Pohjoismainen yhteistyö ja Talvisota

[Veikko I Palvo]

Uhkaavien pilvien kerääntyessä 1939 Euroopan taivaalle Ruotsi ja Suomi alkoivat jälkimmäisen aloitteesta neuvotella puolustusyhteistyöstä ja Ahvenanmaan linnoittamisesta. Mutta Neuvostoliiton Lontoon lähettiläs Maiski oli myös Kansainliiton
( silloisen kansainvälisen yhteisön ) puheenjohtaja ja lykkäsi puolustusliitto- ja Ahvenanmaa asian myöhemmäksi.
Ruotsi alkoi virallisestikin epäröidä ja Neuvostoliitto ja Saksa solmivat MR-sopimuksen ja jakoivat Puolan.
Ruotsi ja Suomi julistautuivat puolueettomiksi, mutta Suomelle Stalin lähetti syksyllä 1939 neuvottelukutsun ja Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen 30.11.1939 - Talvisodan.
NL erotettiin Kansainliitosta.
Ruotsi antoi ase- ja humanitaarista apua Suomelle.
Välirauhan
aikanakin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön ajatus oli esillä, mutta lähettiläs Paasikivikin tuumiskeli ja kirjoitteli joulunpyhinä 1940 / 1941 Moskovassa: Suomen ja Ruotsin väkiluku ja armeija yhteenlaskettunakin on mitättömän pieni verrattuna puna-armeijaan.
Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä on puhuttu myöhemminkin Tanskan ja Norjan ollessa NATO-jäseniä ja Kylmän sodan aikanakin sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsi teki läheistä sotilasyhteistyötä NATOn kanssa. Lännen ydinohjuksiakin Neuvostoliittoon ja Moskovaan olisi laukaistu Ruotsin vesiltä niiden kantomatkan ollessa aluksi pienenpuoleinen. ( Polaris A-1 1200 merimailia )
Ruotsin
Saab Viggen 37:ssäkin näyttää olleen Pratt & Whitneyn suihkumoottori ja hävittäjien teknologia ja asejärjestelmät lienevät olleen amerikkalaisia jo aiemminkin.
Ruotsin kirjoitetaan saaneen NATOn turvatakuut 1960 tai 1961. "Salaisesti", tosin vakooja Stig Wennerström lienee välittänyt tuonkin tiedon Neuvostoliittoon.
Puolueeton
tai ainakin sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsikin tinki Kylmän sodan aikana puolueettomuudestaan Suomen tasapainoillessa "yya-puolueettomana". Ja olisivatkohan nuo ´tasapainoilut´ yhä taustalla vaikuttamassa niin Suomessa kuin Ruotsissakin?

Puolustusministeri Karin Enström näyttää taaskin ( 21.4.2014 ) sanoneen Venäjän Suomeen kohdistaman uhkan merkitsevän uhkaa myöskin Ruotsin turvallisuudelle ja Karin muistuttaa Pohjoismailla olevan kriisejä ja katastrofeja koskevan yhteisen solidaarisuussopimuksen ja sanoo sen merkitsevän sitä, että Pohjoismaat eivät jää toimettomiksi, jos jotain tapahtuu.

Ruotsin puolustusministeri viitannee 1.12.2009 voimaan astuneen EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuteen, Pohjoismaiden kesken kirjallista sopimusta ei liene? EU-Tanska on NATOnkin jäsen ja Norja ei kuulu EU:hun, mutta on ehkä YK:n kollektiivisen turvallisuuden periaatteiden perusteella "solidaarinen"? "Solidaariseen turvallisuuteen lienevät kaikki muutkin YK-jäsenmaat sitoutuneet? Lissabonin sopimuksessa yhteispäätöksiä ei sovittu sovellettavan EU-maiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Jotensakin ristiriitaisesti Lissabonissa sovittiin kuitenkin EU:n ulkoasiain- ja turvallisuuspolitiikan korkeasta edustajasta ja tehtävää hoitaa paronitar Catherine Ashton. Ja Eurooppa-neuvoston pysyvää puheenjohtajuutta hoitaa 1.12.2009 alkaen Herman Van Rompuy.
Kaikki suuret ja merkittävät EU-maat ovat myöskin NATOn jäsenmaita, mutta joissakin EU-maissa on puhuttu päällekkäisen EUn omien puolusvoimienkin perustamisesta, mitä ei näytetä edes aloitetun - epärealistisenakin?

Karin Enström
sanoo, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kuitenkaan korvaa .......mahdollista NATO-jäsenyyttä.
Myötätuntoa ja humanitaarista apua Suomelle olisi siis ilmeisesti saatavilla, jos jotakin tapahtuu.........?

Veikko Palvo