Kuka kaatoi?

[historioija]

Historiantutkijoilla on taitoa, kokemusta ja välineitä sekä tietynlainen asenne selvittää asioita, miten ne oikeastaan o(li)vat. Hehän ovat sitä varten.
Jotkut heistä voisivat erikoistua yhä päivänpolttavaan lähimenneisyyteen ja nykyisyyteen. Nytkin on epäselvyyttä ja kiistaa siitä, kuka varsinaisesti suisti Heidi Hautalan ministeripallilta.
Historiatiede saisi uutta näkyvyyttä ja merkitystä, kun historiantutkijat julistaisivat tuomionsa.
Selvitystyö veisi kyllä normaalitahdilla sen verran aikaa, että tulokset eivät enää paljonkaan julkisuutta kiinnostaisi. Työhön pitäisi siis sijoittaa heti runsaasti resursseja ja pitää muutenkin kiirettä. Mutta se taas merkitsisi normaalia huomattavampaa hutiloinnin ja väärän tuomion riskiä.
Hautalan juttu tässä vain esimerkkinä. Löytyyhän merkittävämpääkin, nimenomaan tulevaisuuden päätöksentekoa ja toimintaa tukevaa tutkimista. Eivätkä kaikki epäselvyydet ja väärinymmärrykset vanhene yhtä nopeasti kuin kiista ministeri Hautalan kaatajista.

[Vetehinen]

Nytkin on epäselvyyttä ja kiistaa siitä, kuka varsinaisesti suisti Heidi Hautalan ministeripallilta.

Luuletko ettei Hautala suistanut itseään?

[historioija]

Nytkin on epäselvyyttä ja kiistaa siitä, kuka varsinaisesti suisti Heidi Hautalan ministeripallilta.

Luuletko ettei Hautala suistanut itseään?

Jotkut muutkin sitä kunniaa nyt tavoittelevat. Tutkijan on tietysti otettava mainitsemasi mahdollisuus huomioon...
Hautalan oma syy tietysti, mutta itse suistamisprosessi on jonkun ulkopuolisen täytynyt panna alkuun.

[Vetehinen]

Hautalan oma syy tietysti, mutta itse suistamisprosessi on jonkun ulkopuolisen täytynyt panna alkuun.

Entä kun Hautalan oma tekeminen kuten Artic Shippingin painostaminen kuuluu "suistamisprosessiin"?

[jsn]

Historiantutkijoilla on taitoa, kokemusta ja välineitä sekä tietynlainen asenne selvittää asioita, miten ne oikeastaan o(li)vat. Hehän ovat sitä varten.
Jotkut heistä voisivat erikoistua yhä päivänpolttavaan lähimenneisyyteen ja nykyisyyteen. Nytkin on epäselvyyttä ja kiistaa siitä, kuka varsinaisesti suisti Heidi Hautalan ministeripallilta.
Historiatiede saisi uutta näkyvyyttä ja merkitystä, kun historiantutkijat julistaisivat tuomionsa.

Välitön lähimenneisyys ei ehkä täysin avaudu historiantutkimuksen menetelmin. Kirjallisia alkuperäislähteitä puuttuu ja jopa keskeisten henkilöiden haastattelut saattavat olla kiven takana. Salailu ja vaikeneminen ovat todennäköisiä. Historiantutkimuksen menetelmistä ei sinänsä olisi yhtään haittaa tutkivalle journalismille, jonka piiriin tällaisten asioiden selvittäminen enemmänkin kuuluu.

Tuomion julistaminen ei minusta kuulu historiantutkijoille, vaan tapahtumien ymmärtäminen. Liian läheinen aika ehkä haittaa kaikkien asiayhteyksien ja ennen kaikkea seurausten havaitsemista. Silloin lopullisten päätelmien esittämisessä tulisi olla varovainen.

Mielenkiintoisempaa olisi tarkastella ministerien kaatamisprosesseja laajemman aineiston kauta ja etsiä yhteisiä piirteitä. Politiikan ja journalismin tutkijat tällaista todennäköisesti tekevätkin. He lähestyvät asioita historiantutkimusta teoreettisemmalla otteella, jolloin alkuperäislähteiden puutekaan ei ole samanlainen ongelma.

[historioija]

Historiantutkijoilla on taitoa, kokemusta ja välineitä sekä tietynlainen asenne selvittää asioita, miten ne oikeastaan o(li)vat. Hehän ovat sitä varten.
Jotkut heistä voisivat erikoistua yhä päivänpolttavaan lähimenneisyyteen ja nykyisyyteen. Nytkin on epäselvyyttä ja kiistaa siitä, kuka varsinaisesti suisti Heidi Hautalan ministeripallilta.
Historiatiede saisi uutta näkyvyyttä ja merkitystä, kun historiantutkijat julistaisivat tuomionsa.

Välitön lähimenneisyys ei ehkä täysin avaudu historiantutkimuksen menetelmin. Kirjallisia alkuperäislähteitä puuttuu ja jopa keskeisten henkilöiden haastattelut saattavat olla kiven takana. Salailu ja vaikeneminen ovat todennäköisiä. Historiantutkimuksen menetelmistä ei sinänsä olisi yhtään haittaa tutkivalle journalismille, jonka piiriin tällaisten asioiden selvittäminen enemmänkin kuuluu.

Tuomion julistaminen ei minusta kuulu historiantutkijoille, vaan tapahtumien ymmärtäminen. Liian läheinen aika ehkä haittaa kaikkien asiayhteyksien ja ennen kaikkea seurausten havaitsemista. Silloin lopullisten päätelmien esittämisessä tulisi olla varovainen.

Mielenkiintoisempaa olisi tarkastella ministerien kaatamisprosesseja laajemman aineiston kauta ja etsiä yhteisiä piirteitä. Politiikan ja journalismin tutkijat tällaista todennäköisesti tekevätkin. He lähestyvät asioita historiantutkimusta teoreettisemmalla otteella, jolloin alkuperäislähteiden puutekaan ei ole samanlainen ongelma.

Tuomioista puhuminen oli minulta turhan maalailevaa. Tarkoitin vain sitä, että tutkijat pyrkisivät kertomaan selvästi mutta neutraalisti, miten asiat menivät. Tässä ajankohtaisessa Hautalan tapauksessa se merkitsisi prosessin alkuunpanijoiden nimiä ja asian vaiheita.
Tutkiville journalisteille epäilemättä kertyy kekemusta, mutta miten lienee heidän tutkijanvalmiuksiensa laita? Tämä minua epäilytti, kun asetin ammattitutkijat toimittajien edelle. Onko toimituksissa tai free lancereina koulutettuja tutkijoita?

Joka tapauksessa historiantutkijat voivat kehittyä tehtäviensä mukaisesti. He voivat vaikka yhdistellä tutkivaa journalismia historiantutkimuksen periaatteisiin. Tärkeintä on, että kokeillaan ja kehitellään uutta, entistä tehokkaampaa. Minusta nimenomaan tässä päivän kiistojen kuohunnassa tarvittaisiin nopeaa ja kiihkotonta selvitystyötä. Poliittinen elämä ja julkisuus on sekava eri suuntiin käyvien intressien ja puheiden sekä luotettavan tiedon puutteen vuoksi. Ei riitä, että historia kertoo joskus myöhemmin, miten se oikeastaan silloin kerran oli.

P.S. Työnantajan linja ja päätoimittaja voivat vaikuttaa toimittajan tutkimustyöhön, ainakin sen kohteiden valikoitumiseen.

[Vetehinen]

Tässä ajankohtaisessa Hautalan tapauksessa se merkitsisi prosessin alkuunpanijoiden nimiä ja asian vaiheita.

Luulet siis vieläkin, ettei Hautala ollut prosessin alkuunpanija hänen painostettua Arctic Shippingin toimitusjohtajaa perumaan rikosilmoituksen Greenpeacen toiminnasta. Luulet prosessin alkaneen vasta jonkun kerrottua Hautalan toimista medialle.

Kysyt kuka kaatoi Hautalan kun pitäisi kysyä miten, mihin ja miksi Hautala kaatui.

[jsn]

Tutkiville journalisteille epäilemättä kertyy kekemusta, mutta miten lienee heidän tutkijanvalmiuksiensa laita? Tämä minua epäilytti, kun asetin ammattitutkijat toimittajien edelle. Onko toimituksissa tai free lancereina koulutettuja tutkijoita?

Kyllä heitä on paljon, mutta ei ehkä riittävästi. Historiantutkijan koulutus ei valitettavasti kuulu alan pääsyvaatimuksiin. Yleistä myös taitaa edelleen olla, ettei toimittajalla ole minkäänlaista korkea-asteen koulutusta tai loppututkintoa vaan lähinnä käytännön kokemusta. Tämäkin voi silti tarjota hyviä valmiuksia taustojen tutkimiseen. Yleisempää lienee se ongelma, että journalismi on kiireistä työtä, eikä taustojen selvittämiseen ole aina riittävästi aikaa. Vain harvoille valituille sallitaan juttujensa pitempiaikainen penkominen.

Laadukkaan tutkivan journalismin ja historiantutkimuksen välinen ero ei tarvitse olla kovin jyrkkä. Eroa on lähinnä löydösten käyttötarkoituksen osalta.

Ei riitä, että historia kertoo joskus myöhemmin, miten se oikeastaan silloin kerran oli.

Valitettavasti tähän on useimmiten tyydyttävä lähteiden ja asiayhteyksien vuoksi. Tiukimman tulkinnan mukaan historiantutkimus kun voi käsitellä vain 30-50 vuotta vanhempia asioita, koska silloin kaikki arkistot ovat käytettävissä ja myöhempi kehitys nähtävissä. Näin ei minusta tarvitse olla, vaan voidaan ottaa kantaa ja arvioida, kunhan vältetään liian valmiiden päätelmien tarjoamista. Elossaolevien ihmisten tietoja koskeva lainsäädäntökin on iso ongelma.

Vaikea on silti uskoa, että ministerien, avustajien ja johtajien tekstiviestit tai sähköpostit ovat käytettävissä enää 40 vuoden päästä, jos reilu vuosikin tekee jo tiukkaa. Tästä syystä vaatimuksesi historiantutkimuksen aikaa koskien on kyllä erittäin perusteltu.