Onko Aleksanteri I:n rintakuvan oikea paikka Turussa vai Helsingissä?

[Tapio Onnela]

Pienimuotoinen rähinä näyttää syntyneen Aleksanteri I:n rintakuvan paikasta. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä Unto Hämäläinen kirjoitti otsikolla Häväisty keisari (HS, 5.1.2013) siitä miten Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkasen mielestä rintakuvan paikka ei vastaa sen arvoa, vaan ehdottaa, että patsas palautettaisiin takaisin Turkuun alkuperäiselle paikalleen Akatemiantaloon.

Alunperin sisätiloihin, eli Turun Akatemian juhlasaliin suunniteltua ja sinne vuonna 1814 pystytettyä Aleksanteri I:n rintakuvaa on siirrelty historian kuluessa paikasta toiseen. Rintakuva siirrettiin Helsinkiin Turun palon jälkeen 1827 ja Engel suunnitellessaan Helsingin yliopiston rakennuksia mietti sille uuden paikankin. Kansallismielisten ylioppilaiden vaatimuksesta rintakuva poistettiin vuonna 1932 Helsingin yliopiston juhlasalista ja sijoitettiin konsistorin saliin. Sen jälkeen se oli Kansallismuseon pihalla vuodesta 1944 vuoteen 1957, jolloin se siirrettiin nykyiselle paikalleen Kansalliskirjaston puistikkoon.

Unto Hämäläisen jutussa on konsultoitu Matti Klingeä, jonka mielestä ”Patsasta ei voida siirtää Turkuun, koska se on entisen Keisarillisen Turun Yliopiston, nykyisen Helsingin Yliopiston omaisuutta, ...”
Klinge toteaa myös:

”Itse olen puhunut ja kirjoittanut patsaasta ja sen onnettomasta sijainnista lähes koko ikäni ja 1970-luvulta kaikille kanslereille, rehtoreille, vararehtoreille ja hallintojohtajille. Kaikkia on vaivannut ties mikä saamattomuus tai ryssänviha omaa hallitsijaamme, erillisen Suomen perustajaa ja hyväntekijää kohtaan.”

Mitä tästä taideteoksen paikkakysymyksestä pitäisi ajatella? Pitäisikö taideteokset palauttaa alkuperäisille paikoilleen vai ei?
Onhan siellä Akatemiasalissa muutakin irtainta omaisuutta ja taideteoksia, joita ei siirretty Helsinkiin. Esimerkiksi Erik Cainbergin vuonna 1816 valmistuneet reliefit. Erik Cainbergin (1771-1816) reliefissä Väinämöisen soitto vuodelta 1814 kuvataan ensimmäistä kertaa Väinämöinen ja se on ensimmäinen Kalevala-aiheinen taideteos Suomen taiteen historiassa. Ihmeellistä, etteivät Cainbergin reliefit ole kelvanneet Helsingin yliopistolle, tai kenties keisari katsottiin sen verran arvokkaammaksi, kuin joku pahainen Väinämöinen, että reliefit saivat jäädä paikoilleen?

* Unto Hämäläinen: Häväisty keisari (HS, 5.1.2013)
* Aleksanteri I (Helsingin kaupungin taidemuseo)
* Aleksanteri I:n rintakuva (Wikipedia)

[Klaus Lindgren]

Toki tuo pysti ansaitsisi paremman paikan, nykyään sitä ei paljon pääse näkemään. Vaan helsinkiläisenä en tietenkään voi edes ajatella sen antamista Turkuun...

[Jussi Jalonen]

Tamperelaisena olen periaatteessa puolueeton Turun ja Helsingin kiistoissa, mutta ehkä tähän voisi sanoa jotain.

Patsas kuuluu kiistatta Helsingille. Mutta ellei sitä siellä arvosteta -- ja ellei kahdeksan vuosikymmenen jälkeen haluta oikaista joidenkin höyrypäisten AKS-opiskelijain tekemää kuvainraastoa -- niin ehkäpä se on syytä luovuttaa takaisin sinne missä sitä arvostetaan.

[Niitä sun näitä]

Eikö kompromissina kävisi Vaasa? Sehän on jo valmiiksi joskus ollut Nikolainkaupunki...

Hieman huvittaa tuo Kligen lause hyväntekijästä.

"Kaikkia on vaivannut ties mikä saamattomuus tai ryssänviha omaa hallitsijaamme, erillisen Suomen perustajaa ja hyväntekijää kohtaan."

"Hyväntekijä" -Tsaari joka kävi sodan silloista Ruotsia vastaan, sodan jossa kuoli tuhansittain suomalaisia. "Hyväntekijä" -Tsaari joka lopulta otti puolet Ruotsin valtakuntaa eli nykyisen Suomen alueen yli 100-vuotiseen Venäjän miehitykseen. Olkoonkin Suomi ollut suuriruhtinaskunta, mutta silti oltiin osana Venäjää.

Toki luulen aika varmaksi, ettei Suomi olisi ikinä itsenäistynyt ollessaan osana Ruotsia, mutta se onkin jo eri juttu.

[Tapio Onnela]

Poliittisen historian professori Timo Soikkanen ja kansatieteen emeritusprofessori Pekka Leimu Turun yliopistosta jatkavat keskustelua Aleksanterin rintakuvan oikeasta paikasta Helsingin Sanomien yleisönosastossa (8.2.2013)

Rintakuvan oikeaa paikkaa Helsingissä puolustavien kirjoittajien mukaan ” yliopiston siirto Turusta tapahtui kokonaisuutena taideaarteineen.” (HS Mielipide 2.2.2013)

Tähän Soikkanen ja Leimu vastaavat:

Asiaa on syytä tarkastella laajemmin. Turun Akatemiatalo ja sen juhlasali, niin sanottu Solennitetssalen sai alkunsa 1700-luvun lopulla. Rakennushanke oli koko Ruotsin valtakunnankin kannalta suuri; kuningas itse oli läsnä peruskiven muurauksessa.
Aleksanteri vieraili vuonna 1809 vielä hieman keskeneräisessä Solennitetssalenissa. Hän ihastui saliin ja lahjoitti suurehkon summan rahaa Akatemiatalon rakentamiseen.

Vierailun seurauksena juhlasalin yhden reliefin sisältö muutettiin ja salin etuosaan suunnitellun Ruotsin kuninkaan patsaan tilalle tilattiin vuonna 1814 Aleksanterin rintakuva.

Akatemiatalon Solennitetssalen onkin Ruotsin vallan ajan arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävin juhlasali.
Kuin ihmeen kaupalla juhlasali säilyi lähes vaurioitta Turun palosta.

Yliopisto siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1828. Solennitetssaleniin kiinteästi kuuluvat ovet sekä Aleksanterin rintakuva irrotettiin paikoiltaan ja vietiin Helsinkiin vuonna 1832. Toiminta ei varmaankaan olisi saanut jo kuolleen Aleksanterin hyväksyntää.

Historianopiskelijat vetosivat lopuksi siihen, että Helsingin yliopistolla on etuoikeus olla Suomen vanhin yliopisto. He vain unohtavat, että tuo yliopisto perustettiin vuonna 1640 Turussa ja se on ollut pidemmän ajan Turussa kuin Helsingissä. Ruotsin vallan ajan arvokkaimman juhlasalin saattaminen alkuperäiseen asuunsa on merkittävä teko koko maan historian ja kulttuurin kannalta. Vaikka rintakuvaa säilytettäisiin alkuperäisessä paikassaan eli yliopiston syntysijalla, voi omistusoikeus toki säilyä Helsingin yliopistolla.
Kirjoitus ilmestyi Helsingin Sanomien yleisönosastossa 8.2.2013, otsikolla "Aleksanterin rintakuva kuuluu Turkuun"

[nylander]

Eikö koko kysymys ole jo ratkaistu? Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa oli uutinen otsikkonaan Aleksanteri I:n patsas pääsee sisätiloihin. Siinä Helsingin yliopiston museonjohtaja Sten Björkman kertoo, että rintakuva konservoidaan, ja vuonna 2015 se on tarkoitus siirtää Helsingin yliopiston peruskorjattavaan kolmanteen kerrokseen, jonne tuolloin avataan Yliopistomuseon perusnäyttely.