Kielitieteen näkemys on tietääkseni aina ns arvioita ja heittävät 1000 vuotta helposti toisistaan. Kielitieteellä ei ole omaa ajoituskeinoa vaan se joutuu luottamaan mm arkeologisiin esinelöytöjen ajoituksiin ja yhdistelemään kielimuotoja esineisiin saadakseen tolkkua kielimuotojen ajoituksille.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Wiikin näkemys ei vastaa kielitieteen näkemystä; myöhäiskantasuomen hajoaminen ajoitetaan vasta ajanlaskun alun jälkeiseksi, joten sen tytärkielten täytyy olla sitä myöhäisempiä.Veikko Palvo kirjoitti:Suomen kielen Karjalan murteen K.Wiik kirjoittaa kehittyneen ajanlaskun ensimmäisten vuosisatojen aikana "toisen polven murteena" naapuriheimojen ja -murteiden alueiden alkaessa kattaa toisiaan.
Veikon lainaus Wiikiltä ajanlaskun ensimmäisten vuosisatojen aikana on samaa kuin ajanlaskun alun jälkeinen aika. Eiks niin?
Huomasin että haploryhmään N on päivitetty uusia subcladeja ihan äsken. Viimeisimmät kaksi kuukautta sitten. http://www.isogg.org/tree/ISOGG_HapgrpN.html Luettelossa mutaatiot, joiden koodit ovat M178 ja P298 määrittävät haplotyypin N1c1.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Ei merkitse yhtään mitään, että N1c1 on yleisempi suomalaisilla, koska kyseinen Rurikidien N1c1-linja sattuu edustamaan skandinaavista eikä suomalaista ryhmää. Se on siis syntynyt Skandinaviassa ja levinnyt vasta sieltä Venäjälle.
Ymmärrätkö tällä kertaa?
Taitaa olla niin, ettei useimpia uusia tyyppimäärittelyjä voi edes testauttaa vielä, joten on aikalailla ennenaikaista mennä väittämään, että yksi niistä on syntynyt Skandinaviassa. Niistä jotka on testattu taitaa suuri osa olla Suomessa.
Ikävä kyllä tuo ei ole totta, sillä idulla on deellinen muoto, kuten voit havaita. Itu-sana esiintyy myös muodossa ide ja useissa itämerensuomalaisissa kielissä on deellinen muoto.Jaakko Häkkinen kirjoitti:1. Skandinaavissa oli t, d ja ð, mutta itämerensuomessa oli näistä vain t. Tästä seuraa, että itämerensuomalainen t olisi korvattu lainattaessa skandinaavisella t:llä eikä d:llä tai ð:llä, kun taas kaikki nämä skandinaaviset äänteet olisi toiseen suuntaan lainattaessa korvattu itämerensuomalaisella t:llä.
Tuo on hyvä havainto. Kronikat erottavat Varsinais-Suomen asukkaat ja Hämeen asukkaat. Heitä kutsutaan eri nimillä.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Aivan kuten kronikat tekevät eron sumin (suomalaisen) ja jemin (hämäläisen) välillä. Tällainen ero ei siis todista, etteivätkö kyseessä olisi olleet heimot, jotka laskettaisiin nykytasolla ruotsalaisiksi (tai vastaavasti suomalaisiksi). Ei pidä olettaa, että muinaiset etniset nimitykset edustaisivat nykyisiä kansallisvaltio-perustaisia nimityksiä.
Kronikassa rusit olivat eri asia kuin ruotsalaiset, joten rusit eivät olleet ainakaan samalta alueelta, jossa ruotsalaiset asuivat.
Se että Rurik ei ollut ruotsalainen tukee ainakin tanskalaisten käsitystä, että Rurik olisi ollut tanskalainen Rörik.
Kirjoituksen tulkinta on aika epävarmaa, koska se on niin kulunutta. Se ilmenee kahdessa täysin erilaisessa tulkinnassa samasta kirjoituksesta.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Tätä Rus’-asiaa on jo käsitelty aiemmin, mutta muistin virkistykseksi mainittakoon, että Pireuksen leijonassa mainitaan ”roþrslanti”.
http://en.wikipedia.org/wiki/Piraeus_Lion
Jos kirjoituksessa lukee roþrslanti, niin tietääkseni ei voida mistään muualta varmentaa mitä se tarkoitti. Wiki-artikkelissa se on käännetty Roslageniksi, mutta Roslagen on satoja vuosia myöhempi nimitys.