Olisiko "Malli Cajanderin" oikeampi nimi "Malli Ryti"?

[Emma-Liisa]

Tommi Uschanow ottaa kirjassaan Miksi Suomi on Suomi äärimmäisen esimerkin suomalaisesta talousajattelusta, jossa velka on suurin pahe: keväällä 1938 Suomen Pankin johtaja Risto Ryti torjui eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lainan oton varustautumista varten sanomalla: ”Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat.”

Edes syyskesällä 1939 pääministeri A. K. Cajander ei onnistunut painostamaan Rytiä lainan ottoon. Toki myös valtiovarainministeri Väinö Tanner ja presidentti Kallio vastustivat Mannerheimin ”mahdottomia vaatimuksia”.

Uschanow irvailee, että nykykielellä Ryti "pelasi Neuvostoliiton joukkueessa koko 1930-luvun lopun ja siirtyi lopullisesti Suomen joukkueeseen vasta noustessaan pääministeriksi talvisodan toisena päivänä. Tätä ennen hän oli johdonmukaisesti katsonut, että 'sitä, mitä lapsemme mahdollisesti ansaitsevat' ei voitaisi käyttää edes sen varmistamiseen, että nämä lapset saisivat elää vapaina itsenäisessä Suomessa."

Uschanow selventää, ettei tietenkään tarkoita Rydin toivoneen NL:n voittoa, vaan ainoastaan toimillaan edistäneen sitä torjumalla lainan oton varustautumiseen.

"Historian paksua ironiaa onkin, että sekä Ryti että Tanner tuomittiin jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton vaatimuksesta. Olihan heidän ajamansa talouspoliittinen linja epäsuorasti auttanut juuri Neuvostoliiton sotamenestystä Suomea vastaan. Stalin sai todella olla kiitollinen, että valtionjohdon olivat vuoden 1939 Helsingissä taivutelleet kannalleen juuri he eikä esimerkiksi Cajander - tai Mannerheim 'mahdottomine vaatimuksineen'."

Cajanderin syntinä oli oikeastaan sitten kai vain se puhe, jossa hän kiitti sitä, ettei ollut hankittu aseita, jotka nyt olisivat vanhentuneet. Mikä osittain pitikin paikkansa. Myös investointien kohdennus oli vääristynyt, esim. merivoimiin satsattiin liikaa vaikka tykistön kustannuksella.

Joka tapauksessa kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miten valikoivaa historiasta on.

Pitäisilö "malli Cajander" ristiä uudelleen ”malli Rydiksi”?

[Niitä sun näitä]

Cajanderin syntinä oli oikeastaan sitten kai vain se puhe, jossa hän kiitti sitä, ettei ollut hankittu aseita, jotka nyt olisivat vanhentuneet.

Ryti ja Tanner olivat myöskin osasyyllisiä "malli Cajanderiin". Nämä Suomen Pankin rahamiehet piti niin tiukkaa rahapolitiikkaa, ettei ruostuvia aseita olisi edes voitu hankkia vaikka olisi haluttukin!

Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938:

Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:

"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."

"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. Lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."

Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!




Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939

Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.

Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939

s. 442:

"Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."

A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.

Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:

s. 459:

"Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. Tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."

Cajander kuoli 21.1.1943 ja tuo kuuluisa Espilässä pidetty puhe jäi unholaan, kunnes Cajanderin tytär sen sitten lopulta 1985 julkaisi.


http://fi.wikipedia.org/wiki/A._K._Cajander