Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?

[Vetehinen]

Sisällissota 1918 oli rotusotaa suomenruotsalaisten mielestä.

Höpö, höpö. Yhtä pätevillä perusteilla voisimme väittää, että sota oli suomenkielisille valkoisille sotaa eläimiä vastaan (ks. Kianto lainaus aiemmin ketjussa). Tekemäsi yleistys on totaalisen kestämätön.

Miten muuten Hjalmar Linder sopii maailmankuvaasi?

Inbördeskriget i Finland 1918 gjorde att han flydde utomlands och vid återkomsten förfasades han av behandlingen av de röda krigsfångarna, bl a efter ett besök på arbetslägret på Sveaborg skrev han en artikel i Hufvudstadsbladet där han kritiserade den rådande politiken. Denna officiella protest resulterade att han stämplades som landsförrädare och fick motta flera dödshot. Det blev omöjligt för honom att kvarstanna i Finland och han sålde allt han ägde ...

Linderin ja Kiannon tapaukset käsiteltiin jo kerran aikaisemmin tässä ketjussa.

Kianto haki vallanpitäjien suosiota kärjekkäällä lausunnollaan. Hän taisi olla itsekin vaaravyöhykkeessä.

Linder pakeni Suomesta julkaistuaan punaisten parempaa kohtelua vaatineen kirjoituksen Huvudstadsbladetissa jonka toimituksen vastaus on ollut esillä ketjussa noin 3-5 kertaa ja jossa vaadittiin täydellistä puhdistusta. Huvudstadsbladet on RKP:tä lähellä oleva lehti, joka kirjoittaa ruotsiksi suomenruotsalaisille. Kirjoituksen voi kokea jopa yllytykseksi kansanmurhaan.

En ole keksinyt rotusotaa vaan rotusodasta kertovat suomenruotsalaiset itse ja monet - myös ulkomaalaiset - suomenruotsalaisten käsityksestä, että sisällissotaan liittyi rotu.

[jsn]

En väitä, että valkoisten tavoite oli yksikielinen ruotsinkielinen Suomi.

Mikä se päämäärä sitten sinun mielestäsi oli, jos sota kerran oli kielisota tai rotusota jossa suoritettiin kansanmurhaa näillä perusteilla?

[Vetehinen]

En väitä, että valkoisten tavoite oli yksikielinen ruotsinkielinen Suomi.

Mikä se päämäärä sitten sinun mielestäsi oli, jos sota kerran oli kielisota tai rotusota jossa suoritettiin kansanmurhaa näillä perusteilla?

Kai kiistattomin valkoisten päämäärä oli voittaa sisällissota, mutta eri valkoisilla osapuolilla siihen liittyi muitakin tavoitteita. Ruotsalaisilla oli omiaan, samoin saksalaisilla. Suomenruotsalaiset kävivät rotu-, kieli- ja kahden kansan välistä sotaa ja suomalaisilla omia tavoitteita. Vaikka vain pysyä hengissä. Mannerheimillahan oli halu liittää Suomi takaisin tsaarin Venäjään.

[JariL]

Miten muuten Hjalmar Linder sopii maailmankuvaasi?

Et vastannut kysymykseen.

[MM]

Vetehinen on kuitenkin sitkeydellään tuonut esille puheenaolevan ilmiön yhtenä v. 1918 sodan vaikutteista. Eri asia sitten kuinka suuri sen merkitys on ollut. Itsellä ei asiasta tule mieleen muita kirjallisuusviitteitä kuin Matti Lackmanin jääkäriliikettä käsittelevässä kirjassa "Suomen vai Saksan puolesta" oleva tieto, että nimenomaan Saksa halusi lähetettävän suomeruotsalaisia ylioppilaita, joita varsinkin alkupään lähtijät olivatkin. Kirjaa ei ole käsillä, mutta HS:n arvioija Lauri Haataja on maininnut mm:
"Germanismin tartunnalla Lackman selittääkin saksalaisveristen ja ruotsalaissukujen jääkärien menestystä ja yhteyttä saksalaisen järjestelmän pystyttämiseen Suomeen sekä rasistista suhtautumista suomalaiseen rahvaaseen, erityisesti työväkeen." ,

joten asiaa kirjassa ainakin sivutaan.

Toinen asia, joka kirjasta on jäänyt mieleen, liittyy puhdistus -teemaan. Itsenäisyysakstivistien piirissä puhuttiin jo ennen sodan puhkeamista, että Suomi pitäisi ennen itsenäistymistä totaalisesti puhdistaa ala-arvoisesta kansalaisaineksesta.

[jsn]

Kai kiistattomin valkoisten päämäärä oli voittaa sisällissota, mutta eri valkoisilla osapuolilla siihen liittyi muitakin tavoitteita. Ruotsalaisilla oli omiaan, samoin saksalaisilla. Suomenruotsalaiset kävivät rotu-, kieli- ja kahden kansan välistä sotaa ja suomalaisilla omia tavoitteita. Vaikka vain pysyä hengissä. Mannerheimillahan oli halu liittää Suomi takaisin tsaarin Venäjään.

Vetehinen on kuitenkin sitkeydellään tuonut esille puheenaolevan ilmiön yhtenä v. 1918 sodan vaikutteista. Eri asia sitten kuinka suuri sen merkitys on ollut. Itsellä ei asiasta tule mieleen muita kirjallisuusviitteitä kuin...Saksa halusi lähetettävän suomeruotsalaisia ylioppilaita

[/quote]

Asian merkitys sisällissodan yhteydessä on kuitenkin enintään alaviitteen luokkaa. Jääkäreitä ei valikoitu yksinomaan ruotsinkielisistä ja mukana oli muitakin kuin ylioppilaita. Osa heistä oli jopa punaisia. Rotuajattelu edusti niin Saksassa kuin Suomessakin idealismia, jolla oli sodan todellisuuden kanssa peräti vähän tekemistä.

Saksassa oli jo tuolloin pitkät perinteet geneettisellä nationalismilla ja erityisesti slaavilaisiin kansallisuuksiin kohdistuvalla halveksunnalla. Mutta silti on harhaanjohtavaa väittää, että saksalaisten merkittävä panos sisällissodassa olisi ollut jotenkin rodullisesti motivoitu tai että he olisivat käyneet germaanista rotusotaa vaikkapa Helsingin valtauksessa.

Toinen asia, joka kirjasta on jäänyt mieleen, liittyy puhdistus -teemaan. Itsenäisyysakstivistien piirissä puhuttiin jo ennen sodan puhkeamista, että Suomi pitäisi ennen itsenäistymistä totaalisesti puhdistaa ala-arvoisesta kansalaisaineksesta.

Ajatus yhteiskunnan puhdistamisesta liittyy demokratian pelkoon. Kaikissa eurooppalaisissa valtioissa äänioikeuden laajennukset, lakot, työväenliikkeen ja vulgaarin populismin nousu aiheuttivat ylemmissä sosiaaliryhmissä inhon tunteita. Saati sitten lakkoliikkeet ja työläisten ja venäläissotilaiden svaboda, mikä herätti voimakasta inhoa 1917 kaikissa porvarilllisissa piireissä kielestä riippumatta. Rotuvihan kaltainen inho kohdistui venäläisiin, joihin myös punaiset samastettiin. Maailmansota ja venäläisiä kohtaan tunnettu inho radikalisoivat oikeistolaisesti ajattelevia. "Puhdistus" ei todellakaan tarkoittanut mitään Stalinin tai Hitlerin kyydityksiä ja massamurhia. Niistä ei kukaan vielä tiennyt yhtään mitään.

Puhdistusteemasta löytää paljon mm. täälläkin mainitun Martti Pihkalan v. 1918 ilmestyneestä teoksesta Minkälainen Suomi meidän on luotava?

[JariL]

Saksa halusi lähetettävän suomeruotsalaisia ylioppilaita, joita varsinkin alkupään lähtijät olivatkin

Ja syykin oli selvä, kielitaito. Samasta syystä ruotsinkielisen väestön piirissä tunnettiin yleensä ennen suomenkielisiä yleiseurooppalaiset trendit ja ajatukset.

Nykyisin tilanne on sikäli muuttunut, että trendit tulevat englannin kielen kautta eikä siinä suhteessa ole väliä onko äidinkieli suomi vai ruotsi. Ruotsinkielisen vähemmistön kautta tulee kuitenkin edelleen vaikutteita muista Pohjoismaista ja jossakin määrin myös saksalaiselta kielialueelta. Ruotsinkielisetkin tosin laiminlyövät nykyisin "kiitettävästi" muiden kielten kuin englannin opiskelua siinä kuin suomenkielisetkin.

[Vetehinen]

Miten muuten Hjalmar Linder sopii maailmankuvaasi?

Et vastannut kysymykseen.

Vastaan nyt vaikka, että miesparka on kuollut, enkä vie kukkia haudalle.

[Vetehinen]

Saksa halusi lähetettävän suomeruotsalaisia ylioppilaita, joita varsinkin alkupään lähtijät olivatkin

Ja syykin oli selvä, kielitaito. Samasta syystä ruotsinkielisen väestön piirissä tunnettiin yleensä ennen suomenkielisiä yleiseurooppalaiset trendit ja ajatukset.

Saksalaisilla oli sisällisodan aikaan slaavilaisvastainen rasistinen liikehdintä, joka lienee yksi trendi, jonka suomenruotsalaiset omaksuivat. Samoja ajatuksia omaksuivat myös ruotsalaiset, vaikka Ruotsissa jotkut myös näkivät Saksan kilpailijaksi.

Rotuopit olivat kielisidonnaisia.

[jsn]

Saksalaisilla oli sisällisodan aikaan slaavilaisvastainen rasistinen liikehdintä, joka lienee yksi trendi, jonka suomenruotsalaiset omaksuivat. Samoja ajatuksia omaksuivat myös ruotsalaiset, vaikka Ruotsissa jotkut myös näkivät Saksan kilpailijaksi.

Rotuopit olivat kielisidonnaisia.

Et taida tuntea aihepiiriä kovinkaan kattavasti. Nämä ovat pelkkiä olettamiasi. Aiheutuikohan saksalaistenkin "slaavilaisvastainen rasistinen liikehdintä" sisällissodasta?

[ekyto]

Ruotsiksi sanomme suomenruotsalaiset ”finländare”,

Ehkä te sanotte.

Usein finländare 'suomenmaalainen" tarkoittaa muitakin kuin suomenruotsalaisia kuten suomensomaleja, suomenvenäläisiä ja yleensä Suomen kansalaisia.

Eli siis suomalaisia. Suomen kansalainen = suomalainen.

[ekyto]

Saattaa löytyä tänä päivänä niitä, jotka uskovat "ädla finlandsvenska stammen" -juttuihin. Kokeile googlata.


Rolf Nordenstreng on suomenruotsalainen rotuteoreetikko.

Hänestä kirjoittava wikiartikkeli mainitsee mm näin:
Många finlandssvenskar trodde att de finsktalande hade gjort uppror mot svensktalande överklass, trots att många utbildade finnar, industrimän, handlande, jordbrukare och människor från andra sociala klasser återfanns på den vita sidan. Ursprunget till kriget återfanns i själva den finska rasen.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Rolf_Nordenstreng

Suomeksi: Monet suomenruotsalaiset uskoivat, että suomalaiset olivat tehneet kapinan suomenruotsalaista yläluokkaa vastaan, vaikka monet koulutetut suomalaiset, teollisuusmiehet, kauppiaat, maanviljelijät ja ihmiset muista sosiaalisista luokista olivat valkoisella puolella. Sodan alkuperä oli suomalainen rotu.

"On"? Lainaamasi wikiartikkelin mukaan Rolf Nordenstreng kuoli jo vuonna 1964. Ei siis oikein tätä päivää, vai mitä? Medialukutaito ja aikamuotojen ymmärtäminen ovat osa kansalaistaitoja.

[ekyto]

Toinen asia, joka kirjasta on jäänyt mieleen, liittyy puhdistus -teemaan. Itsenäisyysakstivistien piirissä puhuttiin jo ennen sodan puhkeamista, että Suomi pitäisi ennen itsenäistymistä totaalisesti puhdistaa ala-arvoisesta kansalaisaineksesta.

Olivatko nuo itsenäisyysaktivistit kaikki ruotsinkielisiä, ja tarkoittivatko he "ala-arvoisella kansalaisaineksella" nimenomaan kaikkia suomenkielisiä?

[JMa]

Anssi Halmesvirta: Turanilaisia ja herrasneekereitä. Suomen Historiallinen Seura 1993,
Aira Kemiläinen: Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Suomen Historiallinen Seura 1993 kertoo HS:n esittelyssä seuraavaa (otteita):

"Ongelmaksi suomalaisten mongolisuus kasvoi viime vuosisadanvaihteessa, kun siitä sukeutui ase fennomaanien ja svekomaanien taisteluun. Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuria tai ylläpitämään järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Kulttuuri ja valtio olivat ruotsalaisgermaanien jalo lahja, josta suomalaisten sieti olla kiitollisia."

"Laumasieluisuus, nöyristely ja yhteiskuntaa rappeuttava metsäläisyys liitettiin suomalaisiin entistä tiukemmin, kun sisällissotaa 1918 selitettiin punikkien mongoliominaisuuksilla. Vielä 1930-luvulla Ruotsin maakuntalehdet otsikoita myöten leimasivat suomalaisten urheilumenestyksen mongolien mellasteluksi. Ei ihme, että rotuvihoittelu vahingoitti suomalais-ruotsalaisia suhteita ja sen koettiin suorastaan uhkaavan kansallista identiteettiä. "

"Hän siteeraa esimerkiksi erään englantilaisen naisasianaisen ja sosialistiaktivistin matkakirjeitä vuosisadan vaihteesta. Niissä Suomessa käyty kulttuuri- ja kielitaistelu tulkittiin sosiaalidarwinistisessa hengessä rotujen kamppailuksi elintilasta. "

Osaako tuon paremmin todeta?

[jsn]

Anssi Halmesvirta: Turanilaisia ja herrasneekereitä. Suomen Historiallinen Seura 1993,
Aira Kemiläinen: Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Suomen Historiallinen Seura 1993 kertoo HS:n esittelyssä seuraavaa (otteita):

Kukaan ei voi kiistää, etteikö rotuajattelua olisi Suomessa käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Siitä ei ole täällä kiistelty, vaan siitä, missä määrin näistä aatteista voidaan johtaa suora linja v. 1918 teloituksiin. Tällaista yhteyttä ei toistaiseksi ole kukaan kyennyt esittämään.