Mielenkiintoista että nyt suomen osaajia alkaa löytyäkin. Jopa säätyläisten piiristä, joka poikkeaa Klaus Lindgrenin toisessa ketjussa esittämistä väitteistä.Jyrki Ilva kirjoitti:Monet 1800-luvun alun virkamiehet osasivat todennäköisesti suomea joko
hyvin tai ainakin huonosti (kuten jo edellä totesin, he osasivat usein monia kieliä,
ruotsin ja suomen lisäksi esim. latinaa ja ranskaa), mutta tämä ei tarkoita sitä,
etteivätkö he olisi kuuluneet samaan ruotsinvallan aikaisen säätyläistön
keskuudesta rekrytoituun virkamieseliittiin.
Vuosisadan alun kielipolitiikka, joka suosi ruotsalaisia kehittyi sukupolvien aikana puoluepolitiikaksi. Se kertoo miten hitaasti enemmistön kielen käytössä edettiin ja keroo myös ruotsalaisen hallinnon sinnikkyydestä ja periksiantamattomuudesta ruotsinkielisten etujen ajamisessa.Jyrki Ilva kirjoitti: Vuonna 1809 ei ollut olemassa
minkäänlaista "suomalaista" tai "ruotsalaista" puoluetta, vaan nämä ovat vasta 1800-luvun jälkipuoliskon ilmiöitä.
Mielenkiintoiset kaksi virkettä. Ensimmäisessä suomea ei "kannata" ottaa identiteetin kriteeriksi ja toisessa luot fennomaaneille anakronistisen "äidinkielen" ruotsi, ruotsinkielisen identiteetin.Jyrki Ilva kirjoitti:Suomen kielen osaamista tai osaamattomuutta ei siis etenkään tässä kontekstissa
kannata ottaa myöhemmistä ajoista projisoidun "suomalaisen" identiteetin
kriteeriksi. Kannattaa lisäksi muistaa, että monien myöhempien fennomaanienkin
äidinkieli oli ruotsi.