Jouko Heyno kirjoitti:Tylsimys kirjoitti:Klaus Lindgren kirjoitti:
Pyysin yksilöimään väitteet, siis kertomaan ihan omin sanoin ja perustellen hieman enemmän siitä puolalaisten suorittamasta saksalaisten kansanmurhasta ennen syksyä 1939 ja samaan tapaan muistakin esittämistäsi puolalaisten rikoksista ennen syksyä 1939.
Mainittakoon vielä, että tieteellinen tutkimus ei koskaan perustu yksittäiseen kirjaan tai tutkimukseen, vaan kaikkiin kutakin asiaa koskeviin tutkimuksiin ja niistä käytävään keskusteluun. Jos siis on olemassa tutkimus, joka kiistää evoluutioteorian ja tarjoaa tilalle vaikkapa "älykästä suunnittelua", tuo "älykäs suunnittelu" ei edelleenkään ole tiedeyhteisön hyväksymä teoria, ei niin kauan kuin nuo "älykkään suunnittelun" perusteet todetaan tieteellisessä keskustelussa kestämättömiksi. Sama koskee tätä niin sanottuia "revisionismia".
Miksi sinulle eivät kelpaa aikaisemmat esitykseni? En ala olemaan stalllarien juoksupoika.
"Aikaisemmat esityksesi" eivät tunnu täällä kelpaavan kenellekään, koska pyynnöistä huolimatta et esitä väitteittesi tueksi yksilöityjä lähdeviitteitä. Jos et ymmärrä, mitä "yksilöity lähdeviite" tai "anna lähdeviite" tarkoittaa, vilkaisepa vaikka täälläkin keskustleun kohteena olevaa Jokisipilän väikkäriä. Siitä voit ottaa mallia moitteettomaan (toivottavasti) tulevaan lähteitten esittelyysi.
Olen samaa mieltä kuin Heyno ja ilmeisesti muutkin kirjoittajat. Seuraavaan olen kopioinut erään Lasse Lehtisen kirjoituksen ainakin muodollisesti esimerkilliset lähdeviittaukset (ottamatta kantaa itse Lehtisen kirjoitukseen, joka on otsikotu: "Miksi Kekkonen pelkäsi?" – Lehtisen kirjoitus löytyy osoitteesta
http://www.lasselehtinen.net/index.php? ... 44&lang=fi
Luettelo puhunee puolestaan (mainittakooon, että Lehtisen kirjoitus on 9 sivun mittainen, ja se kaipaa seuraavan laajuisen lähdeluettelon). Lehtisen lähdeluettelo kuuluu:
ALAVIITTEET
1) Suomi 1986, s. 273 - 279.
2) Vahtola 1997, s. 105.
3) Tuominen 1976, s. 198 - 200.
4) Suomi 1986, s. 520 - 524.
5) Salminen 1996, s. 40 - 45.
6) Kekkosen kirje professori J. Wickströmille 23.1.1968, UK, Vsk/68, UKA.
7) Koiviston puhe Johannes Virolaisen hautajaisissa 22.10.2000.
8) Korhonen 1999, s. 330.
9) Sorsa 1995, s. 99.
10) Suomi 2000, s. 658.
11) Valtiovierailulla 21. - 24.11.1960.
12) Suomi 1994, s. 89.
13) Rentola 1997, s. 108; Akulov haastattelu 23.11.2000.
14) Hokkanen, 2002, s. 423.
15) Urho Kekkosen päiväkirjat 1 2001, 16.7.1958.
16) Suomi 1992, s. 139; Hokkanen, 2002, s. 432.
17) Lehtinen 1980, s. 97 - 98.
18) AVPRS f. 0135 o. 40, p. 3d 1. 78 - 81 RTsHSD.
19) Karjalainen - Tarkka 1989, s. 67 - 69.
20) Suomi 1992, s. 186 - 200.
21) Fagerholm 1977, s. 320 - 321.
22) Suomi 1992, s. 106 - 207.
23) Rolf Sohlmanin raportti 28.1.1959; UDA.
24) Suomi, 1992, s. 208 - 211.
25) Supon päällikön Armas Alhavan raportti Kekkoselle 15.11.1961, UK Vsk/61, UKA..
26) Jakobson 2001, s. 346.
27) Jakobson 2001, s. 334; Tatjana Androsova, HAiK 1/96.
28) Suomi 1992, s. 521 - 524.
29) UK Pvk 1.11.1961.
30) Nevakivi 1996, s. 55 - 56.
31) Paasikiven pvk 8.2.1950.
32) Suomi 1988, s. 446 - 447.
33) Herlin 1993, s. 273; Vladimirov 1993, s. 58 - 60.
34) Tshernous, Rautkallio 1992, s. 122 - 132.
35) Kari Hokkanen Poliittisen tutkimuksen klubin tilaisuudessa Turun yliopistossa 23.4.2003.
36) Kahri 2001, s. 106 - 110.
37) Tiedosto 21 F.5, Op 28 D 434 s. 235 - 238; RTsHSD.
38) Hokkanen 2002, s. 209 ja 217 - 219.
39) Kertomus Maaseudun Yhteisvaliokunnan Säätiön toiminnasta v. 1961; K. E. Kivivuoren kirje Tarja Kivivuorelle 4.8.1961 (Hannu Rautkallion hallussa).
40) Rautkallio, 1996, s. 204 - 213; ks. myös Vladimirov 1993, s. 224 - 225 ja 304 - 305.
41) Tshernous, Rautkallio 1992, s. 100.
LÄHTEET
Tutkimuskirjallisuus ja artikkelit
Herlin, Ilkka: Kivijalasta harjahirteen. Keuruu 1993.
Hokkanen, Kari: Kekkosen maalaisliitto 1950 - 62. Keuruu 2002.
Jakobson, Max: Pelon ja toivon aika. Keuruu 2001.
Karjalainen, Ahti - Tarkka, Jukka: Presidentin ministeri. Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa. Keuruu 1989.
Nevakivi, Jukka: Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui. Keuruu 1996.
Rautkallio, Hannu: Laboratorio Suomi. Kekkonen ja KGB 1944 - 1962. Juva 1996.
Rentola, Kimmo: Niin kylmää, että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947 - 1958. Keuruu 1997.
Suomi, Juhani: Myrrysmies. Urho Kekkonen 1936 - 1944. Keuruu 1986.
Suomi, Juhani: Vonkamies. Urho Kekkonen 1944 - 1950. Keuruu 1988.
Suomi, Juhani: Kriisien aika. Urho Kekkonen 1956 - 1962. Keuruu 1992.
Suomi, Juhani: Presidentti. Urho Kekkonen 1962 - 1968. Keuruu 1994.
Suomi, Juhani: Umpeutuva latu. Urho Kekkonen 1976 - 1981. Keuruu 2000.
Vahtola, Jouko: Nuorukaisten sota. Keuruu 1997.
Muu kirjallisuus
Fagerholm, K.-A.: Puhemiehen ääni. Helsinki 1977.
Kahri, Tapani: Viheltääkö pilli? Keuruu 2001.
Korhonen, Keijo: Sattumakorpraali. Korhonen Kekkosen komennossa. Keuruu 1999.
Lehtinen, Lasse: Virolainen - tasavallan isäntärenki. Juva 1980.
Salminen, Juhani: Asevelijuntta. Jyväskylä 1996.
Sorsa, Kalevi: Muistikuvia, mielikuvia. Keuruu 1995.
Tuominen, Arvo: Ettei totuus unohtuisi. Helsinki 1976.
Vladimirov, Viktor: Näin se oli... Muistelmia ja havaintoja kulissien takaisesta diplomaattitoiminnasta Suomessa 1954 - 1984. Keuruu 1993.
Julkaisematon asiakirja-aineisto
Utrikesdepartementets Arkiv (UDA), Stockholm.
Rossisjskij tsentr branenija sovremennoi dokumentatsii (RTsHSD), Moskova.
(Nykyajan dokumenttien säilytyskeskus - NKP:n keskuspuoluearkisto).
Tasavallan presidentin arkistosäätiö, Orimattila, Urho Kekkosen arkisto (UKA).
Julkaistu alkuperäisaineisto
J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944 -1956 . I - II. Toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge. Juva 1985 - 1986.
Kekkosen päiväkirjat 1958 - 1962. Toim. Juhani Suomi. Keuruu 2001.
NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955 - 1968. Toim. V. N. Tshernous ja Hannu Rautkallio. Vaasa 1992.
Haastattelut
Akulov, Albert, 23.11.2000.
Myös seuraavankaltaisten viestien esittäminen palstalla osoittaa asiattomuutta – ei enää pelkästään provokatiivista tai kärkästä kirjoittamista:
Tylsimys kirjoitti:
”USA.n rikollisten juutalaisjohtajien tavoite oli ryöstää Saksa putipuhtaaksi, murhata Saksan kansa, jakaa Eurooppa Stalinin kanssa ja päästä koko maailman herraksi.”
Tylsimys on täällä itse eräissä kirjoituksissaan kysynyt loukkaantuneeseen sävyyn, miksei muiden olisi todistettava väitteitään huomioimatta sitä, etteivät muut kirjoittajat juuri väitä mitään ilmoittamatta lähteitään (tai eivät ainakaan esitä siinä määrin provokatiivisia väitteitä, että niihin muut tivaisivat lähteitä). Tylsimyksellä on puolestaan lähes kaikesta siitä, mitä hän esittää todistustaakka.
Jos Tylsimys toivoo, että hänen esittämänsä ylipäätään otettaisiin vakavasti harkintaan, hänen tulisi – oman uskottavuutensa vuoksi – perustella väitteensä niin perusteellisesti, että niissä esitettyyn voisi edes suhtautua vakavasti. Ei ole perustetta suostua Tylsimyksen vaatimukseen siitä, että hänen provokatiiviset väitteensä hyväksyttäisiin todistelutta (= Tylsimyksen lausahdus "En ala olemaan stalllarien juoksupoika.", minkä lausahduksen käsitän Tylsimyksen ylimielisyyden ilmaukseksi (hän ei viitsi vaivautua esittämään lähteitä tai perusteluja pelkästään siihen liian arvottomiksi katsomiensa lukijoiden kuten Heynon, Onnelan, Lindgrenin Jokisipilän, Mäkelän, Emmas-Liisan tai myös minun vuoksi).
Tuskin edes Tylsimyskään käsittää ylläsiteeratun tekstin niin triviaaliksi, ettei se kaipaa perusteluja tai näyttöä. Ainakaan minun silmissäni Tylsimyksen kirjoittelu ei enää ole vakavasti otettavaa vaan pikemminkin lähinnä mautonta pilaa (vrt. tosin ensimmäinen viestini tällä foorumilla, jossa erehdyin ärähtämään Apatiitille siitä, että tämä arvosteli Tylsimystä asiattomasti). - O tempora. o mores.
Ks. myös Agricolaa vastaava sivusto Ruotsissa "Skalman.nu Forum", jonka sääntöjen mukaan: "Nedlåtande kommenterer om andra etniska grupper eller om andra nationaliteter tolereras inte" (=Muita etnisiä ryhmiä tai kansallisuuksia koskevia alentavia kommentteja ei hyväksytä). osoitteessa
http://forum.skalman.nu/viewtopic.php?t=2