Historia kielipoliittisena lyömäaseena

[Vetehinen]

Logiikka selviää myös tutkimuksesta ja se on, että Yrjö-Koskinen halusi pitää yhteyksiä unkarilaisiin kielitieteilijöihin yksityiskirjeillä ja vähän muutenkin, hän siis osoitti kirjeensä unkarilaiselle jolle ehdotti kohteliain muotoiluin slaavien aseman huomioimista, joka jo sinällään on aika rohkeaa, jos unkarilainen vastaanottaja oli kovin slaavilaisten oikeuksia vastaan.

Ja kuitenkin hän puhui näistä hienotunteisissa yksityiskirjeissään slaaveista kansallisuus-irvikuvina. Mutta sen me voinemme siis sivuuttaa jonkinlaisena lapsuksena, ja se pitääkin sivuuttaa jottei svekomaanien rotuajattelu nollautuisi. Tai sitten arvioida että hän näki slaavikysymyksen enempi poliittisena, kuten näkyy gradun kirjoittajakin arvelevan.

Tietenkin tuo oli politiikkaa, jossa pohdittiin ja haettiin suhteita ja mietittiin miten politiikasta voisi hyötyä. Hän ei kirjoittanut unkarilaiselle irvikuvasta vaan Jalavalle, joka halusi, että fennomaanit luovat suhteita tsekkeihin ja Yrjö-Koskinen halusi luoda niitä sukulaiskansaan unkarilaisiin olettaen, ehkä jossain määrin oikein, että slaavit luovat suhteita toisiin slaaveihin, koska ovat toisiaan lähinnä.

Missä Lindgren?

[skrjabin]

Ahlqvistin tapaisia luonnehdintoja voi lukea jopa tämän päivän lehdistä ja keskustelupalstoilta koskien venäläisiä, suomalaisia, hämäläisiä, karjalaisia tai vaikkapa somaleja, mutta vaikka ne kuvaavat rotuja tai etnisiä ryhmiä alentuvilla termeillä, on vielä matkaa siihen, että lehdessä tai tällä palstalla joku kirjoittaisi, että venäläiset, suomalaiset tai somalit ovat alempi rotu.

Luulisin että jos nykyään kirjoittaisi lehdessä käyttäen esimerkiksi somaleista termiä "moraalinen saasta", saattaisi löytää itsensä käräjiltä. Perttula siteeratussa artikkelissaan kytkee Ahlqvistin ajatukset Castrenin rotuoppeihin.

[skrjabin]

Tietenkin tuo oli politiikkaa, jossa pohdittiin ja haettiin suhteita ja mietittiin miten politiikasta voisi hyötyä.

Siispä se slaavien kehuminen voidaan laittaa sen politiikan piikkiin.

Missä Lindgren?

Jopas sinulla on hätä.

[Vetehinen]

Ahlqvistin tapaisia luonnehdintoja voi lukea jopa tämän päivän lehdistä ja keskustelupalstoilta koskien venäläisiä, suomalaisia, hämäläisiä, karjalaisia tai vaikkapa somaleja, mutta vaikka ne kuvaavat rotuja tai etnisiä ryhmiä alentuvilla termeillä, on vielä matkaa siihen, että lehdessä tai tällä palstalla joku kirjoittaisi, että venäläiset, suomalaiset tai somalit ovat alempi rotu.

Luulisin että jos nykyään kirjoittaisi lehdessä käyttäen esimerkiksi somaleista termiä "moraalinen saasta", saattaisi löytää itsensä käräjiltä. Perttula siteeratussa artikkelissaan kytkee Ahlqvistin ajatukset Castrenin rotuoppeihin.

Saatat olla oikeassa, että jos somaleista käyttäisi tuollaista sanontaa, voisi joutua tilille, mutta epäilen joutuisiko venäläisistä tai vaikkapa suomalaisista käytettynä. Kieltämättä on suomalaistakin rotuoppia olemassa, joka suuntautuu tavallaan kahteen suuntaaa. Toisaalta on käsityksiä, että jokin suomalaisheimo tai vaikkapa venäläiset ovat ikään kuin rodullisesti huonompia ja toisaalta käsitys, että suomen ruotsalaiset ovat nk bättre folkia ja molemmat käsitykset ovat samaa perua.

[skrjabin]

A propos, löytääkö Vetehinen joltain 1800-luvun suomalaiselta svekomaanilta sitaatin jossa selväsanaisesti todetaan suomalaisten olevan "alempi rotu"? Mielellään tietysti useita. Yritin katsoa näiltä suomalaisuusliikkeiden sivuilta, mutta hekin vetosivat johonkin norjalaisiin tms.

[Vetehinen]

Tietenkin tuo oli politiikkaa, jossa pohdittiin ja haettiin suhteita ja mietittiin miten politiikasta voisi hyötyä.

Siispä se slaavien kehuminen voidaan laittaa sen politiikan piikkiin.

Itse asiassa unkarilaiselle lähetettynä se riskeerasi yhteyksien kehittämistä unkarilaisiin.

Missä Lindgren?

Jopas sinulla on hätä.

Epäilen ettei Lindgrenillä ole tukea väitteilleen, jotka olivat aika kovia ja luulen, että palstan muutkin keskustelijat alkavat hädissään epäillä samaa, mutta odottelen toki mielenkiinnolla miten Lindgren puolustaa väitettään.

[jsn]

skrjabin kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Tietenkin tuo oli politiikkaa, jossa pohdittiin ja haettiin suhteita ja mietittiin miten politiikasta voisi hyötyä.

Siispä se slaavien kehuminen voidaan laittaa sen politiikan piikkiin.

Itse asiassa unkarilaiselle lähetettynä se riskeerasi yhteyksien kehittämistä unkarilaisiin.

Mitähän ihmeen politiikkaa se sitten oikein palveli? Kehumalla slaaveja unkarilaisten sydämiin vai?

Jsn:n ja ilmeisesti Onnelankin käsitys on, että suomi olisi ollut fennomaanien mielestä jotenkin epäkelpo kieli kulttuurikieleksi ja, että siksi kieltä olisi pitänyt kehittää ja vasta sitten suomi olisi voinut olla kelvollinen kieli, joka käsitys on aika pitkälle svekomaanien oppien mukainen.

Kuten jo aikaisemmin totesin sivistyskielestä, suomen asema ei ollut sivistyskieli, koska suomeksi ei saanut koulutusta, jota sivistys pääasiallisesti tarkoitti ja tarkoittaa edelleenkin.

Niin, se koulutus ja sen sisältö piti ensin kääntää suomeksi. Toisin kuin väitit, tätä ei voinut tehdä parissa vuodessa, koska kieli piti luoda. Asia kyllä toteutui 1800-luvulla. Viimeistään vuonna 1900 tienoilla voi jo puhua sivistyskielestä. Kaikki fennomaanit olivat 50 vuotta aiemmin yhtä mieltä siitä, ettei suomi ollut sivistyskieli, mutta että siitä piti tehdä sellainen. Heidän haaveensa toteutui. Oliko se sitten väärin sammutettu?

kieltä olisi pitänyt kehittää ja vasta sitten suomi olisi voinut olla kelvollinen kieli, joka käsitys on aika pitkälle svekomaanien oppien mukainen.

Toisin sanoen fennomaanit eivät olleetkaan fenno- vaan svekomaaneja. Miten selität tämän?

[Klaus Lindgren]

Tulin maininneeksi Yrjö Koskisen esittäneen rotuoppeja slaaveista, ja nyt minulta on pyydetty lähdetietoja todisteeksi. Siis kyseessä on Max Engmanin artikkeli "Kärlek och politik, fennomani och tjeckomani. A.F.Almberg i Prag 1874", joka on ilmestynyt Svenska Litteratursällskapetin sarjassa "Historiska och litteraturhistoriska studier", osa 70, vuonna 1995. Tuo mainitsemani kohta on sivulla 257, ja Engman lainaa siinä Koskisen kirjettä Anders Almbergille eli Antti Jalavalle, vuodelta 1874:

Tschekkiläisiltä aivan epäilemättä puuttuu valtiollista aistia ja kykyä; jalot ponnistukset ja mitättömät resultaatit, ylipäänsä puuttuva maltti niinkuin kaikilla Slavilaisilla, paitsi Wenäläisillä, joihin Suomalaisen veren sekoitus on hyvää vaikuttanut.

Kyseessä on siis "veren" perintö, eli nykytermein geneettinen perimä. Suomalaisten alkuperästä kiinnostuneena historioitsijana Koskinen tiesi, että koko Pohjois-Venäjää asuttivat ainakin 1000-luvulle asti ja väähän siitä pidempäänkin suomensukuiset kansat, jotka sitten (enimmäkseen) sulautuivat slaavilaisiin uudisasukkaisiin. Joten näin hän pystyi selittämään ilmeisen tosiasian, venäläisten valtion, suomalaisen geeniperimän ansioksi!
Jos tämä ei ole rotuoppeja, niin mikä sitten?

[Vetehinen]

Tulin maininneeksi Yrjö Koskisen esittäneen rotuoppeja slaaveista, ja nyt minulta on pyydetty lähdetietoja todisteeksi. Siis kyseessä on Max Engmanin artikkeli "Kärlek och politik, fennomani och tjeckomani. A.F.Almberg i Prag 1874", joka on ilmestynyt Svenska Litteratursällskapetin sarjassa "Historiska och litteraturhistoriska studier", osa 70, vuonna 1995. Tuo mainitsemani kohta on sivulla 257, ja Engman lainaa siinä Koskisen kirjettä Anders Almbergille eli Antti Jalavalle, vuodelta 1874:

Tschekkiläisiltä aivan epäilemättä puuttuu valtiollista aistia ja kykyä; jalot ponnistukset ja mitättömät resultaatit, ylipäänsä puuttuva maltti niinkuin kaikilla Slavilaisilla, paitsi Wenäläisillä, joihin Suomalaisen veren sekoitus on hyvää vaikuttanut.

Kyseessä on siis "veren" perintö, eli nykytermein geneettinen perimä. Suomalaisten alkuperästä kiinnostuneena historioitsijana Koskinen tiesi, että koko Pohjois-Venäjää asuttivat ainakin 1000-luvulle asti ja väähän siitä pidempäänkin suomensukuiset kansat, jotka sitten (enimmäkseen) sulautuivat slaavilaisiin uudisasukkaisiin. Joten näin hän pystyi selittämään ilmeisen tosiasian, venäläisten valtion, suomalaisen geeniperimän ansioksi!
Jos tämä ei ole rotuoppeja, niin mikä sitten?

Löytämäsi teksti on siis samasta Jalavalle lähetetystä kirjeestä, jota porukalla on ruodittu parin lehden verran.

Yhden sivulauseen perusteella väitetään Yrjö-Koskisella olleen rotuopin ja että venäläiset ovat alempi rotu, ja tuntuu siltä, että tässä hakemalla haetaan Yrjö-Koskiselle rotuoppia ja jätetään kaikki muu mitä heppu on kirjoittanut ja sanonut huomiotta.

Kysyt jos se yksi sivulause ei ole rotuoppia, niin mitä sitten, johon vastaan, että se voi olla silkkaa ennakkoluuloa tai muuta vastaavaa, koska pitää rotuopista olla muutakin kuin yksi sivulause.

Mutta oletetaan, että Klaus Lindgrenin kirjasta löytämä yksi sivulause (valitettavasti en pysty tarkistamaan on Lindgrenin kirjoittama sivulause edes oikein) edustaa Yrjö-Koskisen puolesta rotuoppia, niin ovatko Lindgrenistä muutkin puheet verenperinnöstä rotuoppia?

Hyvin heppoisin perustein Lindgren heittää rotuoppia kehiin.

[Vetehinen]

Kaikki fennomaanit olivat 50 vuotta aiemmin yhtä mieltä siitä, ettei suomi ollut sivistyskieli, mutta että siitä piti tehdä sellainen. Heidän haaveensa toteutui. Oliko se sitten väärin sammutettu?

Suomesta tuli aikanaan sivistyskieli, koska siitä tuli koulutuksen ja oppineiden kieli. Suomen kielestä ei tietenkään mitään puuttunut ennenkään vaan vain sen asema on kehno ja syrjitty, vaikka suomenkieliset olivat maan enemmistö.

Elias Lönnrotista tiedetään hänen olleen suomenkielinen, koska hän joutui opiskelemaan ruotsia voidakseen aloittaa koulun, koska koulu oli ruotsinkielinen. Lönnrotin sivistyskieli oli ruotsi eli se kieli millä Lönnrot opiskeli ja kävi koulua oli ruotsi.

Ruotsia aikaisempi sivistyskieli Suomessa ja Ruotsissakin oli latina ja mm Porthanin sivistyskieli oli latina.

1800-luvulla Suomen ruotsalainen hallinto muutti sivistyskielen yliopistoissa latinasta ruotsiksi eli vähemmistön, hallitsevan virkamieseliitin kieleksi, eikä kansa enemmistön kieleksi, joka oli suomi.

Toisessa ketjussa pappien ruotsalaisuudesta Lindgren väitti kiven kovaan, että pappien äidinkieli oli ruotsi ja perusteluiksi hän esitti mm yksityiskirjeiden ruotsin ja jopa syntyperän, eli säätyläisen lapsi oli automaattisesti äidinkieleltään ruotsinkielinen.

Se on hyvin yksisilmäinen ajatusmaailma. Jotenkin propagandistisen yksipuolinen sillä kysyinkin Lindgreniltä, olivatko latinaksi kirjoittaneet sitten latinankielisiä, mutta kysymys oli ilmeisen vaikea vastata.

Kun Suomessa jokaisen sivistyskieli oli ruotsi, johtui se siitä, että voidakseen sivistää itseään, oli pakko - siis oli pakkoruotsi. Siinä ei ruotsin kielen ominaisuuksilla, hyvyydellä tai huonoudella ollut mitään tekemistä, vaan ruotsalaisen hallinnon halusta valita ruotsi ja syrjiä kansan enemmistön kieltä suomea.

Jos joku sivistynyt henkilö, siis kouluja käynyt tai oppinut, kirjoitti ruotsiksi, se kertoo, että hän kirjoitti sillä kielellä, jolla hän oli oppinut koulussa kirjoittamaan, mutta se ei kerro, mikä oli henkilön ensimmäinen lapsena oppima kieli, koska sillä ei opetettu (jos se oli suomi), joten sen kirjoittamisen osaaminen, jos sitä oli edes, jäi olemattomaksi.

[Klaus Lindgren]

... niin ovatko Lindgrenistä muutkin puheet verenperinnöstä rotuoppia?

Enimmäkseen kyllä. Esitin muuten nuo Yrjö-Koskisen näkemykset vain esimerkkinä asioista, joita Venäjän vallan ja sensuurin alla ei voinut julkisuudessa esittää.

[Klaus Lindgren]

1800-luvulla Suomen ruotsalainen hallinto muutti sivistyskielen yliopistoissa latinasta ruotsiksi eli vähemmistön, hallitsevan virkamieseliitin kieleksi, eikä kansa enemmistön kieleksi, joka oli suomi.

Ei, vaan 1700-luvulla – lukuun ottamatta väitöskirjoja, jotka olivat latinaksi 1850-luvulle asti. Hallinnon kieli oli ennestäänkin ruotsi.

[jsn]

jsn kirjoitti:
Kaikki fennomaanit olivat 50 vuotta aiemmin yhtä mieltä siitä, ettei suomi ollut sivistyskieli, mutta että siitä piti tehdä sellainen. Heidän haaveensa toteutui. Oliko se sitten väärin sammutettu?

Suomesta tuli aikanaan sivistyskieli, koska siitä tuli koulutuksen ja oppineiden kieli. Suomen kielestä ei tietenkään mitään puuttunut ennenkään vaan vain sen asema on kehno ja syrjitty, vaikka suomenkieliset olivat maan enemmistö.

Et pysty vastaamaan esittämäni kysymykseen millään muulla tavalla kuin tyhjillä iskulauseilla. "Suomesta tuli aikanaan...koska siitä tuli koulutuksen ja oppineiden kieli". Miten siitä sellainen oikein tuli.

Elias Lönnrotista tiedetään hänen olleen suomenkielinen, koska hän joutui opiskelemaan ruotsia voidakseen aloittaa koulun, koska koulu oli ruotsinkielinen. Lönnrotin sivistyskieli oli ruotsi eli se kieli millä Lönnrot opiskeli ja kävi koulua oli ruotsi.

Suuresti arvostamamme Lönnrot kirjoitti asiasta vuonna 1858:

Muutamissa maamme ala-alkeiskouluissa on jo tätäkin ennen täytynyt hätätilassa opettaa suomenkielellä, kun lapset ensimmältä eivät ole sanaakaan ruotsia ymmärtäneet; sama työ jo oikein sääntömukaisesti tulee Jyväskylän ylialkeiskoulussa eteen. Mutta hyvälläki kielen taitajalla se usein oleskelee suomeksi opettamisessa haittana, että muissa kielissä tavallisia kreikan tahi latinan kielestä johdetuita oppisanoja on kovin vaikea ja hankala suomenkielelle sovittaa, niinkuin se jo siitäkin on ymmärrettävä, että ylen harvat niitä käyttävät, vaan useammat - ja kaikki joilla on vähänkään suomalaiset korvat - miettivät niiden sijasta jonkun toisen sanan kielemme omista varoista.

On kyllä niitäki, jotka ajattelevat toisin, ja luulevat suomenkielelle ei tarvittavan omavaraisia oppisanoja miettiä ja hankkia, jota he siis vastustavat arvellen niiden yhteisten oppisanain joita muissaki sivistyneissä kielissä käytetään aikaa voittain suomeksiki mukautuvan, kuulukoot ensimmältä jos kuinka oudoilta ja kamaloilta. Päättävät muka sen vähän voiton, mikä omituisista oppisanoista ehkä tulisi, ei
millään muotoa palkitsevan sitä vahinkoa, jonka ne saavuttaisivat sen kautta, että vaan enemmin vierauttaisivat ja erottaisivat kielen muista sivistyneistä kielistä. Vaikea on - sanovat he - jo ilmanki suomenkieli muukalaisille; omituisten oppisanain hanke tekisi sen sitäki vaikeammaksi ja pois säikäyttäisi jo ensi yrityksessään muukalaisen, joka tahtoisi kieltä oppia. Kieli jäisi niin iän päivät oman onnensa nojassa kitumaan, ei sivistyisi milloinkaan muiden europalaisten kielten rinnalle. Ylenkatse tavallisesti tukehuttaa parahatki riennot eristymisessään, ja muuta kun naurua ja ylenkatsetta, heidän luulonsa mukaan, kieli semmoisella ominaisuudella tuskin voittaisi. (Suomalaisia kielenoppi-sanoja, 1858.)

Ongelma oli siis tuossa vaiheessa suomenkielisten sanojen puute. Edes pelkkä uudissanojen kehittäminen ei tunnetusti riitä, vaan ne tulee myös vakiinnuttaa kieleen, mikä tapahtuu käyttämällä niitä kirjoitetussa tekstissä ja siten, että joku muukin kuin keksijä tekee niin. Suomenkielistä julkaisemista ei tuossa vaiheessa enää rajoitettu kielen perusteella.

[Tapio Onnela]

Et pysty vastaamaan esittämäni kysymykseen millään muulla tavalla kuin tyhjillä iskulauseilla. "Suomesta tuli aikanaan...koska siitä tuli koulutuksen ja oppineiden kieli". Miten siitä sellainen oikein tuli.

Niin, ihmeellistä, että muun muassa fennomaaniaikalaiset, kuten Yrjö-Koskisen Morgonbladet olivat asiasta Vetehisen kanssa eri mieltä, heidän mukaansa asialle piti tehdä jotain:


(Morgonbladet 5.12.1871)

[Vetehinen]

jsn kirjoitti:
Kaikki fennomaanit olivat 50 vuotta aiemmin yhtä mieltä siitä, ettei suomi ollut sivistyskieli, mutta että siitä piti tehdä sellainen. Heidän haaveensa toteutui. Oliko se sitten väärin sammutettu?

Suomesta tuli aikanaan sivistyskieli, koska siitä tuli koulutuksen ja oppineiden kieli. Suomen kielestä ei tietenkään mitään puuttunut ennenkään vaan vain sen asema on kehno ja syrjitty, vaikka suomenkieliset olivat maan enemmistö.

Et pysty vastaamaan esittämäni kysymykseen millään muulla tavalla kuin tyhjillä iskulauseilla. "Suomesta tuli aikanaan...koska siitä tuli koulutuksen ja oppineiden kieli". Miten siitä sellainen oikein tuli.

Sivistyskieli voi olla tyhjä mantra, jolla ei ole mitään merkitystä eikä sisältöä, mutta jos miettii mitä sivistyskieli on ja tietää, että sivistyksellä tarkoitetaan mm opillista sivistystä, vaikka ei pelkästään, ja vielä kun tietää faktan, että Suomessa suomella ei ollut opeissa asemaa, niin fennomaanien sanoessa, että suomesta on tehtävä sivistyskieli, he tarkoittivat erityisesti sitä, että suomesta on tehtävä koulutuksen kieli.

Lönnrotin kirjoituksesta piti lisättämän, että siinä Lönnrot pohtii latinan ja kreikan sanojen käyttöä, pitääkö ne suomalaistaa vai omaksua alkukielillä latinaksi ja kreikaksi. Noita sanoja taitavat olla nykyään ns sivistysanat.