että omin termin suomalainen tarkoittamaan samaa, mitä suomenruotsalaiset tarkoittavat sanalla finne. Käytän suomenruotsalaisista heidän itsensä käyttämää nimitystä suomenruotsalainen.
Ruotsiksi sanomme suomenruotsalaiset ”finländare”, jotka jakautuvat ja ovat ”finnar” (suomenkielisiä suomalaisia) tai ”finlandssvenskar” (ruotsinkielisiä suomalaisia eli 'suomenruotsalaisia'). Myös saamelaiset ovat siis suomalaisia. Käsite finländare on yläkäsite ja käsittää sekä suomen- että ruotsinkieliset suomalaiset, ja myös saamelaiset. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään (suomenruotsalaisiin) JA samalla myös yläkäsitteen (finländare) alaisuuteen – samoin olen mm. uusmaaalainen ja olen samalla myös suomalainen. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia. Ks. myös nimimerkki ekyton vastaus.
Et ilmeisti havainnut aikaisempaa vastaustani.
Kyllä vaan. Vastausesi ei kuitenkaan osoittanut mitään po. asiasta vaan puhui, niinkuin ”lähteesi” yleensäkin, asian vierestä. En siksi vastannut kommenyyiisi.
Kun nyt olet katsonut aiheelliseksi toistamiseen palata samoihin lainauksiin huomautan, että olen kaiketi oikeassa siinä, että sikäli kuin puhutaan etnisestä konfliktista
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_conflict niin sellaisessa osapuoli (tai molemmat) pyrkivät aiheuttamaan toisilleen vahinkoa, koska heidän vastustajansa kuuluu tiettyyn etniseen ryhmittymään. Siksi kysymykseni: Miten yksikään lainaamistasi lähteistä osoittaisi yhtään mitään siitä, että valkoisten päämäärän olisi ollut aiheuttaa sotatoimilla vahinkoa (tai suuntaamaan heihin peräti kansanmurhan tai jotain siltä väliltä) punaisille?
Viittaat esimerkiksi sosialistisen Arbetar-lehdessä julkaistuun artikkeliin sisältyneeseen työväestölle tarkoitettuun propagandistiseen sävyyn kirjoitettuun kirjoitukseen todisteena.
Lainaamssi lähde ei suinkaan ollut osoitus valkoisten päämääristä sisällissodassa aiheuttaa vahinkoa "alempiarvoisille", punaisille, vaan porvarien pyrkimyksestä lyödä kiilaa suomalaiseen työväestöön (joskus, sitä milloin et sano). Olet tietysti aivan oikeassa siinä että porvarit pyrkivät lyömään kiilaa suomalaisten työläisten keskuuteen. Valkoisten päämäärästä sisällissodassa sen sijaan ei Arbetet-lehdessä mainittu halaistua sanaa.
Tämäkään sitaattisi ei siis todistanut mitään asiasta (valkoisten sodanpäämääristä) vaan puhui, niinkuin ”lähteesi” yleensä, asian vierestä.
Mutta lupaamani kommentit seuraavat:
Hufvudstadsbladetin alla selostettulla jutulla (julkaistu 1919) ei edes voinut olla vaikutusta valkoisten sodanpäämäärään eikä se todista siitä. Sillä ei siis ole arvoa lähteenä.
Vetehinen esitti 13.12, viimeisimmässä versiossaan II:
Huvudstadsbladet julkaisi von Rettigin Folktinget-puheen.
Lehden kanta punavankien kohtaloon oli armoton. ”Yhteiskunnan syvään juurtunut oikeustaju vaatii kostoa. Puhdistus on tehtävä perusteellisesti, ja sillä on oltava toivottu vaikutus. Sitä tosiseikkaa, että punaisia tukeneet työläisperheet kärsivät puutetta, ei voida nyt auttaa.”
Kenellekään ei voinut jäädä epäselväksi tavastasi siteerata jälkimmäisessä tapauksessa, että Hbl oli kommentoinut von Rettigin puhetta Folktinget'issä sanomalla, että "punabandiitit..." jne. Tämä ei pitänyt paikkansa.
Linkissä ei siteeraamaasi kirjoitusta ollut (Sama koskee muuten kirjoituksissa tässä ketjussa esitettyjä useimpia linkkejä Wikipediaan, jotka vievät sivulle ”Wikipediassa ei ole tämän nimistä artikkelia”).
Olet viestissäsi esittänyt saman lainauksen kuin edellä mutta silloin kytkenyt sen toiseen aiheeseen. Aiemmin olit esitänyt, että:
Vetehinen esitti kuitenkin 21.11, versiossaan I
Suomen rikkain mies Hjalmar Linder saattoikin tehdä näkyvän tempun kirjoittamalla punavankien kohtelusta vankileireillä. Hän kirjoitti punavankien puolesta Huvudstadsbladetiin sisällissodan jo päätyttyä. Itse hän oli sodan aikana Ruotsissa. Ehkä kirjoituksensa johdosta, ehkä muistakin syistä, hän joutui lähtemään Suomesta.
Huvudstadbladetin toimitus vastasi Linderin kirjoitukseen:
”Sellaisia kohtaan, jotka ovat syyllistyneet punabandiittien eläimellisiin väkivallantekoihin, ei tarvitse osoittaa mitään armeliaisuutta”, lehti julisti. ”Yhteiskunnan syvään juurtunut oikeustaju vaatii kostoa. Puhdistus on tehtävä perusteellisesti, ja sillä on oltava toivottu vaikutus. Sitä tosiseikkaa, että punaisia tukeneet työläisperheet kärsivät puutetta, ei voida nyt auttaa.”
Siis: Väitätkö että Hufvudstadsbladet kirjoitti ”puna-bandiittien perusteellisesta puhdistuksista” ym. 1) vastineeksi Linderin kirjoitukseen kuten aiemmin esitit vai 2) kytkikö lehti tuon lainaamasi tekstin nyt esitttämälläsi tavoin lehden selostukseen Folktinget'in perustavasta kokouksesta?
Miksi olet muuttanut sitaattisi jölkimmäisen vaihtoehdon hyväksi?
Hbl:n jutussa oli kysymyksessä voittajien (valkoisten) kirjoittama juttu Hbl:iin. Voittajat sisällissodassa, mukaanlukien mm. Hbl:n lukijat, olivat hekin armottomia.
Näiden tunteet eivät johtuneet rotuopeista, vaan (muiden) jullmuuksien herättämästä katkeruudesta. Esim. Mannerheim ei ollut katkera muttei tosin rotuoppin kannattajakaan.
Oikein näyttää olevan, että Hbl esitti oman kantansa – jossa aluksi kiistettiin häveliäästi koko kirjoitus paikkansapitämättömänä ja liioteltuna – ja esitti kommenttina Lidnerin kirjoitukseen:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... aalla-1918 jossa on historioitsija Osmo Pekosen juttu kamariherra Hjalmar Lidnerista, josta lainauksesi on.
”Ruotsalainen lehtimies Ernst Klein kommentoi miten "ruotsalaiset paneva punaisten käyttäytymisen, samoin kuin heidän kauhean sodankäyntinsä, heidän kansalaislojaalittomuutensa yhden asian, nimittäin suomalaisen rodun syyksi".
Minä en ole aiemmin kuullut kenestäkään ”ruotsalainen lehtimies Ernst Klein'ista” eikä tästä löydy jälkeäkään googlettamalla, paitsi vuonna 1937 syntyneestä ruotsalainen lehtimies Ernst Klein'ista. Esittämässäsi väitteessä on varmaan virhe (tai, miksei voisi olla ollut jokin ruotsalaiinen Ernst Klein-niminen lehtimies, ehkäpä nykyisen isä.) Esität varmaan tarkemmat tiedot, jos sellaisia sinulla on? Mitäänsanomattoman nimen esiintuominen kun ei ilahduta ketäään ilman että esitetään lisätietoja. Sama koskee muualla ketjussa mainittua 'von Törne(n)'ia. Viittauksilla joihin ei sisälly teoksen nimeä saati sen tekijän myös etunimeä ei ole juuri käyttöarvoa. Lähteinäkään nillä on harvemmin mitään arvoa.
”Hämäläinen kirjoittaa (lähteenä Lindhagen), että monelle eteläsuomalaiselle ruotsinkieliselle kansalaissota oli alkukantainen rotu- ja etnis-kielellisen konfliktin purkaus.”
Oletettavasti vaarilleni ei sota ollut mikään 'rotu'purkaus – hän siis osallistui vallankumoukseen punaisten puolella. Hän on pikemminkin pitänyt sotaa luokkaristiriitojen äkillisenä poliitiisena purkautumisena. Vaarini ei lähtenyt mukaan luokkasotaan (vallankumoukseen) mistään rotusyistä eikä häntä vastaan seisseet mitkään ”ylempään suomenkieliseen 'rotuun'” kuuuluvat herrat vaan häntä – ja veturissa ollutta isääni – ampuivat toiset suomalaiset ja ”apuun” (Saksan itsekkäistä syistä) Hangon kautta Suomeen tulleet saksalaiset. Hän oli nimittäin – niinkuin minäkin – äidinkieleltään ruotsinkielinen suomalainen, ja häntä ampuivat toiset suomalaiset, olkootpa olleet suomen- tai ruotsinkielisiä (tai saksalaiset).
”Suomenruotsalaisiin työläisiin yritettiin istuttaa rotuoppeja. Sosialistisen suomenruotsalaisen Arbetet-lehden mukaan suomenruotsalaiset porvarit yrittivät harkitusti istuttaa rotuylemmyyden tunnetta suomenruotsalaisiin työläisiin. Iskulause oli "he [suomalaiset työläiset] ovat alempaa rotua kuin sinä [suomenruotsalainen työläinen] ... he ovat raakaa ja sivistymätöntä nousukaskansaa".
Varsin tuttua. Tuohon tapaan porvarit yrittivät tosiaankin lyödä kiilaa suomalaisen työväestön rivehin. Kerrottiin, kuinka hyviä te olette verrattuina noihin, siis täysin tavanomaista hajota ja hallitse-propagandaa. Siinä ei kuitenkaan erityisemmin menestytty. Se oli käsittääkseni osa ruotsinkielisten porvarien propagandaa ja liittyi siihen niin kuin 'aamen' kuuluu saarnan loppuun. Siihen saattoi usein olla liitettynä jotain mainintoja jalosta suomenruotsalaisesta 'kannasta' (den ädla finlandssvenska stammen) josta muka polveuduttiin – niinkuin Israelin lapset Aabrahamista – mutta tuskin kukan uskoi siihen. Samanlaista ”herännäistekstiä” olen ymmärtänyt että joku Vihtori Kosola esitti puhuessaan suomenkielisille ”yhteisestä polveutumisesta” tai ”kodista ja uskonnosta.”
”Hämäläisen mukaan ulkomaalaiset kuulivat myös kuvauksia "rikollisesta suomalaisesta rodusta" ja heille kerrottiin, että länsimaalaisen mielestä "alemman kansan luonteenpiirteiden täytyy vastenmielisinä olla vieraita. Tuo kansa samalla edustaa Suomen alaluokkaa ja suomalaisen rodun ydinjoukkoa."
En ole aiemmin kullutkaan. Eivät sellaiset kuvaukset kovin yleistä varmaankaan olleet?