Historia kielipoliittisena lyömäaseena

[Vetehinen]

Karila Kaisa Kaarina: Kulttuuriyhteistyötä, politiikkaa ja kansansivistämistä: fennomaanien suhde Unkariin

Arvasin näemmä oikein, että se Karilan graduhan sieltä verkosta on tällä kertaa pikapikaa haeskeltu.

Ihan pikapikaa se tosiaan löytyi, joka nopeuskin tuntuu kelpaavan tiedon mollaamiseen, sillä aikaa kun Lindgren miettii, pohtii ja mahdollisesti etsiikin lähdettään joka osoittaa hänen väitteensä rodullisesta alemmuudesta todeksi, siis hitaasti jos ollenkaan.

Karilan gradu mainitsee myös suomalaisiin kohdistuneista rodullisista ennakkoluuloista, joita tietenkään Jalonen ja jsn eivät tuo esiin mikä kai johtuu siitä, ettei heidän mielestään niitä pidä ottaa esiin ehkä siksi, että se herättää pahaa verta, mutta toisaalta, rotujutut ovat historiaamme, eikä historia muutu sillä, että niistä vaikenee.

[Vetehinen]

... kuitenkaan ei saa unohtaa ettei kielikään ole lopullinen päämääärä, vaan päinvastoin juuri välikappale, jonka avulla kansa syvällisemmin ja voimallisemmin voi ottaa vastaan sivistyksen, joka on pääasia – meidän on siirtäminen tämä sivistys kansalliseen maaperään, voidaksemme kerran itsenäisesti esiintyä sivistyskansana.

Jälkimmäinen näkemys oli tyypillinen 1800-luvun puolivälin fennomaaneille. Kukaan heistä ei uskonut, että suomen kieli olisi ollut välittömästi valmis ottamaan valtiollisen aseman, vaan se piti ensin kehittää. Tarkoitus oli ensin rakentaa oma sivistys, ennen kuin valtakulttuuri voitiin haastaa.

Sivistys tarkoittaa koulutusta ja oppimista ja Yrjö-Koskinen on nähnyt asian juuri siltä kantilta, että suomalaisten on saatava sivistystä eli koulutusta suomeksi ja vasta kun koulutusta on suomeksi, on suomeksi sivistystä. Kyse ei ole siitä, että suomi olisi lähtökohtaisesti sivistymätön kieli, vaan siitä, ettei suomeksi ole sivistystä eli koulutusta kansan enemmistölle saatavissa. Yrjö-Koskinen mielestä siis koulutusta eli sivistystä pitää olla suomeksi ja tuo tapahtui aikana, jolloin ruotsalainen hallinto järjesti sivistystä eli koulutusta vain ruotsiksi.

[Tapio Onnela]

Karilan gradu mainitsee myös suomalaisiin kohdistuneista rodullisista ennakkoluuloista, joita tietenkään Jalonen ja jsn eivät tuo esiin mikä kai johtuu siitä, ettei heidän mielestään niitä pidä ottaa esiin ehkä siksi, että se herättää pahaa verta, mutta toisaalta, rotujutut ovat historiaamme, eikä historia muutu sillä, että niistä vaikenee.

Eiköhän kyse ole sen osoittamisesta, että asioiden selittäminen rodullisilla ominaisuuksilla oli erittäin yleistä puheena olevana aikana. Se siis ei ollut mitenkään erityisesti sen paremmin ruotsinkielisten, suomenkielisten tai minkään muunkaan kielisten ominaisuus. Käsittääkseni väitteesi on ollut, että erityisesti ruotsinkieliset olisivat tätä selitysmallia käyttäneet.

[skrjabin]

Yrjö-Koskinen ei kirjoittanut slaavien alemmuudesta rotuna, kuten Lindgren on väittänyt hänen tehneen, hän ei vain uskonut heidän resursseihinsa kansakunnan rakentamisessa.

Tuossa linkkaamassasi gradussa näytään kyllä linkkaavan kulttuurinluomisen kyky rodulliseen ajatteluun (ks. esim. s. 16):

"Jos svekomaaneille kyettäisiin todistamaan suomenkielisten kyky kulttuurinluomiseen, voitaisiin unohtaa ruotsalaisleirissä vallinnut johtoajatus siitä, että ruotsalaiset ovat suomalaisia rodullisesti ylempänä"

Kun tässä ketjussa anakronismeja voi vapaasti viljellä ja natsikorttiakin saa heiluttaa niin voisi vielä lisätä että tämähän oli tietysti Hitlerinkin ajatus: juutalaiset ovat kyvyttömiä luomaan kulttuuria (ovat päinvastoin sitä tuhoava, Kulturzerstörende Rasse) ja ovat siksi tuhoisia saksalaisuudelle ja heille vastarotu ja tuhottava. Slaavit ovat taas pelkästään siihen luomiseen kyvyttömiä, mutteivät niin vaarallisia tuhoajina, joten ovat ali-ihmisiä ja alistettavissa. Yrjö-Koskinen oli siis selvästi natsi.

Pitääpä lisätä tähän erään fennomaanin ajatuksia venäläisistä, näin A. Ahlqvist:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjail ... rttula.pdf

”Jos tässä pitäisi verrata venäläisen ja suomalaisen luonnetta, niin jälkimmäistä voisi verrata koivun varjossa päilyvään kirkkaaseen lähteeseen ja edellistä saastaiseen rapakkoon, joka vilisee sammakoita ja muita iljettäviä eläimiä ja missä siat piehtaroivat etsiäkseen vilvoitusta pahentuneen ilman raskaassa lämmössä.”

[Vetehinen]

Käsittääkseni väitteesi on ollut, että erityisesti ruotsinkieliset olisivat tätä selitysmallia käyttäneet.

Pitää paikkansa ja asia on oikeastaan ihan helppo todeta mm skrjabinin lainauksesta, jossa pohdittiin sen todistamista, etteivät suomalaiset ole alempaa rotua, jota ruotsalaiset väittävät suomalaisten olevan, eikä siinä kaikki, onhan svekomaanien oppi-isä tunnettu ja tiedetty rotuoppinen kannattaja ja erään nykyisen ja ainaisen hallituspuolueen oppi-isä.

Aikaisemmin toin esille, että fennomaanien piirissä omaksuttiin vaikutteita muualta, Ranskan vallankumouksesta ja Amerikan itsenäistymisestä, ja svekomaanien piirissä omaksuttiin myös ajatuksia muualta, mutta he omaksuivat rotuoppeja.

Tietenkin on silkkaa yksinkertaistusta olettaa, että svekomaanien rotuopit eivät olisi vaikuttaneet mitenkään suomalaisiin. Totta kai ne vaikuttivat ja yksi vaikutus oli puolustautuminen niitä vastaan.

[Tapio Onnela]

... kuitenkaan ei saa unohtaa ettei kielikään ole lopullinen päämääärä, vaan päinvastoin juuri välikappale, jonka avulla kansa syvällisemmin ja voimallisemmin voi ottaa vastaan sivistyksen, joka on pääasia – meidän on siirtäminen tämä sivistys kansalliseen maaperään, voidaksemme kerran itsenäisesti esiintyä sivistyskansana.

Jälkimmäinen näkemys oli tyypillinen 1800-luvun puolivälin fennomaaneille. Kukaan heistä ei uskonut, että suomen kieli olisi ollut välittömästi valmis ottamaan valtiollisen aseman, vaan se piti ensin kehittää. Tarkoitus oli ensin rakentaa oma sivistys, ennen kuin valtakulttuuri voitiin haastaa.

Aikalaiset tiesivät hyvin, ettei suomea voinut tehdä virkakieleksi parissa vuodessa. Yrjö-Koskinen ja Jalava näkivät unkarilaisten olevan suomalaisia edellä, koska siellä unkaria oli alettu käyttää virkakielenä jo 1800-luvun alussa.

Näin juuri. Tässä näytteeksi Morgonbladetin manifestia "suomen nostamiseksi kulttuurikieleksi" vuodelta 1871 (Morgonbladet 5.12.1871)

[Vetehinen]

Kun tässä ketjussa anakronismeja voi vapaasti viljellä ja natsikorttiakin saa heiluttaa niin voisi vielä lisätä että tämähän oli tietysti Hitlerinkin ajatus: juutalaiset ovat kyvyttömiä luomaan kulttuuria (ovat päinvastoin sitä tuhoava, Kulturzerstörende Rasse) ja ovat siksi tuhoisia saksalaisuudelle ja heille vastarotu ja tuhottava. Slaavit ovat taas pelkästään siihen luomiseen kyvyttömiä, mutteivät niin vaarallisia tuhoajina, joten ovat ali-ihmisiä ja alistettavissa. Yrjö-Koskinen oli siis selvästi natsi.

Isolla mielikuvituksella voi päästä päätelmään, että Yrjö-Koskien olisi ollut natsi ja tuolloin on mielikuvituksen vapaan laukkaamisen vuoksi jätettävä huomiotta mm se, että Yrjö-Koskinen jopa puolusteli slaavien oikeuksia unkarilaisille, toki verhotusti eikä täysin suoraan, koska kyse oli henkilöistä, joiden kanssa hän vaihtoi yksityiskirjeitä, mutta kuitenkin.

Odotan edelleen, kuinkahan kauan joudunkaan odottamaan, Klaus Lidgrenin todistetta väitteelleen rodullisesta alemmuudesta.

[skrjabin]

Tietenkin on silkkaa yksinkertaistusta olettaa, että svekomaanien rotuopit eivät olisi vaikuttaneet mitenkään suomalaisiin. Totta kai ne vaikuttivat ja yksi vaikutus oli puolustautuminen niitä vastaan.

Miten esimerkiksi Ahlqvistin vuonna 1857 laatimassaan kirjeessä esitetty ajattelu voidaan nähdä "puolustautumisena svekomaaneja" vastaan, kun tämä sinun päälähteesi wikipedia toteaa svekomanian ylipäätään syntyneen vasta 1870-luvulla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Svekomania

[skrjabin]

Yrjö-Koskinen jopa puolusteli slaavien oikeuksia unkarilaisille, toki verhotusti eikä täysin suoraan, koska kyse oli henkilöistä, joiden kanssa hän vaihtoi yksityiskirjeitä,

Mikä logiikka siinä on että hän nimenomaan yksityiskirjeessään olisi joutunut verhoamaan ajatuksiaan?

[Vetehinen]

Tietenkin on silkkaa yksinkertaistusta olettaa, että svekomaanien rotuopit eivät olisi vaikuttaneet mitenkään suomalaisiin. Totta kai ne vaikuttivat ja yksi vaikutus oli puolustautuminen niitä vastaan.

Miten esimerkiksi Ahlqvistin vuonna 1857 laatimassaan kirjeessä esitetty ajattelu voidaan nähdä "puolustautumisena svekomaaneja" vastaan, kun tämä sinun päälähteesi wikipedia toteaa svekomanian ylipäätään syntyneen vasta 1870-luvulla?

Voi tietenkin poimia yksittäisiä mainintoja muista kansoista erinäisistä kirjeistä ja kysyä, miten ne liittyvät svekomaaneihin tai puolustautumisen svekomaanien rotuoppeja vastaan, ja jos siihen ei ole vastausta, svekomaanien rotuoppi ikään kuin nollautuisi.

[Vetehinen]

Yrjö-Koskinen jopa puolusteli slaavien oikeuksia unkarilaisille, toki verhotusti eikä täysin suoraan, koska kyse oli henkilöistä, joiden kanssa hän vaihtoi yksityiskirjeitä,

Mikä logiikka siinä on että hän nimenomaan yksityiskirjeessään olisi joutunut verhoamaan ajatuksiaan?

Logiikka selviää myös tutkimuksesta ja se on, että Yrjö-Koskinen halusi pitää yhteyksiä unkarilaisiin kielitieteilijöihin yksityiskirjeillä ja vähän muutenkin, hän siis osoitti kirjeensä unkarilaiselle jolle ehdotti kohteliain muotoiluin slaavien aseman huomioimista, joka jo sinällään on aika rohkeaa, jos unkarilainen vastaanottaja oli kovin slaavilaisten oikeuksia vastaan.

Mahtaako Lindgreni olla kuulolla lainkaan?

[skrjabin]

Voi tietenkin poimia yksittäisiä mainintoja muista kansoista erinäisistä kirjeistä ja kysyä, miten ne liittyvät svekomaaneihin tai puolustautumisen svekomaanien rotuoppeja vastaan, ja jos siihen ei ole vastausta, svekomaanien rotuoppi ikään kuin nollautuisi.

Sinulla ei ainakaan siihen näytä olevan vastausta. Ilmeisesti on parempi siis sivuuttaa asia ettei svekomanian rotuopit nollautuisi.

[Vetehinen]

... kuitenkaan ei saa unohtaa ettei kielikään ole lopullinen päämääärä, vaan päinvastoin juuri välikappale, jonka avulla kansa syvällisemmin ja voimallisemmin voi ottaa vastaan sivistyksen, joka on pääasia – meidän on siirtäminen tämä sivistys kansalliseen maaperään, voidaksemme kerran itsenäisesti esiintyä sivistyskansana.

Jälkimmäinen näkemys oli tyypillinen 1800-luvun puolivälin fennomaaneille. Kukaan heistä ei uskonut, että suomen kieli olisi ollut välittömästi valmis ottamaan valtiollisen aseman, vaan se piti ensin kehittää. Tarkoitus oli ensin rakentaa oma sivistys, ennen kuin valtakulttuuri voitiin haastaa.

Aikalaiset tiesivät hyvin, ettei suomea voinut tehdä virkakieleksi parissa vuodessa. Yrjö-Koskinen ja Jalava näkivät unkarilaisten olevan suomalaisia edellä, koska siellä unkaria oli alettu käyttää virkakielenä jo 1800-luvun alussa.

Näin juuri. Tässä näytteeksi Morgonbladetin manifestia "suomen nostamiseksi kulttuurikieleksi" vuodelta 1871 (Morgonbladet 5.12.1871)

Jsn:n ja ilmeisesti Onnelankin käsitys on, että suomi olisi ollut fennomaanien mielestä jotenkin epäkelpo kieli kulttuurikieleksi ja, että siksi kieltä olisi pitänyt kehittää ja vasta sitten suomi olisi voinut olla kelvollinen kieli, joka käsitys on aika pitkälle svekomaanien oppien mukainen.

Kuten jo aikaisemmin totesin sivistyskielestä, suomen asema ei ollut sivistyskieli, koska suomeksi ei saanut koulutusta, jota sivistys pääasiallisesti tarkoitti ja tarkoittaa edelleenkin.

Suomen aseman nostaminen kulttuurikieleksi tarkoittaa, että suomen asema yksikielisessä ruotsinkielisessä maassa, jossa ruotsi on vieläpä pienen vähemmistön kieli, on oltava koulutuksen ja viranomaisten kieli.

Lisäys: Suomen kulttuurikielen asema tarkoitti mm suomenkielistä kirjallisuutta, lehdistöä ja vaikkapa suomenkielisen teatterin perustamista Helsinkiin. Suomi oli "valmis" kieli siinä missä muutkin kielet, mutta sillä ei ollut suomelle kuuluvaa asemaa Suomessa kulttuurin ja sivistyksen kielenä.

[skrjabin]

Logiikka selviää myös tutkimuksesta ja se on, että Yrjö-Koskinen halusi pitää yhteyksiä unkarilaisiin kielitieteilijöihin yksityiskirjeillä ja vähän muutenkin, hän siis osoitti kirjeensä unkarilaiselle jolle ehdotti kohteliain muotoiluin slaavien aseman huomioimista, joka jo sinällään on aika rohkeaa, jos unkarilainen vastaanottaja oli kovin slaavilaisten oikeuksia vastaan.

Ja kuitenkin hän puhui näistä hienotunteisissa yksityiskirjeissään slaaveista kansallisuus-irvikuvina. Mutta sen me voinemme siis sivuuttaa jonkinlaisena lapsuksena, ja se pitääkin sivuuttaa jottei svekomaanien rotuajattelu nollautuisi. Tai sitten arvioida että hän näki slaavikysymyksen enempi poliittisena, kuten näkyy gradun kirjoittajakin arvelevan.

[Vetehinen]

Voi tietenkin poimia yksittäisiä mainintoja muista kansoista erinäisistä kirjeistä ja kysyä, miten ne liittyvät svekomaaneihin tai puolustautumisen svekomaanien rotuoppeja vastaan, ja jos siihen ei ole vastausta, svekomaanien rotuoppi ikään kuin nollautuisi.

Sinulla ei ainakaan siihen näytä olevan vastausta. Ilmeisesti on parempi siis sivuuttaa asia ettei svekomanian rotuopit nollautuisi.

Ahlqvistin tapaisia luonnehdintoja voi lukea jopa tämän päivän lehdistä ja keskustelupalstoilta koskien venäläisiä, suomalaisia, hämäläisiä, karjalaisia tai vaikkapa somaleja, mutta vaikka ne kuvaavat rotuja tai etnisiä ryhmiä alentuvilla termeillä, on vielä matkaa siihen, että lehdessä tai tällä palstalla joku kirjoittaisi, että venäläiset, suomalaiset tai somalit ovat alempi rotu.