Korkeasaari havitteli Leningradin eläintarhan eläimiä

[Tapio Onnela]

Väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Ville Kivimäki törmäsi Sota-arkistossa kiinnostavaan dokumenttiin, jossa ehdotettiin Leningradin eläintarhan eläinten sijoittamista Korkeasaareen.

Kivimäen löytämässä dokumentissa Korkeasaaren eläintarhan valvoja tri Korvenkontio kirjelmöi armeijan päämajalle aiheenaan Pietarin eläintarhan eläimet. Koska kaupunki pian vallattaisiin, haluaisi tohtori rientää sinne joukkojen kintereillä tuodakseen Korkeasaareen ainakin mursun, siperiantiikerin, soopelin, lumileopardin ja jääkarhun. Taitavasti neuvotellen saksalaiset saattaisivat tyytyä eteläisempiin lajeihin: norsuun, kameliin, virtahepoon ja "piisoniin".

Aiheesta kirjoittaa blogissaan myös Jussi Jalonen, joka on luonut Korvenkontion kirjeen ympärille aihetta kiinnostavasti valaisevan tekstin:

* Jussi Jalonen: Jatkosota ja Leningradin eläintarha.

[nylander]

Aivan iskemättömästä lähdelöydöstä ei kuitenkaan taida olla kyse. Oula Silvennoinen nimittäin kirjoitti tutkimuksessaan Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933- 1944 (Otava 2008) mm. seuraavaa (s. 200 -201):

Valtiollinen poliisi ei ollut yksin suunnittelemassa Pietarin valloituksen jälkihoitoa. Ministeriöt neuvottelivat syksyn 1941 mittaan Päämajan kanssa erilaisista hallinnonaloihinsa liittyneistä kysymyksistä. Pietarista valmistauduttiin ottamaan talteen sekä Suomelle kuuluvaa että muuten kiinnostavaa omaisuutta, kuten teollisuuslaitosten koneita. Lisäksi suomalaisten tähtäimessä olivat arkistot. Pysyvä arkistokomitea oli kesän ja syksyn mittaan neuvotellut Saksan viranomaisten kanssa siitä, että Suomikin lähettäisi vallattuun kaupunkiin omia asiantuntijoitaan arvioimaan ja ottamaan talteen kiinnostavaa aineistoa. Sotasaaliin himo oli viranomaisten lisäksi vallannut myös yksityiset toimijat. Korkeasaaren eläintarhan valvoja V. A. Korvenkontio kirjelmöi syyskuussa päämajalle saadakseen "seurata valtausjoukkojen kintereillä Pietariin järjestämään [Pietarin eläintarhan harvinaisten eläinten] talteenotto ja poiskuljetus".

[Jussi Jalonen]

Hahaa! Täydennetäänpä blogin lähdeluetteloa. Kas kun Ville ei tuota muistanut, mutta pikku yksityiskohdat voivat unohtua.

Opportunismia ja sotasaaliin himoa varmasti oli mukana. Onhan kirjeessä puhuttu selkeästi jopa eläinten arvosta. Mutta en sulkisi pois sitäkään, etteikö Korvenkontion motiivi olisi osaksi ollut myös alalleen omistautuneen eläintieteilijän aito huoli Leningradin eläimistä. Tähän viittaisivat ilmaisut "pelastaa tuholta" ja "kiiruusti toimittava, jotta eläimille ei tulisi vahinkoa". Korvenkontion poliittisia taustoja en ole selvitellyt, ehkäpä joku tietää paremmin?

Minua tapaus kiinnosti enemmänkin eläintieteen kannalta. Opiskelemaan lähtiessäni harkitsin biologian ja historian välillä, ja sittemmin luin vielä syventävissä opinnoissa paljon ympäristöhistoriaa, joka oli silloin muodissa. Kiintoisaa minusta oli nimenomaan se, että Suomessa eläteltiin tuolloin toiveita niiden euraasialaisten petoeläinten suhteen, jotka maahan saatiin sitten sodan jälkeen Neuvostoliiton myötävaikutuksella.