Emma-Liisa kirjoitti:V Palvo kirjoitti:Emma-Liisa kirjoitti:Veikko Palvo yrittää jatkuvasti tahallaan viedä keskustelua harhapoluille.
Emma-Liisan mielestä siis kenr.ltn Oeschin komentaja ylipäällikkö Mannerheim oli vastuussa ltn Neron tekemisistä vastuuketjussa ylimpänä ollessaan?
Yrität vain jatkaa venkoilua.
Oesch kävi sotavankileirillä sen jälkeen kun Nero oli ampunut ensimmäiset sotavangit, ja sen sijaan että olisi pannut asiasta toimeen tutkimuksen. kiitti neroa kurinpidosta, josta nero sai käsityksen, että hän oli toiminut oikein.
Kujalan mukaan IV AK:n pion.toimiston, linnoitusosaston ja paikallisten linnoitusrakennusmuodostelmien yhteysypseeri ltn Nero oli 16.11.1941 ampunut 1-2 sotavankia ja teloitutti yhden eräällä leirillä.
Kenr.ltn Oesch, 18.d.:n komentaja kenr.maj.Pajari ja AK:n pioneerikomentaja ev.ltn Oinonen tulivat 18.11.1941 tarkastamaan kyseistä leiriä.
Oesch kiitti Kujalan mukaan ltn Neroa tarmokkaasta otteista, jotta sotavangit eivät olisi tyystin lakanneet tottelemasta.
Päämajan asettama kenraalin ja varatuomarin, res.majurin tutkintaelin tutki sotavankileirien oloja, koska sotavankikuolemista oli kantautunut tietoja Päämajaan.
Sodan jälkeen astuessaan junasta Zhdanov luovutti lista 1.:n pidätettävistä sotasyyllisistä / -rikollisista.
Mannerheim-ristin ritarit Kenr.majuri Pajari ja hänen alaisensa kapt. Juho ( Ivan ) Pössi mm. pidätettiin ja he tapasivat toisensa Riihimäen keskusvankilassa.
Pajari vapautettiin 1945 alussa, mutta Pössi joutui Miehikkälän vankileirille lähes 3 vuodeksi. Jossain vaiheessa heitä syytettiin sotavankien pahoinpitelystä
Suursaaren valtauksessa.
Kapt. Pössi ei ollut edes mukana tuossa valtauksessa, oli tietämäni mukaan sotasairaalassa.
Syytteet esitettiin ilmeisesti Sotavankileirien tutkimuskeskuksen toimesta, Zhdanovin listassa syytteitä ei yksilöity.
Kapt. Pössi vapautettiin Valvontakomission poistuttua ja maksettiin jokin rahasummakin korvaukseksi vankeusajalta.
Valtio osti kenr.maj. Pajarin kunniamerkit hänen kuolinpesältään.
Sodan jälkeen Yleisesikunnan päällikkönä ja 1.AK:n komentajana olleen Kenr.ltn Oeschin oikeudenkäynnin aikana 1946 kesällä Pajaria tuskin lienee kutsuttu "todistajaksi" tuosta 18.11.1941 leiritarkastuksesta yhdessä Oeschin kanssa?
Fakta on tietysti se, että Oesch tuomittiin kesällä 1946 12 vuodeksi kuritushuoneeseen ja tuomio aleni korkeimmassa oikeudessa 3 vuodeksi.
Kujalan mukaan joka kolmannessa korkeimpaan oikeuteen vuosina 1945-1949 tulleessa sotavankijutussa on loppujen lopuksi vaikeaa tai mahdotonta tietää, mitä itse asiassa oli tapahtunut.
Ja
Kujalan peruslähteenä ovat nuo n. 300 kork. oikeuteen edennyttä sotarikosjuttua, joista noin 200 oli henkirikosjuttuja.
Oikeudenkäynnit sanotaan kuitenkin käydyn oikeusnormien mukaisesti, vaikkakin ne perustuivat ilmiantoihin ja rangaistukseen tuomittiin yli 700 henkilöä.
Toisinaan
jopa radiossa pyydettiin tietyistä tapauksesta tietäviä ilmoittautumaan syyttäjän todistajiksi. Ja valvontakomissio valvoi oikeudenkäyntejä.
Voiko
noitakaan vaaran vuosina käytyjä oikeudenkäyntejä pitää muina kuin poliittisesti tarkoituksenmukaisina?
Yleisradionkin välityksellä syyttäjät hakivat "todistajia."
Veikko Palvo