Vetehinen kirjoitti:Jaakko Häkkinen kirjoitti:Vetehinen kirjoitti:Annapa Jaakko esimerkiksi uskottavuuslaskelmat sanoista finn ja Hauho kummastakin kahdelle eri selitykselle.
Hauska nähdä tuleeko tästä mitään.
Annan heti kun kerrot mille selityksille haluat uskottavuusarvot.
Hienoa! Ajattelin että valitset ilman apuani, mutta olkoon sitten.
Finn: Kallion Petrin esittelemäni pes-no ja keltin fion
Hauho: Germaaniselitys ja Suomen paikannimikirjan mukainen Havu-selitys.
Sorruit taas kerran valehtelemiseen: ei Suomalainen paikannimikirja tarjoa Hauho-nimelle mitään havu-selitystä, se on täysin omaa keksintöäsi. Päinvastoin, paikannimikirja tukee henkilönnimiselitystä.
1. Finn-nimitys
1a. Äännetaso
Muinaisskandinaavin finnr
1a1.
Kantaindoeuroopan juuri *pes-no- + nominatiivin *-s
Säännöllinen äännekehitys:
Kantaindoeurooppa *pes- 'penis' --> johdoksia: *pos- 'jälkeläiset'; *pes-no-s > heetti pesnas 'mies' ~ germaani ?*finnaz 'mies, ihminen' > skandinaavi finnr 'saamelainen, suomalainen'.
1a2.
Kantakeltti *windo > muinaisiiri find > nykyiiri fionn : finn (taivutusmuoto)
Vain sanan periytyminen kantagermaanista ja edelleen kantaindoeuroopasta voi selittää nominatiivimuodon finnr muinaisskandinaavissa; kelttilainan olettaisi esiintyvän asussa finn, kuten lainatussa henkilönnimielementissä Finn.
Germaaninen etymologia: 5/5 äänteestä täsmää.
Kelttiläinen lainaetymologia: 4/5 äänteestä täsmää.
Germaanin sanaa ei tavata sellaisenaan, mutta nimitys finnr on heetin sanan tarkka äänteellinen vastine: ne palautuvat täsmälleen samaan alkumuotoon IE *pes-no-s.
1b. Merkitystaso
1b1.
IE *pes- 'penis' --> johdoksia: *pos- 'jälkeläiset'; *pes-no- > heetti pesnas 'mies' ~ germaani ?*finnaz 'mies, ihminen'.
1b2.
Keltti *windo 'valkoinen'.
Merkitys 'mies tai ihminen' on monien etnonyymien taustalla, joten se on uskottava selitys. Koska kuitenkin yleensä tällaisella motiivilla viitataan omaan kansaan, pitää olettaa nimityksen kuuluneen alkuaan ulkoskandinaavisille germaaneille esim. Suomen rannikolla, minkä jälkeen sillä olisi alettu viitata myös näiden naapureihin. Tällaiset nimityksensiirtymät eivät kuitenkaan ole harvinaisia. Sen sijaan merkitys 'valkoinen' on kaukaa haetumpi, koska suomalaiset ja etenkään saamelaiset eivät ole sen vaaleampia kuin skandinaavitkaan.
Heikkouksia:
IE *pes-no- 'mies' –1 koska oletetaan nimityksensiirtymää; merkitys itsessään on kyllä uskottava.
iirin fionn : finn –2 koska oletettu merkitys ei ole uskottava.
1c. Kronologia
Koska jo antiikin kirjoittajat tunsivat finn-/fenn-nimityksen, on iiriläis-gaelilainen selitys ajallisesti aivan liian myöhäinen: sana olisi voitu lainata vasta muinaisiirin jälkeen, eli aikaisintaan vuoden 1000 tienoilla. Kronologisesti ainoa uskottava selitys on se, jossa finnr-nimitys johdetaan jo kantagermaanista.
Lopputulos:
Kantagermaaninen selitys on uskottavampi äänteellisesti, semanttisesti ja kronologisesti: 3–0.
2. Hauho-nimi
2a. Äännetaso: paikannimi Hauho
2a1.
Germaanisperäinen henkilönnimi -selitys:
kantagermaanin *hauhaz 'korkea' --> alasaksalainen henkilönnimi Hauha --> suomalainen henkilönnimi Hauha, Hauho, Hauhia.
Hauho-asutusnimelle löytyy täsmällinen vastine vanhasta henkilönnimistöstä: äännevastaavuus 5/5.
2a2.
Vetehisen keksimä havu-etymologia:
suomen havu --> hav-ho --> Hauho.
Suomessa ei ole -ho-johdinta. Äännekehitys on täysin tuulesta temmattu ja perustelematon. Myöskään paikannimen varhaisimmat kirjoitusasut eivät tue väitettä siitä, että nimi olisi ollut alkuaan Havu:
1329 Hawu, Haffu
1437 Hauhå sochen
1440 kirkioby j Haw
1482 Hawhu
Kuten nähdään, nimi on tallennettu vuorotellen h:llisena ja h:ttomana. Tämä osoittaa, että kyseessä on kirjurista johtuva vaihtelu. Koska kirjoitusasussa on niin paljon horjuntaa, ei ole mitään perusteita olettaa alkuperäiseksi nimeksi Havu. Koska mikään tunnettu johdin ei voi tuottaa muutosta Havu --> Hauho, on syytä olettaa alkuperäisenkin nimen olleen Hauho. Havu-selitys selittää nimen äänteistä vain 2,5/5.
2b. Merkitystaso
2b1.
Asutusnimet perustuvat usein henkilönnimiin. Pieni miinus siitä, että nimi ei ole Hauho-la, vaikka asutusnimissä on kyllä päätteettömiäkin henkilöperustaisia nimiä (esim. Metsäperttu). Uskottavuus 9/10.
2b2.
Asutusnimi voisi perustua luontosanaan kuten havu, jos se olisi vaikka Havula tai Havukylä. Että yksiosainen, johtamaton asutusnimi voisi olla Havu, on erittäin epätodennäköinen selitys. Uskottavuus 1/10.
Lopputulos:
Henkilönnimiperustainen selitys on uskottavampi sekä äänteellisesti että semanttisesti: 2–0. Se että suomalaiselle henkilönnimelle Hauho, Hauha löytyy vastine saksalaisesta henkilönnimestä muttei sen sijaan mitään selitystä suomalaisen sanaston pohjalta, tekee yksiselitteiseksi sen, että kyseinen henkilönnimi on lainaperäinen eikä kotoperäinen.