historioija kirjoitti:Jokamieskin tosiaan saattaa päästä suurten keksijöiden joukkoon. Sehän vaatii vain sitä, että sattuu tai osaa valita sen oikean palasen, esimerkiksi jonkin aineen, joka parantaa hänen sairautensa. Ammattitutkijat eivät kenties ole osanneet ajatellakaan siihen suuntaan. Myös fysiikassa ja kemiassa voi osua merkittävään tulokseen aivan sattumalta..
Toki monet tutkijat ovat osuneet tärkeään tulokseen lähes sattumalta, koejärjestelyjen muuttumisen tai pitkän pohdinnan sivuraiteille ajautumisen tuloksena. Tällaista henkilöä ei kuitenkaan parhaalla tahdollakaan voi enää kutsua maallikoksi, sillä hänellä on takanaan vuosien opiskelu kyseisellä alalla. Opiskelu voi toki olla itseopiskelua, mutta käytännössä tieteen historia tuntee vain muutamia henkilöitä, jotka täysin ilman opettajaa ovat kyenneet nousemaan tieteellisesti hyvin merkittävälle tasolle. Ja nämäkin henkilöt ovat eläneet yli sata vuotta sitten, jolloin merkittävien tulosten saaminen luonnontieteissä ei vielä vaatinut niin kalliita laitteita kuin nykyisin tai vastaavasti vuosien teoreettista pohjakoulutusta.
Nykyisin maallikko voisi ehkä tehdä merkittävän löydön nimenomaan tekemällä konkreettisesti jonkin fyysisen löydön, esimerkiksi uuden lajin tai tärkeän arkeologisen jäännöksen. Löytö jää kuitenkin tekemättä, jos löytäjä ei kykene tunnistamaan sen merkittävyyttä tapahtumapaikalla, eli jonkinlaista asianharrastusta ja edeltävää itseopiskelua edellytetään silloinkin, ja useimmiten myös sitä, että osaa etsiä oikeasta paikasta.