Senaatti-kiinteistöt korjaa Hämeen linnan vallihautaa

[Lea Murto-Orava]

Viime vuonna aloitettua Hämeen linnan vallihaudan kunnostustyötä jatketaan. Suomessa ainutlaatuisen vesivallihaudan reunojen luonnonkivilatomukset ovat osin sortuneet ja routa, vedenpinnan vaihtelut sekä isojen puiden juuristot ovat aiheuttaneet vaurioita kivivalleihin. Ongelmia aiheuttaa myös vallihaudassa seisova vesi.

Hämeen linnan bastionijärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1777. Linnoitustyöt jatkuivat 1800-luvun alkupuolelle asti. Tämä puolustusjärjestelmä tehtiin keskiajalla rakennetun linnan ympärille. Monista muista Suomen linnoituksista poiketen Hämeen linnan vallihauta on vesivallihauta. Vallihaudan sisäpuolella on tykkitulelta suojannut jyrkkä maavalli.

Vallihautaan rajautuvat päävallin eskarppimuuri ja vastavallin kontraeskarppimuuri on ladottu säännöllisiksi muokatuista luonnonkivistä ilman laastia. Muurit on perustettu puuperustuksen varaan, joka peittää koko vallihaudan pohjan ja muureja tukemaan on käytetty risukimpuista ja kivistä koostuvia rakenteita. Vedenpinnan vaihtelut, puiden juuret sekä routiminen ovat aiheuttaneet muureihin erilaisia vaurioita, joita nyt korjataan.

Vallihaudan kivilatomuksia korjataan ja korotetaan

Linnan eteläosassa maavalleja tasattiin vuonna 1869 ja vallihaudan kaakkoisosan kulkua muutettiin 1870-luvulla. Pohjoisosan maavallit tasoitettiin ja vallihauta täytettiin vuosina 1873–1874. Nämä linnoituslaitteet rekonstruoitiin 1970- ja 1980-lukujen korjausten yhteydessä vallihaudan pohjoispuolella ollutta teräväkulmaista ulkovarustusta eli raveliinia lukuun ottamatta. Rekonstruktio tehtiin vanhojen ruotsalaisten ja venäläisten piirustusten sekä esiin kaivettujen rakenteiden jäänteiden avulla. Tuolloin osa vallihaudan kivilatomuksista jäi ympäröivää maastoa matalammaksi ja niiltä osin kivilatomuksia aiotaan korjaustöiden yhteydessä korottaa 1-3 kivikertaa, jotta ympäröivät maat eivät enää valuisi vallihautaan.

Vesi virtaamaan

Korjaustyön yhtenä tavoitteena on myös vallihaudan veden laadun parantaminen. Viime vuonna vallihaudan pohja puhdistettiin perusteellisesti sinne kertyneistä maatuneista lehdistä, maa-aineksista ja roskista, joita oli pahimmillaan yli puolen metrin kerros. Työ tehtiin osin konetyönä ja osin käsin lapioimalla, pohjan puisia perustusrakenteita varoen. Nykyisellään vallihaudan vesi ei liiku, koska luonnollista virtausta ei ole. Vallihaudan vedelle pyritään saamaan kunnollinen ja riittävän tehokas virtaus sekä perustusrakenteiden kannalta suotuisa veden korkeus. Sitä ennen täytyy kuitenkin selvittää vallihaudan puisten perustusrakenteiden alkuperäistä rakennetta ja niiden nykyistä kuntoa sekä dokumentoida vallihaudan edustalla järvessä olevat puupaalut.

Vallihauta aidataan turvallisuussyistä

Vallihaudan turvallisuutta parannetaan aitaamalla vallihauta kauttaaltaan samanlaisella aidalla, kuin Kustaa III:n kadun varsi on nyt aidattu. Aitojen betonipilaritolppien kaivaminen, kuten muutkin kaivamista vaativat työt muinaisjäännösalueella, ovat normaalia hitaampia, sillä ne vaativat arkeologisen valvonnan. Mikäli jotakin merkittävää löytyy, on työ keskeytettävä tutkimusten ajaksi.

Korjaustyötä tehdään kesäaikoina ja se kestää useita vuosia. Korjaustyön urakoitsijana toimii Kivityö Kaseva Oy. Lisäksi työmaalla työskentelee Vanajan vankilan Ojoisten osaston neljä miesvankia.

Lisätietoja:
Työn rakennuttamisesta vastaavat Senaatti-kiinteistöt Länsi-Suomen alueen rakennuttajapäällikkö Timo Korhonen puh. 040 169 1896 sekä rakennuttajakonsultti Ville Varjo/ Turkoosi 11 Oy puh. 0400 786 033.
Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehti Sanna Ihatsu / CasaCo Oy, puh. 050 339 0840.
Urakoitsijan vastaavana työnjohtajana toimii toimitusjohtaja Jari Kaseva, puh. 040 566 5906.
Vankityön yhteyshenkilönä on Marjatta Kurri, Vanajan vankila, puh. 0500 647 691
Hankkeen tutkimus- ja dokumentointityöstä vastaavat Museoviraston tutkijat Päivi Hakanpää, puh. 040 128 6234 ja Janne Hymylä, puh. 040 128 6237.