Kielikysymys

[Vetehinen]

Suomenruotsalaisissa oppikirjoissa on jätetty nuijasota pois ja uusimmissa siitä on vain muutama rivi.

Sillä tuskin on mitään tekemistä kielipolitiikan kanssa. Nuijasota oli Ruotsi-Suomen sota siinä missä muutkin tuon ajan sodat. Toisella puolella olivat ruotsalainen Kaarle-herttua ja suomalaiset talonpojat, toisella puolen taas suomalainen marski Klaus Fleming ja suomalainen rälssi. Kaarle-herttua ja talonpojat hävisivät.

Tunnut tietävän hyvin nuijasodan keskeiset pelurit.

Mikä mahtaa olla syy siihen, että nuijasodan käsittely eroaa niin voimakkaasti suomalaisten ja suomenruotsalaisten oppikirjojen välillä?

Holmen (ja Magma) muuten kritisoivat Ruotsi-Suomen nimityksen käyttämistä.

[ekyto]

Mikä mahtaa olla syy siihen, että nuijasodan käsittely eroaa niin voimakkaasti suomalaisten ja suomenruotsalaisten oppikirjojen välillä?

Luultavasti kirjoittajien mielenkiinnosta asiaan. Toinen piti aihetta tärkeänä ja tiesi siitä paljon, toinen taas ei.

Holmen (ja Magma) muuten kritisoivat Ruotsi-Suomen nimityksen käyttämistä.

Siinä he ovat siinä mielessä oikeassa, että nimitys on suomalaisten jälkeenpäin keksimä. Tapahtuma-aikaan kyseistä nimitystä ei käytetty.

[Vetehinen]

Mikä mahtaa olla syy siihen, että nuijasodan käsittely eroaa niin voimakkaasti suomalaisten ja suomenruotsalaisten oppikirjojen välillä?

Luultavasti kirjoittajien mielenkiinnosta asiaan. Toinen piti aihetta tärkeänä ja tiesi siitä paljon, toinen taas ei.

Mielenkiintoinen ajatus, että kyse on kiinnostuksesta ja tietämisestä.

Kaikissa suomalaisissa oppikirjoissa on Nuijasodasta mutta suomenruotsalaisissa ei mitään tai vain muutama rivi. Kirjoittajia on monia.

Miksi kieli erottaa historian oppikirjojen sisältöä?

[ekyto]

Mikä mahtaa olla syy siihen, että nuijasodan käsittely eroaa niin voimakkaasti suomalaisten ja suomenruotsalaisten oppikirjojen välillä?

Luultavasti kirjoittajien mielenkiinnosta asiaan. Toinen piti aihetta tärkeänä ja tiesi siitä paljon, toinen taas ei.

Mielenkiintoinen ajatus, että kyse on kiinnostuksesta ja tietämisestä.

Kaikissa suomalaisissa oppikirjoissa on Nuijasodasta mutta suomenruotsalaisissa ei mitään tai vain muutama rivi. Kirjoittajia on monia.

Miksi kieli erottaa historian oppikirjojen sisältöä?

Kaikissa? Montako suomenkielistä ja montako ruotsinkielistä sinulla oli otantana? Siis erilaista, totta kai niissä kaikissa on tai ei ole, jos sinulla on samasta kirjasta useampi kopio tai painos.

Miksi juuri kieli sinusta erottaa oppikirjojen sisältöä, eikä joku muu, vaikka kirjoittaja?

Viitsisitkö listata noiden kirjojen kirjoittajien nimet tänne, sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten?

[Vetehinen]

Miksi juuri kieli sinusta erottaa oppikirjojen sisältöä, eikä joku muu, vaikka kirjoittaja?

Koska Holmen on tutkinut asiaa.

Hänen käsityksiään on esillä suomenruotsalaisen ajatuspajan Magman sivulla.

Siitä tiedän.

[ekyto]

Miksi juuri kieli sinusta erottaa oppikirjojen sisältöä, eikä joku muu, vaikka kirjoittaja?

Koska Holmen on tutkinut asiaa.

Hänen käsityksiään on esillä suomenruotsalaisen ajatuspajan Magman sivulla.

Siitä tiedän.

Lainaapa tähän sitten se nuijasotaa ja oppikirjoja koskeva osuus, niin näemme mitä hän oikeasti on kirjoittanut.

[Vetehinen]

Miksi juuri kieli sinusta erottaa oppikirjojen sisältöä, eikä joku muu, vaikka kirjoittaja?

Koska Holmen on tutkinut asiaa.

Hänen käsityksiään on esillä suomenruotsalaisen ajatuspajan Magman sivulla.

Siitä tiedän.

Lainaapa tähän sitten se nuijasotaa ja oppikirjoja koskeva osuus, niin näemme mitä hän oikeasti on kirjoittanut.

Luepa itse linkistä, jonka pistin lehdelle 18.

[ekyto]

Luepa itse linkistä, jonka pistin lehdelle 18.

De finskspråkiga versionerna betraktar bonderesningen mot Klaus Flemming och hertig Karls kväsning av den på lite olika vis ; som en protest mot Flemming och hans truppers handlande i Finland eller som ett i raden av många dåtida europeiska uppror mot en starkare adel och statsmakt. Finland blev efter Klubbekriget "inte längre en av sin egen adel ledd nästan självständig statsdel".
De finlandssvenska och rikssvenska volymerna nämner inte Klubbekriget

Kyseessä ei siis ollutkaan mikään Suomen ruotsinkielinen ilmiö, vaan myöskään Ruotsissa ei nuijasotaan kiinnitetä huomiota. Se on luonnollista, koska Nuijasotaa ei käyty Ruotsissa, vaan se oli paikallinen ilmiö Suomessa. Ei siis ihme, ettei Nuijasota kiinnosta Ruotsissa. Tuskin Suomen suomenkielisessä historianopetuksessakaan paljoa käsitellään Ruotsin alueella tapahtuneita asioita, mikäli ne eivät koskeneet myös Suomea. Suomen ruotsinkieliset historian oppikirjat todennäköisesti pohjautuvat ruotsalaisiin lähteisiin. Kenties Nuijasodasta ei edes ole paljoa materiaalia ruotsinkielellä.

[Tomppa]

Kyseessä ei siis ollutkaan mikään Suomen ruotsinkielinen ilmiö, vaan myöskään Ruotsissa ei nuijasotaan kiinnitetä huomiota. Se on luonnollista, koska Nuijasotaa ei käyty Ruotsissa, vaan se oli paikallinen ilmiö Suomessa. Ei siis ihme, ettei Nuijasota kiinnosta Ruotsissa. Tuskin Suomen suomenkielisessä historianopetuksessakaan paljoa käsitellään Ruotsin alueella tapahtuneita asioita, mikäli ne eivät koskeneet myös Suomea. Suomen ruotsinkieliset historian oppikirjat todennäköisesti pohjautuvat ruotsalaisiin lähteisiin. Kenties Nuijasodasta ei edes ole paljoa materiaalia ruotsinkielellä.

Aika usein tulee mieleen että ovatko jotkut ruotsinkieliset ja mieliset suomalaisia ollenkaan. Suomessa kai pitäisi opiskella Suomen historiaa ja vastaavasti ruotsalaiset opiskelevat todennäköisesti Ruotsin historiaa. Tätä kai tarkoitin kun ihmettelin niitä ristiriitoja joita näissäkin keskusteluissa on joidenkin ruotsinkielisten tietämyksessä mitä Suomen historiaan liittyy. Olisiko kyseessä ehkä asenneongelma?

[Emma-Liisa]

Suomessa kai pitäisi opiskella Suomen historiaa ja vastaavasti ruotsalaiset opiskelevat todennäköisesti Ruotsin historiaa.

Mutta kun noita käsitteitä ei silloin vielä ollut siinä merkityksessä kuin vuoden 1809 jälkeen.

Matti Klingen teoksista olen saanut sen vaikutelman, että Ruotsissakin usein historia esitetään ikään kuin nykyiset rajat olisivat ikuiset, minkä takia Suomi häivytetään eikä toisaalta muisteta että Etelä-Ruotsi kuului Tanskaan.

[Emma-Liisa]

Suomen ruotsinkieliset historian oppikirjat todennäköisesti pohjautuvat ruotsalaisiin lähteisiin. Kenties Nuijasodasta ei edes ole paljoa materiaalia ruotsinkielellä.

Tietenkin lähes kaikki tuon ajan lähteet ovat ruotsiksi, koska suomeksi oli vain uskonnollista kirjallisuutta.

Tarkoittanet tutkimuskirjallisuutta, jota oppikirjojen tekijät ovat käyttäneet. Toki he osaavat myös suomea.

Nuijasodan voinee rinnastaa Anjalan liittoon. Molempia (edellisessä tapauksessa tosin Klaus Flemingiä) painotettiin ylettömästi, kun etsittiin Suomen separatismin juuria.

Toinen syy painottaa nuijasotaa on tietenkin Kramsun ja Ylikankaan kaltainen herraviha, joka ilmeisesti ei ole ollut populaari suomenruotsalainen teema. Tuskin siellä on Lalliakaan glorifioitu.

Eivät kai nämä asiat niin pyhiä ole, ettei niitä voi asettaa kyseenalaiseksi. Aina historianopetuksessa painotetaan sellaista, mikä nykypäivänä koetaan ajankohtaiseksi. Nykypäivänä siis Eurooppaa.

[Tomppa]

Suomessa kai pitäisi opiskella Suomen historiaa ja vastaavasti ruotsalaiset opiskelevat todennäköisesti Ruotsin historiaa.

Mutta kun noita käsitteitä ei silloin vielä ollut siinä merkityksessä kuin vuoden 1809 jälkeen.

Matti Klingen teoksista olen saanut sen vaikutelman, että Ruotsissakin usein historia esitetään ikään kuin nykyiset rajat olisivat ikuiset, minkä takia Suomi häivytetään eikä toisaalta muisteta että Etelä-Ruotsi kuului Tanskaan.

Minä pitäisin oleellisena että nykyiset historioitsijat jotka määrittelevät oppikirjojen sisällön pystyisivät objektiivisesti ja ilman poliittisia rajoitteita kertomaan nuorille totuuden historiastamme. Olen saanut sen vaikutelman että tässä on vielä joitakin asioita joita ei haluta käydä rehellisesti tutkimaan eikä tietenkään julkaisemaan.

[Vetehinen]

Toinen syy painottaa nuijasotaa on tietenkin Kramsun ja Ylikankaan kaltainen herraviha, joka ilmeisesti ei ole ollut populaari suomenruotsalainen teema. Tuskin siellä on Lalliakaan glorifioitu.

Sinulla on varmasti jotain arvokasta lisättävää, miksi arvelet suomalaisten ja suomenruotsalaisten eron johtuvan herravihasta.

[nylander]

Toinen syy painottaa nuijasotaa on tietenkin Kramsun ja Ylikankaan kaltainen herraviha, joka ilmeisesti ei ole ollut populaari suomenruotsalainen teema.

Ylikankaan "herravihan" ensimmäinen manifestoituma olikin juuri siinä, että hän rohkeni alkuperäislähteisiin nojautuen luonnehtia nuijasotaa Suomen ensimmäiseksi sisällissodaksi sosiaalisine taustatekijöineen. Olisi vain pitänyt pysyä kaidalla tiellä ja uskoa silloista "levinneintä nykytulkintaa" à la Pentti Renvall siinä, että Fleming ja Suomen aateli pitivät täysin epäitsekkäästi ennen kaikkea silmällä Suomen "erityisasemaa" ja "idänpoliittista uhkaa"... Ylikankaan kohdalla kaikki tämä olikin ns. selvää johdatusta myöhempään historiaan, joka ulottuu tähän päivään saakka.

[Vetehinen]

Toinen syy painottaa nuijasotaa on tietenkin Kramsun ja Ylikankaan kaltainen herraviha, joka ilmeisesti ei ole ollut populaari suomenruotsalainen teema.

Ylikankaan "herravihan" ensimmäinen manifestoituma olikin juuri siinä, että hän rohkeni alkuperäislähteisiin nojautuen luonnehtia nuijasotaa Suomen ensimmäiseksi sisällissodaksi sosiaalisine taustatekijöineen. Olisi vain pitänyt pysyä kaidalla tiellä ja uskoa silloista "levinneintä nykytulkintaa" à la Pentti Renvall siinä, että Fleming ja Suomen aateli pitivät täysin epäitsekkäästi ennen kaikkea silmällä Suomen "erityisasemaa" ja "idänpoliittista uhkaa"... Ylikankaan kohdalla kaikki tämä olikin ns. selvää johdatusta myöhempään historiaan, joka ulottuu tähän päivään saakka.

Onko tuo Emma-Liisan mainitsema "herraviha" syy suomenruotsalaisten oppikirjojen olemattomaan Nuijasodan käsittelyyn yleinen historian harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa vallitseva historian vääntely tai vääristely?

Kysyn tuota historiapiirien ulkopuolisena ja ihmetellen miten politisoitunutta, pelokasta ja arkaa historia on alalla toimiville, jos "herraviha" on jopa oppikirjojen erilaistamisen peruste. Ihmettelen myös sitä, että erilaistaminen ja erilaisen historian kertominen kouluissa ei herätä mitään kritiikkiä vaan suhtautuminen on pelokasta ja arkaa.