Historia kielipoliittisena lyömäaseena

[Tapio Onnela]

Suomen kielipolitiikan tueksi on kehitetty sievistelty ja kaunisteltu 1800-luvun auvoinen historiankirjoitus. Ruotsalainen vähemmistödiktatuuri on nostettu jalustalle ja sillä perustellaan nykypäivän kielipolitiikkaa.

Todellisesta historiasta halutaan aktiivisesti unohtaa, että hallinto oli ruotsalainen vähemmistödiktatuuri, joka esti suomea ja suomalaisia etenemästä, koska se pelkäsi omien etujensa puolesta.

Sitten vain tutkimustietoa näiden väitteiden tueksi. Ainakaan toistaseksi sitä ei ole löytynyt, ainoastaan noita anakronismeja.

HAIK 3/2010 Rasilaisen artikkelista "Miksi Vanha Suomi liitettiin Suomen suurruhtinaskuntaan" näyttäisi löytyvän jonkunlaista tukea Vetehisen näkemyksille:

Olen eri mieltä. Ainakaan tuossa lainaamassasi kohdassa ei puhuttu mitään vähemmistöistä, diktatuurista eikä kieleen perustuvasta sorrosta. Siinä ei myöskään analysoitu 1800-luvun historiankirjoitusta.

[MM]

No ei sitten. Ymmärsin tuon kohdan siten, että mainitut kolme tutkijaa olisivat olleet sitä mieltä, että henkilöstönvaihdoksella ruotsalaisesti orientoituneisiin virkamiehiin olisi ollut liitetyn alueen kehitystä hidastava vaikutus.

[Vetehinen]

Olen eri mieltä. Ainakaan tuossa lainaamassasi kohdassa ei puhuttu mitään vähemmistöistä, diktatuurista eikä kieleen perustuvasta sorrosta. Siinä ei myöskään analysoitu 1800-luvun historiankirjoitusta.

Pistää miettimään, että mitä Onnela tietää ja mitä ei, koska ruotsalaiset olivat vähemmistö. Sen tietänevät melkein kaikki, ehkä lapsetkin. Suomi oli myös yksikielinen ruotsinkielinen maa. Senkin luulen useimpien tietävän.

Voi olla, että Onnela luulee ruotsalaisten olleen enemmistönä ja suomen olleen virallinen kieli. Toisaalta se tuntuu uskomattomalta, koska Onnela on Agricolan moderaattori, josta saa ainakin sen vaikutelman, että osaa historiaa keskimääräistä paremmin.

Yleisiä tietoja. Samoin kuin se, että maapallo on pyöreä. Jos joku uskoo vahvasti, että maapallo on litteä ja aurinko kiertää maapalloa, niin riittääkö mikään muuttamaan uskomusta?

[Vetehinen]

Suomea äidinkielenään puhuvia ei vuonna 1809 käsittääkseni ollut ainakaan enempää kuin miljoona henkeä.

Mauri Rastaan keräämän taulukon mukaan 1809 oli 1 050 000 asukasta. Seuraavana vuonna 863 000 asukasta, mutta lähteet on ilmeisesti eri.

http://www.kolumbus.fi/rastas/list/asukasluku.html

Myös täältä löytyy lukuja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö

[Klaus Lindgren]

Mainittakoon tässä, että ne Vanhan Suomen virkamiehet kävivät koulunsa (vuoteen 1844 asti) saksaksi, joka myös oli alueen hallintokieli (vuoteen 1812 asti). Suuri osa heistä oli siis saksankielisiä, osa kenties vielä ruotsinkielisiä. Sama koskee pappeja, upseereja ja suurkauppiaita, tosin kahden jälkimmäisen ryhmän joukossa oli venäjänkielisiäkin. Suomenkielisiä he eivät olleet.

[Vetehinen]

Mainittakoon tässä, että ne Vanhan Suomen virkamiehet kävivät koulunsa (vuoteen 1844 asti) saksaksi, joka myös oli alueen hallintokieli (vuoteen 1812 asti). Suuri osa heistä oli siis saksankielisiä, osa kenties vielä ruotsinkielisiä. Sama koskee pappeja, upseereja ja suurkauppiaita, tosin kahden jälkimmäisen ryhmän joukossa oli venäjänkielisiäkin. Suomenkielisiä he eivät olleet.

Tuossa on varmaan ajatusvirhe tai jotain vastaavaa, koska ei koulussa, vaikka koulukieli olisi saksa, tule saksankieliseksi ainakaan yleisen käsityksen mukaan. Toki Lindgrenillä voi olla oma yksityinen tapa perustella saksankielisyys ja muutkin kielisyydet.

Varmaankin saksankielistä koulua saattoivat käydä muutkin kuin saksankieliset.

Lindgrenin mielestä ihmiset olivat xxxkielisiä milloin milläkin perusteella. En käsitä miksi se on tärkeää? Ilmeisesti tarkoitus on osoittaa syntyperää, etnisyyttä tai jopa rotua. Joka tapauksessa xxxkielinen -heitot tuntuvat tulevan heppoisesti.

Paljon parempi on kertoa, mitä kieltä joku osasi tai käytti ja mikä oli virkakieli tai millä kielellä saarnattiin.

Vanhan Suomen virkakielet olivat saksa ja venäjä, jota Lindgren ei maininnut.

Kun Lindgren esittää, etteivät he olleet suomenkielisiä, hän ilmeisesti tarkoittaa pappeja, upseereja ja suurkauppiaita. Tässä on sama ongelma kuin oli pappien kielestä käydyssä keskustelussa. Lindgrenin mukaan papit olivat ruotsinkielisiä ja minä sanoin vastaan, että he varmaan osasivat ruotsia mutta myös suomea. Nimittäin Vanhan Suomen luterilaisiin seurakuntiin lähetettiin pappeja Turusta.

Lisäys: Yksi syy miksi Vanhan Suomen virkamiehet eivät päässeet suurruhtinaskunnan virkamiehiksi on kielen perusteella aika ilmeinen. He eivät osanneet ruotsia.

[skrjabin]

Lisäys: Yksi syy miksi Vanhan Suomen virkamiehet eivät päässeet suurruhtinaskunnan virkamiehiksi on kielen perusteella aika ilmeinen. He eivät osanneet ruotsia.

Ainakin papiston osalta voinee kirkonkirjojen perusteella sanoa että he Vanhassa Suomessakin osasivat ruotsia. Sen mitä niitä itse olen lukenut niin yleensä merkinnät ja asiakirjat tuntuvat olevan ruotsiksi huolimatta venäläisistä leimoista tms., joskus merkintöjä on latinaksi. Saksaa tai venäjää niissä en ole havainnut. Tietysti voi olla että joissakin seurakunnissa tilanne oli eri, itse olen lukenut lähinnä Viipurin maalaiskunnan ja Virolahden kirjoja.

[Klaus Lindgren]

Vetehisen olisi jälleen kerran syytä perehtyä asioihin hieman paremmin, ennen kuin esittää arvailujaan. Tähän asti KAIKKI tutkimus ja KAIKKI aikalaislähteet kertovat Vanhan Suomen säätyläistön olleen osin ruotsinkielistä, osin saksankielistä ja edelleen venäjänkielisiäkin olleen joukossa. Kun kyseiset ihmiset itse pitivät itseään esim. saksankielisinä, meneekö Vetehinen väittämään heidän olleen väärässä? Se mitä kaikkia kieliä ihmiset osasivat, onkin toinen juttu. Jokainen pappi osasi hepreaa, antiikin kreikkaa, Uuden Testamentin kreikkaa ja latinaa, mutta tekeekö se heistä kreikkalaisia, juutalaisia tai roomalaisia?

Mistä muuten on peräisin tieto, etteivät Vanhan Suomen virkamiehet olisi päässeet Uuteen Suomeen virkoihin?

[Klaus Lindgren]

Skrjabinille voi mainita, että siitä kun Vanhasta Suomesta tuli Viipurin lääni 1812, ruotsalaisuus voimistui pikku hiljaa, ja lopulta vuodesta 1844 lähtien siellä käytiin kouluakin ruotsiksi. Turussa opiskelleet papit käyttivät epäilemättä helpommin ruotsia, Tartossa opiskelleet saksaa.

[Vetehinen]

Lisäys: Yksi syy miksi Vanhan Suomen virkamiehet eivät päässeet suurruhtinaskunnan virkamiehiksi on kielen perusteella aika ilmeinen. He eivät osanneet ruotsia.

Ainakin papiston osalta voinee kirkonkirjojen perusteella sanoa että he Vanhassa Suomessakin osasivat ruotsia. Sen mitä niitä itse olen lukenut niin yleensä merkinnät ja asiakirjat tuntuvat olevan ruotsiksi huolimatta venäläisistä leimoista tms., joskus merkintöjä on latinaksi. Saksaa tai venäjää niissä en ole havainnut. Tietysti voi olla että joissakin seurakunnissa tilanne oli eri, itse olen lukenut lähinnä Viipurin maalaiskunnan ja Virolahden kirjoja.

Ilmeisesti kyse luterilaisista papeista kyse.

Luulis oppinen ruotsinsa Turussa.

[Vetehinen]

Mistä muuten on peräisin tieto, etteivät Vanhan Suomen virkamiehet olisi päässeet Uuteen Suomeen virkoihin?

Päättelin asian. Suomen hallinto oli ruotsiksi. Vanhan Suomen virkakielet oli saksa ja venäjä. Vaikuttaa aika ilmeiseltä, että kieli on vaikuttanut virkojen saamiseen.

Vanhan Suomen virkamiehiä meni postilaitokseen. Ilmeisesti siellä oli tarvetta venäjälle.

[Vetehinen]

Tähän asti KAIKKI tutkimus ja KAIKKI aikalaislähteet kertovat Vanhan Suomen säätyläistön olleen osin ruotsinkielistä, osin saksankielistä ja edelleen venäjänkielisiäkin olleen joukossa. Kun kyseiset ihmiset itse pitivät itseään esim. saksankielisinä, meneekö Vetehinen väittämään heidän olleen väärässä?

Voit toki jatkossakin suoltaa väitteitä kielisyyksistä kirjeiden tai vaikka koulukielen perusteella kuten tuossa äsken.

Tiedän että on turha kysyä mainostamistasti tutkimuksista, koska kysyin niistä aikaisemmin ja lopputulos oli joku kirje.

Saatan puuttua niihin jatkossakin. Ne ovat anakronismia.

[Vetehinen]

Jokainen pappi osasi hepreaa, antiikin kreikkaa, Uuden Testamentin kreikkaa ja latinaa, mutta tekeekö se heistä kreikkalaisia, juutalaisia tai roomalaisia?

Ei.

[jsn]

Päättelin asian.

Ehkä kannattaisi vähän lukeakin asioista. Saatavana tietoa niin ei tarvitse arvailla.

Vanhan Suomen virkakielet oli saksa ja venäjä. Vaikuttaa aika ilmeiseltä, että kieli on vaikuttanut virkojen saamiseen.

Myös ruotsi oli Vanhassa Suomessa virkakieli. Vähän riippuu viranomaisesta ja asiasta, mitä käytettiin. Vanhan Suomen virkamiehiä pääsi myös senaattiin useita kappaleita, jos he osasivat ruotsia. Sellaiset, jotka eivät osanneet, eivät saaneet jäädä Vanhan Suomen virkoihin. He olivat niitä "suomalaisia", jotka osasisvat vain venäjää.

Kerro vielä, kuka olisi kääntänyt ja opettanut virkamiehille lakeja ja niiden soveltamista suomeksi parissa vuodessa ja samalla luonut joukon uudissanoja?

[Klaus Lindgren]

Vetehisellä ei siis edelleenkään ole mitään tutkimus- tai muutakaan tietoa päätelmiensä tueksi. Hän siis ei tiedä, vaan arvailee, ja myöntää sen itsekin.

Ja sitten taas kysymys Vetehiselle: oliko siis Suomen säätyläistön mielestäsi suomenkielistä?