Matti Klinge Iltiksessä

[ralf64]

Ilta-Sanomat on 23.10.2010 koonnut Matti Klingen raflaavimpia mielipiteitä:

- "Klingen mielestä juutalaisten kohtalosta toisessa mailmansodassa puhutaan liikaa siihen nähden, että 'liittoutuneetkin sovelsivat raakaa nälkinnyttämisohjelmaa saksalaisiin sotavankeihin'."
- "Churchill halusi Saksan kaupunkien pommituksilla 'hävittää maan kulttuurimuistomerkit ja muskata saksalaisen identiteetin'."
- toiseen maailmansotan ei ollut syyllinen Hitler vaan Puolan ulkoministeri Beck
- "Katynin joukkomurhan Klinge haluaa todellisuudentajuisesti sijoittaa venäläisten ja puolalaisten keskinäisen suhteen pitkään historiaan."
- "Ribbentrop-Molotov-sopimus tarkoitti Puolan jakamista, ei muuta."

Nyt voi kyllä kysyä, onko emeritusprofessori Klinge seniili vai mitä?

PS. Onneksi Arnstad ei osaa suomea.

Ensin haluaisin tietää (luotettavin lähdetiedoin) kuinka paljon saksalaisia sotavankeja kuoli länsiliittoutuneiden käsissä.

Toiseksi mitä ilmeisemmin II maailmansodan seurauksena tietty saksalainen omanarvontunne hävisi tappion ja nöyryyttämisen kautta. Nykypolven saksalainen lienee kaikkein lammasmaisin suhteessa maanpuolustukseen ja samalla kaikkein raivoisin "fasismin vastustaja" mikä jossain Berliinissä tarkoittaa samaa kuin kritiikitön äärivasemmistolaisuuden puolustaminen ja palvominen.

Kolmanneksi: on suorastaan järjetöntä väittää, että Saksa halusi valloittaa maailman 3000 panssarivaunulla. Muistutettakoon jokaista että syyskuun 1.päivänä 1939 Saksalla oli vain 6 panssaridivisioonaa. Panssarit olivat etupäässä ajastaan jäljessä olevia keveitä, suorastaan naurettavan keveitä panssarivaunuja. Saksalla oli Puolan sodan alkaessa vain hieman yli 200 keskiraskasta (Pzkw IV) panssarivaunua. Verratkaapa Wehrmahchtin panssarikalustoa vaikka NL:n vastaavaan (esim. talvisota). Kaiken kukkuraksi Saksalla ei ollut edes mitään ohjelmaa keskiraskaitten ja eteenkin raskaitten panssarien valmistamiseksi. Neuvostoliitto yritti kiivaasti saada selville vielä v. 1941 sitä, piiloitteleeko Saksa oman raskaan panssarivaununsa valmistusta, eli onko totta ettei Saksalla ole muuta ajanmukaista vaunua kuin tuo Pzkw IV, ainoa joka pystyisi edes jotenkuten käymään taistelua sitä parempia KV-1 ja T-34-vaunuja vastaan.

Neljänneksi: Saksan teollisuutta ei oltu ennen Stalingradia edes mobilisoitu totaaliseen sodankäyntiin, kun taas Neuvostoliitossa prosessi oli pitkällä jo vuonna 1940. On uskomatonta että "maailmanvalloittaja" tuotti selvästi vähemmän lentokoneita vielä vuonna 1942 kuin Britannia. Saarivaltio tuotti panssarivaunujakin lähes saman verran kuin saksalaiset vuosina 1941-42. Aivan uskomatonta.

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suhteen Klinge on väärässä. Lisäpöytäkirja vahvistaa asian. Tosin mitä ilmeisemmin NL olisi pyrkinyt ottamaan Suomen kontrolliin ilmankin tuota sopimusta. Sopimus itsessään oli Stalinin ansa Hitlerille, vaikka Hitler kuvittelikin hyötyvänsä asiasta enemmän. Totuus alkoi valjeta Hitlerille ja hänen esikunnalleen sinä päivänä kun länsivallat julistivat Saksalle sodan. Asia on nimittäin niin, että länsi ilmoitti Stalinille jo ainakin elokuun puolella 1939 julistavansa sodan Saksalle mikäli tämä hyökkää Puolaan. Tätä samaa asiaa ei kerrottu Hitlerille. Länsi nmittäin ilmoitti vain takaavansa Puolan suvereeniteetin. Kun Stalin tiesi että hän tulee samaan Saksan ja länsivallat sotaan keskenään, rohkaisi hän kaikin mahdollisin tavoin Hitleriä hyökkäämään juuri tällä Molotov-Ribbentrop-sopimuksella.

[Emma-Liisa]

Hesarissa oli tänään Klingen kirjasta sangen myönteinen arvostelu.

[nylander]

Hesarissa oli tänään Klingen kirjasta sangen myönteinen arvostelu.

Niin oli. Kummallista. Klingenhän pitäisi nykyisellään olla "seniili" ja "traagisesti taantunut".

[Jussi Jalonen]

Niin oli. Kummallista. Klingenhän pitäisi nykyisellään olla "seniili" ja "traagisesti taantunut".

Ei siinä mitään kummallista ole. Samat luonnehdinnat nimittäin ovat jo useamman vuoden ajan sopineet myös Helsingin Sanomien julkaisu- ja arvostelupolitiikkaan.
Best, J. J.

[MM]

Klingen tulkinta Puolan ulkoministerin roolista toisen maailmansodan aloittajana sietäisi hieman avaamista. Jo kansakoulussa opittiin, miten Puolan ulaanit urhoollisesti puolustautuivat ratsain ja miekoin Saksan panssareita vastaan. Tätä myyttiä Jussi Jalonen selvensi joku aika taaksepäin. Mutta muuten. Mieleen tulee ainoastaan Viktor Vladimirovin kirja "Kohti talvisotaa", jossa hän kohtalaisen suomimyönteisessä tulkinnassaan tölväisee hieman ja vertaa kesän 1939 Suomea Puolaan, joka oli sotahysterian vallassa ja olisi joka tapauksessa hyökännyt johonkin suuntaan. Lisäksi on olemassa kirjoituksia, joissa selitetään länsivaltojen lupaaman tuen saaneen Puolan käyttäytymään turhan provosoivasti.

[nylander]

Puolan ulkoministerin Beckin edesottamuksista en tiedä mitään. Sen sijaan lukiessani jouluna brittihistorioitsija Andrew Robertsin kirjan suomennosta Sodan myrskyssä. Toisen maailmansodan uusi historia huomiotani kiinnitti minulle uusi tieto, jonka mukaan Saksan hyökättyä Puolaan "puolalaiset naapurit ja vetäytyvät puolalaiset joukot surmasivat noin 7000 syntyperältään saksalaista henkilöä". Onkohan kyseessä toisen maailmansodan ensimmäinen siviilien joukkotuhonta?

[Jussi Jalonen]

Puolan ulkoministerin Beckin edesottamuksista en tiedä mitään. Sen sijaan lukiessani jouluna brittihistorioitsija Andrew Robertsin kirjan suomennosta Sodan myrskyssä. Toisen maailmansodan uusi historia huomiotani kiinnitti minulle uusi tieto, jonka mukaan Saksan hyökättyä Puolaan "puolalaiset naapurit ja vetäytyvät puolalaiset joukot surmasivat noin 7000 syntyperältään saksalaista henkilöä".

Bydgoszczin verinen sunnuntai on Puolassakin paljon tutkittu aihe, myös yhteistyössä saksalaisten historiantutkijain kanssa, mutta tässä kohtaa pitää kysäistä, mihin tutkimukseen tai lähteisiin Roberts tuossa kohtaa viittaa?




Best,

J. J.

[nylander]

Bydgoszczin verinen sunnuntai on Puolassakin paljon tutkittu aihe, myös yhteistyössä saksalaisten historiantutkijain kanssa, mutta tässä kohtaa pitää kysäistä, mihin tutkimukseen tai lähteisiin Roberts tuossa kohtaa viittaa?

Calvocoressi & Wint, Total War. London 1972, s. 100.

[Jussi Jalonen]

Calvocoressi & Wint, Total War. London 1972, s. 100.

Onpas erikoista. Toisen maailmansodan yleisesitys ei viittaakaan yksityiskohtaa käsitellessään aihetta koskevaan erityistutkimukseen, vaan sen sijaan toiseen yleisesitykseen, kaiken lisäksi harvinaisen vanhaan.

Tarjollahan olisi ollut englanninkielisistä kirjoista esimerkiksi Richard Blanken Orphans of Versailles: Germans in Western Poland, 1918-1939, minkä muuten voi lukea myös Google-kirjojen kautta. Relevantit osat ovat sivuilla 229-234, tarkemmin ottaen sivulta 232 alkaen. Blanken teos kannattanee ottaa hiukan suolan kera, mutta menettelee näin esittelynä.

Tekstissä siteerattu Peter Aurich on otaksunut uhrien lukeman olleen viitisentuhatta, ja tässä verkkoa silmäillessä myös etnisiä puhdistuksia enemmänkin tutkiskellut Alfred-Maurice de Zayas näyttäisi tehneen saman arvion. Puolalaiset ja saksalaiset historiantutkijat ovat, sikäli kun tiedän, lähinnä taittaneet peistä siitä, missä määrin pakkoevakuointien yhteydessä menehtyneet saksalaiset saivat surmansa vartijoidensa mielivaltaisuuden tai raivoavien puolalaispakolaisten toiminnan seurauksena, ja missä määrin yleisten sotatoimien seurauksena. Saksan ilmavoimat tunnetusti tekivät hyökkäyksiä kaikkia pakolaiskolonnia vastaan, erittelemättä oliko kyseessä mahdollisesti puolalainen evakkoretkue vai saksalainen pakkosiirtokulkue.

"Siviilien joukkotuhonnaksi" sitä tuskin voi suoralta kädeltä luonnehtia. Kuten myös Blanke toteaa, Most of the violence and killing seem to have been the result of general disorder and panic rather than official directions. Nämä tapahtumat rinnastunevat paljolti vaikkapa punaisten harjoittamaan terroriin Suomessa 1918.

Toisaalta sitä sopii kysyä, kannattiko saksalaisten pakkoevakuointiin johtanutta KO-3031-määräystä ylipäätään edes antaa, koska traagisten seurausten olisi pitänyt olla ennakoitavissa. Tässä suhteessa Puolan sodanjohdon vastuu on ainakin omasta mielestäni täsmälleen sama kuin esimerkiksi aiemmin tällä forumilla puheena ollut Suomen sodanjohdon vastuu Itä-Karjalan keskitysleirien perustamisessa ja siitä seuranneista siviilikuolemista.



Best,

J. J.

[Tapio Onnela]

Savon Sanomissa oli myös arvioitu Klingen teosta. Jorma Tuomi-Nikulan arvostelusta löytyy myös viittaus Agricolan foorumilla käytyyn keskusteluun:

Puolesta ja vastaan
Ilta-Sanomien "paljastukset" aiheuttivat liikehdintää internetin keskustelupalstoilla.

Klingeä kiitettiin, mutta sai hän kuulla kunniansakin: "Lukemani perusteella sanoisin ytimekkäästi, että emeritusprofessori Klinge on noiden kannanottojensa perusteella täyden halveksunnan ansaitseva ja totalitaarisia sympatioita omaava arvostelukyvytön yksilö," murjaisi muuankin kommentoija.

Klingen kirjoitukset ovat ennenkin jakaneet mielipiteitä. Hän pöllyttää rohkeasti vakiintuneita käsityksiä sodista ja niiden syistä. Klinge ei tyydy toistelemaan voittajien näkökulmia vaan hakee omia, täysin uusia tulkintoja tapahtumien syistä.

Nyt kun Sofi Oksasen kirja Puhdistus valloittaa maailmaa, Klinge kertoo, että osattiin sitä puhdistaa muuallakin kuin Virossa. Niinpä Ranskassa heti sodan jälkeen vangittiin toista sataa tuhatta ihmistä, joita syytettiin sodan ajan yhteyksistä saksalaisiin. Tuhansia pidätettyjä ammuttiin, toiset suljettiin vuosiksi vankilaan tai karkotettiin maasta. Vielä vuonna 1950 istui noin 5 000 "puhdistettua" Ranskan vankiloissa.

Vaalien taas lähestyessä Klinge muistuttaa, että niinkin arvokkaasta asiasta kuin demokratiasta kannattaa keskustella kriittisesti.

"Menestyksellinen talouskasvu saavutetaan parhaiten ei-parlamentaarisissa maissa", professori huomauttaa viitaten Kiinan esimerkkiin. Hän muistuttaa myös, että maailman johtavin valtio Yhdysvallat on korviaan myöten velassa Kiinalle.
MATTI KLINGE - Jupisteeri. Päiväkirjastani 2009-2010 (Jorma Tuomi-Nikula, Savon Sanomat 24.1.2011)

[Jussi Jalonen]

Savon Sanomissa oli myös arvioitu Klingen teosta. Jorma Tuomi-Nikulan arvostelusta löytyy myös viittaus Agricolan foorumilla käytyyn keskusteluun:

Klingeä kiitettiin, mutta sai hän kuulla kunniansakin: "Lukemani perusteella sanoisin ytimekkäästi, että emeritusprofessori Klinge on noiden kannanottojensa perusteella täyden halveksunnan ansaitseva ja totalitaarisia sympatioita omaava arvostelukyvytön yksilö," murjaisi muuankin kommentoija.

Esitän näin jälkikäteen pahoitteluni tautologiasta "perusteella"-sanan kohdalla, joka on esiintynyt tuossa virkkeessäni näemmä kahdesti. Satuin olemaan matkalla Puolassa ja pikaistuksissani kirjoittaessani en ehättänyt stilisoida tekstiä noilta osin. Viestin sisältö tosin meni varmaan perille tuossakin muodossa.

Vaalien taas lähestyessä Klinge muistuttaa, että niinkin arvokkaasta asiasta kuin demokratiasta kannattaa keskustella kriittisesti.

"Maahanmuuttokriittisyyden" jälkeen tähän maahan varmaan kaivataankin juuri "demokratiakriittisyyttä".



Best,

J. J.