Kielikysymys

[Vetehinen]

Maahanmuuttajakouluja saa helposti täyteen pk-seudulla. Pienin suomenruotsalainen koulu Helsingissä on kuulemma 20 oppilasta. Siitä ylöspäin voi lähteä.

"Kuulemma". Onko sinulla oikeaakin tietoa asiasta, vai vain huhupuheita? Mikähän tuon koulun nimi on?

Pitäjänmäellä. Koulun nimeä en tiedä, mutta tiedät ehkä miten googlataan.

[jsn]

Jsn hyvä, olethan kuitenkin ymmärtänyt, että ”suomalainen” sisältää kaksi eri tarkoitetta, ’finländare’ ja ’finne’? Eli ilmeisesti kannatat Emma-Liisan mallia, jossa finländare = suomalainen ja finne = suomenkielinen. Vetehisen mallissa finländare = suomenmaalainen ja finne = suomalainen.

Eiköhän toimivinta ole käyttää nykyterminologiaa eli puhua suomalaisista (kansalaisuus), jotka jakautuvat edelleen mm. suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin/suomenruotsalaisiin.

Olen kyllä mielestäni ymmärtänyt sanan merkityserot ja jopa historiallisen kontekstin. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että väestön enemmistöä edustava "suomalainen" sopii hyvin hieman avarammaksi käsitteeksi kuin keinotekoinen ajatus ruotsinkielisten käyttämän "finländare"-sanan suomentamisesta suoraan.

Enemmistöllä ei pitäisi olla tarvetta korostaa omaa kielellisyyttään vähemmistöihin nähden. Sen sijaan vähemmistöillä sellainen tarve on ja saakin olla. Minusta ruotsinkieliset saavat käyttää omaa käytäntöään ja suomenkieliset omaansa. Tässä ei ole mitään pahaa. Finländaren tulisi kääntyä suomalainen, niinkuin se kääntyykin.

Kyse on täällä ollut siitä, pitäisikö olla jokin kansalaisuutta kuvaava supranationaalinen käsite "poliittinen suomalainen". Tällaisen pohtiminen on järjetöntä maassa, jossa ylivoimainen enemmistö on ns. etnisiä suomalaisia, suomea puhuvaa vanhaa kantaväestöä. Jos ruvetaan genetiikkaan ja genealogiaan, niin "puhtaiden" suomalaisten ryhmä jää kapeaksi. Venäläisiä, ruotsalaisia, saksalaisia, virolaisia tai saamelaisia juuria kun on niin monella. Tuloksena on loputon ihmisten luokittelu ja erottelu. Eri asia olisi jos maan asujaimisto koostuisi huomattavan isokokoisista kansanryhmistä, kuten vaikka Sveitsissä.

Suomalaisuus on samalla yhtä kuin kansalaisuus. Lain mukaan kaikki Suomessa syntyneet saavat kansalaisuuden kielestä riippumatta.

[Vetehinen]

Enemmistöllä ei pitäisi olla tarvetta korostaa omaa kielellisyyttään vähemmistöihin nähden. Sen sijaan vähemmistöillä sellainen tarve on ja saakin olla.

Vähemmistöillä voi tosiaan olla tarve korostaa kielellisyyttään: suomenruotsalaiset, suomensomalit, saamelaiset jne.

Sallitaan se heille.

Ei kutsuta heitä suomalaisiksi, joka hävittää ja sulauttaa heitä suomalaisiksi, joita he eivät ole. Olla suomenmaalainen on vähemmistöjä kunnioittavaa. Samalla se kunnioittaa suomalaisten omaa etnisyyttä ja identiteettiä.

pitäisikö olla jokin kansalaisuutta kuvaava supranationaalinen käsite "poliittinen suomalainen".

Ei tarvitse keksiä uusia sanoja, kun valmis sana suomenmaalainen on jo olemassa. Ei tarvitse keksiä ruotsinmaalaisillekaan "poliittista ruotsalaisuutta" koska sana on jo olemassa: ruotsinmaalainen.

Helppoa ja yksinkertaista.

[ekyto]

Maahanmuuttajakouluja saa helposti täyteen pk-seudulla. Pienin suomenruotsalainen koulu Helsingissä on kuulemma 20 oppilasta. Siitä ylöspäin voi lähteä.

"Kuulemma". Onko sinulla oikeaakin tietoa asiasta, vai vain huhupuheita? Mikähän tuon koulun nimi on?

Pitäjänmäellä. Koulun nimeä en tiedä, mutta tiedät ehkä miten googlataan.

Sinä et siis näköjään tiedä miten googlataan. Todistustaakka kun on väitteen esittäjällä.

Tuota koulua ollaankin muuten lopettamassa juuri sen pienuuden takia:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... -oppilasta

Sockenbacka lågstadie skola on kuin pieni maalaiskoulu.

Helsingin pienimmässä koulussa on 20 oppilasta ja kaksi opettajaa. Säästöjen ja kouluverkkokeskustelun myötä on alettu pohtia myös Pitäjänmäen ruotsinkielisen ala-asteen tulevaisuutta.

Liikkeellä on ollut huhuja koulun lakkauttamisestakin, mutta rehtori Gunilla Vuori ja linjajohtaja Niklas Grönholm kiistävät lakkautusaikeet. Keskusteluja koulun tulevaisuudesta on rehtorin mukaan kuitenkin käyty jo kolme vuotta.

– Jatkaisimme mielellään nykymallilla, mutta siihen ei ole resursseja, Gunilla Vuori sanoo.

”Tässä on kyse kattavan ruotsinkielisen kouluverkon alasajosta”

Yksi mahdollisuus on yhteistyön tiivistäminen vieressä toimivan päiväkodin kanssa. Rehtorin visiossa Sockenbackan koulusta kehitetään vahva 0–2 -luokkien koulu.

– Tarkastelemme vaihtoehtoa, jossa esikoululuokka sekä1. ja 2. luokat toimivat nykyisissä koulutiloissa. Näin päiväkodin puolelle saataisiin lisää päivähoitopaikkoja. Kyse on siitä, että Sockenbackan koulusta siirryttäisiin nykyistä aiemmin isompaan kouluun.

Pienessä koulussa on rehtorin mielestä hyvät ja huonot puolensa.

Pienten oppilaiden kannalta pieni koulu on mukava, mutta isommassa koulussa tarjonta on monipuolisempi, koska siellä on useita aineenopettajia.

– Nyt kun päivähoidosta vastataan opetusvirastossa, se antaa uusia mahdollisuuksia tarkastella palveluverkkoa, Niklas Grönholm sanoo.

Hänellä ei kuitenkaan ole valmista vastausta Sockenbacka lågstadie skolanin tulevaisuudesta.

Asiasta keskustellaan ja päätös tehdään kevään aikana.

Mahdolliset muutokset tulevat voimaan syyslukukauden 2011 alkaessa.

– Tässä on kyse kattavan ruotsinkielisen kouluverkon alasajosta. Jos menetämme lähikoulun, tänne ei enää muuta kaksikielisiä perheitä ja se näivettää palveluja entisestään, vanhempainyhdistyksen jäsen Johanna Ojala harmittelee.

Oman tyttären kohdalla koulun vaihdos merkitsee koulumatkan venymistä yli puolituntiseksi.

Johanna Ojala muistuttaa, että Konalan suunnalle on tulossa paljon uusia asuntoja, joten ruotsinkieliselle koululle on tarvetta tulevaisuudessakin.

”Se, että kaikki tuntevat toisensa, lisää lasten turvallisuutta”

Ensimmäistä ja toista luokkaa opettava Evi Suppala on opettajana vanhassa koulussaan.

Tuosta ajasta ovat jääneet hyvin mieleen aamunavaukset, joissa usein laulettiin virsi Måne och sol. Matematiikkaa ja äidinkieltä oli monta tuntia viikossa, ja ne ovat nytkin perusaineita.

– Pienen koulun ehdottomasti paras puoli on se, että kaikki tuntevat toisensa ja se luo turvallisuutta. Nyt pystyn antamaan aikaa kaikille oppilaille.

[ekyto]

Eipä tuo 57 oppilaan suomenkielinen koulukaan Suomenlinnassa järin isolta vaikuta:

Koulut lukuina:

Toiseksi pienin ruotsinkielinen alakoulu on Kårböle lågstadieskola, jossa on noin 50 oppilasta.

Alle sadan oppilaan ruotsinkielinen alakoulu on myös Knuununhaassa, Maunulassa ja Östersundomissa.

Suurin ruotsinkielinen, yli 200 oppilaan alakoulu on Blomängens lågstadieskola Puotilassa.

Yli 200 oppilaan kouluja ovat myös Cygnaeus lågstadieskola ja Munksnäs lågstadieskola. Ruotsinkielisillä ala-asteilla on 2 114 oppilasta.

Pienin suomenkielinen on Suomenlinnan ala-asteen koulu, jossa on 57 oppilasta.

Suurin on yli 600 oppilaan Oulunkylän ala-aste.

[Jaakko Hakkinen]

1) Ruotsinkieliset eivät suurimmalta osin ole maahanmuuttajia vaan suomalaisia 2) Ruotsinkielisiä on monin paikoin niin paljon, että he täyttävät kokonaisen koulurakennuksen, maahanmuuttajia ei
vielä näin paljon ole.

Kysymys olikin siitä, miksei heitä voida opettaa samassa koulussa kuin suomalaisia, vaikka kaikkia muita kieliryhmiä voidaan.

Sitten kun/jos maahanmuuttajia joskus on jollain alueella niin paljon, että he saavat kokonaisen koulun täyteen, niin en minä ainakaan näkisi ongelmana, vaikka heitä varten varattaisiin kokonainen koulu ja opetettaisiin vaikka englanniksi (kaikille pienille kieliryhmille ei ole realistista hankkia omaa koulua). Se voisi maahanmuuttajien koulumenestyksen kannalta olla hyväkin asia.

Miten niin? Englanti on useimmille heistä yhtä vieras kieli kuin suomikin. Mitä järkeä olisi opettaa heitä englanniksi, kun tarkoitus olisi sopeuttaa heidät suomenkieliseen yhteiskuntaan? He joutuisivat siis sinun mallissasi oppimaan ensin englannin ja sitten vielä suomen. Mikään muu ei ole järkevää kuin opettaa heille mahdollisimman nopeasti ja intensiivisesti suomea niin että he pystyvät käymään koulunsa suomeksi (tai ruotsinkielisissä kunnissa ruotsiksi).

Enemmistöllä ei pitäisi olla tarvetta korostaa omaa kielellisyyttään vähemmistöihin nähden. Sen sijaan vähemmistöillä sellainen tarve on ja saakin olla. Minusta ruotsinkieliset saavat käyttää omaa käytäntöään ja suomenkieliset omaansa. Tässä ei ole mitään pahaa. Finländaren tulisi kääntyä suomalainen, niinkuin se kääntyykin.
- -
Suomalaisuus on samalla yhtä kuin kansalaisuus. Lain mukaan kaikki Suomessa syntyneet saavat kansalaisuuden kielestä riippumatta.

Hyviä perusteluja, kannatan.

[ekyto]

Miten niin? Englanti on useimmille heistä yhtä vieras kieli kuin suomikin. Mitä järkeä olisi opettaa heitä englanniksi, kun tarkoitus olisi sopeuttaa heidät suomenkieliseen yhteiskuntaan? He joutuisivat siis sinun mallissasi oppimaan ensin englannin ja sitten vielä suomen. Mikään muu ei ole järkevää kuin opettaa heille mahdollisimman nopeasti ja intensiivisesti suomea niin että he pystyvät käymään koulunsa suomeksi (tai ruotsinkielisissä kunnissa ruotsiksi).

Miksi heidän pitäisi oppia englannin lisäksi vielä myös suomi? Suomessa tulee toimeen englannillakin. Tulevaisuudessa vielä entistä paremmin. Tätini englantilainen mies asui Suomessa parikymmentä vuotta oppimatta suomea.

Sinulla taisi Vetehisen tapaan olla yhteisiä kouluja ehdottaessasi taka-ajatus kielikylvettää myös ruotsinkieliset suomenkielisiksi, kuten maahanmuuttajatkin.

[jsn]

Ei kutsuta heitä suomalaisiksi, joka hävittää ja sulauttaa heitä suomalaisiksi, joita he eivät ole. Olla suomenmaalainen on vähemmistöjä kunnioittavaa. Samalla se kunnioittaa suomalaisten omaa etnisyyttä ja identiteettiä.

jsn kirjoitti:
pitäisikö olla jokin kansalaisuutta kuvaava supranationaalinen käsite "poliittinen suomalainen".

Ei tarvitse keksiä uusia sanoja, kun valmis sana suomenmaalainen on jo olemassa. Ei tarvitse keksiä ruotsinmaalaisillekaan "poliittista ruotsalaisuutta" koska sana on jo olemassa: ruotsinmaalainen.

Helppoa ja yksinkertaista.

En tarkoittanut että pitäisi käyttää "poliittinen suomalainen" termiä, vaan sitä, ettei yksinkertaisesti tarvita tällaista poliittista käsitettä jollaiseksi "suomenmaalaista" olet tarjoamassa. Siitähän suomenmaalaisessa on kyse. Suomenmaalainen tässä merkityksessä on puhdas uudissana, koska kyse ei ole vanhan merkityksen palauttamisesta vaan uudesta. Ruotsinmaalaiset niinikään on vanhaa suomen kirjakieltä, jota on käytetty lähinnä ennen vuotta 1940. Se on peräisin ajalta, jolloin suomen kirjakieli oli vakiintumaton, ja jolloin tavattiin välistä kirjoittaa Venäjänmaa, Saksanmaa jne. Tätä sanaa ei käytetä missään. Oikea suomen kielen sana on ruotsalainen aivan kuten saksalainen jne. Se kuvaa maassa asuvaa ihmistä etnisestä syntyperästä riippumatta. Näin on myös sanomalehtitekstissä.

Suomalainen on riittävä käsite kattamaan molemmat. Minusta olisi nykyaikana jokseenkin tarpeetonta kysyä, oletko "suomalainen vai suomenmaalainen". Tällaista erottelua ei tarvita. Miksi suomenkielisen suomalaisen pitäisi olla niin ahdasmielinen, ettei hän voisi hyväksyä joukkoonsa muitakin, jos nämä sinne haluavat kuulua. Olit ilmeisesti juuri sinä, joka kielsit ulkomaalaistaustaisia kannustamasta Suomen joukkuetta, koska he eivät olleet "suomalaisia". Ruotsinkielisillä on suomalaisten joukossa oma tunnustettu erityissijansa, mutta hekin voivat niin halutessaan ilman pakkoa liittyä suomenkielisten suomalaisten joukkoon, aivan samoin kuten maahanmuuttaja voi niin halutessaan liittyä ruotsinkielisiin suomalaisiin tai suomenkielinen voi omaksua ruotsinkielisen identiteetin. Suomenkielisten valta-asemaa tämä ei uhkaa.

[Emma-Liisa]

Miksi heidän pitäisi oppia englannin lisäksi vielä myös suomi? Suomessa tulee toimeen englannillakin.

Tulee toimeen, jos on huippuasiantuntija, jonka kansainvälisessä yhtiössä työkieli on englanti.

Toisin on tavallisen maahanmuuttajan, joka tekee työtä vaikka opettajana tai bussikuskina etc. Ei onnistu ilman suomen taitoa, ja sitä myös tyänantajat syystä vaativat, ennen kuin työhön ottavat. Joskus toki liiankin täydellistä.

Sen lisäksi tulee vaara, että esim. uutisia ei seurata Suomen vaan vain kotimaan kanavilta. Virossa tiedämme, mihin tämä johtaa.

Jos maahanmuuuttajista halutaan ongelmia, paikallisen (suomen tai ruotsin) kielen oppimisen laiminlyönti on varma tie.

[Vetehinen]

Ei kutsuta heitä suomalaisiksi, joka hävittää ja sulauttaa heitä suomalaisiksi, joita he eivät ole. Olla suomenmaalainen on vähemmistöjä kunnioittavaa. Samalla se kunnioittaa suomalaisten omaa etnisyyttä ja identiteettiä.

jsn kirjoitti:
pitäisikö olla jokin kansalaisuutta kuvaava supranationaalinen käsite "poliittinen suomalainen".

Ei tarvitse keksiä uusia sanoja, kun valmis sana suomenmaalainen on jo olemassa. Ei tarvitse keksiä ruotsinmaalaisillekaan "poliittista ruotsalaisuutta" koska sana on jo olemassa: ruotsinmaalainen.

Helppoa ja yksinkertaista.

En tarkoittanut että pitäisi käyttää "poliittinen suomalainen" termiä, vaan sitä, ettei yksinkertaisesti tarvita tällaista poliittista käsitettä jollaiseksi "suomenmaalaista" olet tarjoamassa. Siitähän suomenmaalaisessa on kyse.

On olemassa Suomen kansalaisia ja suomalaiset etnisenä ryhmänä ja identiteettinä. Kutsumalla kaikkia etnisesti suomalaisiksi ja suomalaisten identiteettiin kuuluviksi hävittää vähemmistöjen kuten suomenruotsalaisten, suomensomalien, saamelaisten ja kaikkien muiden etnisyyden ja oikeuden omaan suomalaisista poikkeavaan identiteettiin.

Maahanmuuttajien integroimisessa Suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole kyse siitä, että heidät pakotetaan hävittämään oma identiteettinsä ja ottamaan suomalainen etnisyys ja identiteetti, joka olisi valhe. He eivät ole sitä miksi heitä haluat kutsua kun sanot heitä suomalaisiksi.

Suomenmaalainen tässä merkityksessä on puhdas uudissana, koska kyse ei ole vanhan merkityksen palauttamisesta vaan uudesta. Ruotsinmaalaiset niinikään on vanhaa suomen kirjakieltä, jota on käytetty lähinnä ennen vuotta 1940.

Suomenmaalainen ei ole uudissana vaan vanha perinteinen suomalainen sana - kuten itse kirjoitat.

Suomalainen on riittävä käsite kattamaan molemmat.

Ymmärrän että haluat käyttää yhtä suomen sanaa - suomalainen - kuvaamaan kahta eri asiaa: suomalaista identiteettiä ja Suomen kansalaisuutta.

Suomessa on kuitenkin sana suomenmaalainen (myös ruotsinmaalainen, tanskanmaalainen jne) jotka perinteisesti kertovat jopa lapselle, että kyse on maan kansalaisesta.

Perinteisen suomalaisen sanan käytölle on nykyään tarve, kun Suomessa on yhä enemmän suomenmaalaisia, jotka eivät ole suomalaisia eivätkä halua ollakaan, kuten suomenruotsalaiset ovat jo pitkään sanoneet ruotsiksi.

Minusta olisi nykyaikana jokseenkin tarpeetonta kysyä, oletko "suomalainen vai suomenmaalainen".

"Är du finne eller finländare?"

Suomenruotsalaisille kysymys on iso, jonka vuoksi Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen sivulle on jopa kirjoitettu artikkeli asiasta. Ruotsiksi.

Tällaista erottelua ei tarvita. Miksi suomenkielisen suomalaisen pitäisi olla niin ahdasmielinen, ettei hän voisi hyväksyä joukkoonsa muitakin, jos nämä sinne haluavat kuulua.

Suomenruotsalaiset eivät halua kuulua suomalaisiin vaan suomenmaalaisiin. Heille on hyvin tärkeää, että he erottuvat meistä finneistä. Olkoon näin.

Älä vastusta suomenruotsalaisten halua olla eri kuin me suomalaiset, vaan anna heidän olla mitä he haluavat: suomenmaalaisia, Suomessa asuvia ruotsalaisia eli suomenruotsalaisia kuten Reuter muotoili Kotuksen sivulle.

Olit ilmeisesti juuri sinä, joka kielsit ulkomaalaistaustaisia kannustamasta Suomen joukkuetta, koska he eivät olleet "suomalaisia".

En tietenkään ollut, mutta eivät he ole suomalaisiakaan, koska ei etninen identiteetti muutu heti kun saa Suomen passin. On täydellisen fasistista ajaa sellaista nimittelyä, jossa kansalaisuuden saaminen hävittää henkilön kaiken menneen historian ja identiteetin. Suomenmaalaisuus antaa mahdollisuuden olla suomensomali, suomenruotsalainen ja muuta etnistä alkuperää.

Ruotsinkielisillä on suomalaisten joukossa oma tunnustettu erityissijansa, mutta hekin voivat niin halutessaan ilman pakkoa liittyä suomenkielisten suomalaisten joukkoon, aivan samoin kuten maahanmuuttaja voi niin halutessaan liittyä ruotsinkielisiin suomalaisiin tai suomenkielinen voi omaksua ruotsinkielisen identiteetin. Suomenkielisten valta-asemaa tämä ei uhkaa.

Tietenkin voivat liittyä vapaaehtoisesti, mutta silloin on oltava suomalaisuus, johon voi liittyä vapaaehtoisesti, eikä pakolla nimittää heitä suomalaisiksi välittämättä heidän halustaan pätkääkään.

Maahanmuuttajat - uudet ja vanhat - ovat suomenmaalaisia, joka on etnisesti neutraali nimitys Suomen kansalaisista, mutta älkää pakottako heitä suomalaisiksi halustanne rakentaa illuusiota yhtenäiskulttuurista, jossa vähemmistöillä ei ole identiteettiä eikä etnistä ryhmää olla suomensomali, suomenruotsalainen eli suomenmaalainen olematta suomalainen.

[jsn]

jsn kirjoitti:
Tällaista erottelua ei tarvita. Miksi suomenkielisen suomalaisen pitäisi olla niin ahdasmielinen, ettei hän voisi hyväksyä joukkoonsa muitakin, jos nämä sinne haluavat kuulua.

Suomenruotsalaiset eivät halua kuulua suomalaisiin vaan suomenmaalaisiin. Heille on hyvin tärkeää, että he erottuvat meistä finneistä. Olkoon näin.

Älä vastusta suomenruotsalaisten halua olla eri kuin me suomalaiset, vaan anna heidän olla mitä he haluavat: suomenmaalaisia, Suomessa asuvia ruotsalaisia eli suomenruotsalaisia kuten Reuter muotoili Kotuksen sivulle.

Minä mitään vastustanut ole, vaan nimenomaan puolustanut tätä oikeutta olla ruotsinkielisenä suomalaisena Suomessa, millä nimellä he vain haluavat itseään kutsua. Finländare käännetään suomalainen. Tietääkseni kukaan ruotsinkielinen ei ole vaatinut, että heitä kutsutaan suomeksi "suomenmaalaisiksi". Suomenkielisen suomalaisen on ylivoimaisena suurena enemmistönä varaa olla kieliasioissakin suurpiirteisempi ja antaa samalla tilaa muillekin.

[Emma-Liisa]

Suomenmaalainen tässä merkityksessä on puhdas uudissana, koska kyse ei ole vanhan merkityksen palauttamisesta vaan uudesta. Ruotsinmaalaiset niinikään on vanhaa suomen kirjakieltä, jota on käytetty lähinnä ennen vuotta 1940.

Suomenmaalainen ei ole uudissana vaan vanha perinteinen suomalainen sana

...jonka merkitys on kuitenkin ollut eri. Venäläisiä yksikköjä kutsuttiin autonomian aikana suomenmaalaisiksi.

eivät he ole suomalaisiakaan, koska ei etninen identiteetti muutu heti kun saa Suomen passin.

Suomalaisella on nykyisin kaksi merkitystä: 1) Suomen kansalainen 2) suomenkielinen.

Edellisestä on syytä pitää kiinni, jotta Suomeen ei synny kahden luokan kansalaisia.

[ekyto]

On olemassa Suomen kansalaisia ja suomalaiset etnisenä ryhmänä ja identiteettinä. Kutsumalla kaikkia etnisesti suomalaisiksi ja suomalaisten identiteettiin kuuluviksi hävittää vähemmistöjen kuten suomenruotsalaisten, suomensomalien, saamelaisten ja kaikkien muiden etnisyyden ja oikeuden omaan suomalaisista poikkeavaan identiteettiin.

Maahanmuuttajien integroimisessa Suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole kyse siitä, että heidät pakotetaan hävittämään oma identiteettinsä ja ottamaan suomalainen etnisyys ja identiteetti, joka olisi valhe. He eivät ole sitä miksi heitä haluat kutsua kun sanot heitä suomalaisiksi.

Ihmisillä voi olla ja on monta eri identiteettiä. Hän voi olla yhtä aikaa vaikka suomensomali, suomenruotsalainen, pohjalainen, närpiöläinen ja suomalainen, jos haluaa ja tuntee olevansa.

En ole koskaan kuullut yhdenkään maahanmuuttajan tai ruotsinkielisen suomalaisen valittavan, jos häntä kutsuu suomalaiseksi. Sinä olet ainoa joka siitä valittaa. Jos he haluavat, ettei heitä kutsuta suomalaisiksi, he kertovat kyllä itse ilman, että sinun tarvitsee keksiä ja päättää heille nimityksiä.

[Usko Lujanen]

Kuten M. Reuter tuo esille, on henkilöitä jotka eivät pidä termistä finländare, sen separatistisen sävyn vuoksi. Sitten on toisia jotka eivät pidä termistä suomenmaalainen, sen mahdollisia eroja esille tuovan sävyn vuoksi.

Kun nyt suomenruotsalaiset siis itse ilmaisussaan tuovat itsensä esille erillisryhmänä, on termillä suomenmaalainen kyllä hyvä perusta. Useimmille varsinaisille ruotsalaisille ruotsinkielisten suomalaisten olemassaolohan taas on suuri yllätys, jos he asiasta kuulevat. Myös venäläiset ovat perinteisesti erotelleet tältä pohjalta Suomen asukkaat käyttäen termiä suomenmaalainen l. finljandtsy. Jokainen valitsee tietysti itse lopulta sen, mitä termiä käyttää.

Reuterin teksti kannattaa lukea, se on varsin mielenkiintoinen:

http://www.kotus.fi/?l=sv&s=1363

[Vetehinen]

Suomenkielisen suomalaisen on ylivoimaisena suurena enemmistönä varaa olla kieliasioissakin suurpiirteisempi ja antaa samalla tilaa muillekin.

Me suomalaiset annamme tietenkin muille tilaa antamalla heidän olla omaa identiteettiään ja etnistä ryhmäänsä hävittämättä niitä pakottamalla heidät suomalaisiksi, joita he eivät ole.

Rehellisyys, suora puhe ja aitous ei maksa mitään. Se on ilmaista. On ilmaista - ja rehellistä - sanoa suomenmaalainen silloin kun suomenruotsalainen sanoo finländare, koska se on tarkka käännös suomalaisella kelpo sanalla ja merkitykset vastaavat täysin toisiaan.

Kolmanneksi vielä, että suomalaiset eivät ole lain mukaisesti enemmistö Suomessa. Se ei tietenkään vastaa todellisuutta, mutta lain mukaan suomalaiset eivät ole enemmistö eivätkä suomenruotsalaiset ole vähemmistö. Todellisuuden ja lakien välillä on ristiriita.