Venäjän teot avautuvat lännen perspektiivistä huonosti (HS, Mielipide 9.9.2014)
Jukka Korpelan puheenvuoro liittyy artikkeliin (Pekka Vahvanen:Kylmä sota oli vuosikymmenten tuijotuskilpailu, HS, 7.9.2014).
Aikaisemmin Venäjän kunnianhimot olivat maailmanlaajuiset. Nyt sen vaikutuspiiri ei ulotu paria poikkeusta lukuun ottamatta muualle kuin maan rajojen tuntumaan.
Myös ideologinen ulottuvuus oli tärkeä osa kylmää sotaa. Erilaiset yhteiskuntajärjestelmät – demokraattinen kapitalismi ja kommunismi – taistelivat paremmuudesta. Kylmän sodan päättyessä Yhdysvaltain presidenttinä ollut George H. W. Bush sanoi, että konfliktissa taisteltiin "ihmiskunnan sielusta".
Ideologinen ulottuvuus on nykyisessä lännen ja Venäjän välisessä konfliktissa vähäinen, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
"Venäjän presidentti Vladimir Putin on tosin viime aikoina yrittänyt korostaa länsimaisten arvojen alennustilaa; Venäjä katsoo tarjoavansa konservatiivisemman ja autoritaarisemman vaihtoehdon. Samaa leiriä edustavat esimerkiksi Turkki ja Unkari", Forsberg sanoo.
Jukka Korpela kirjoitti: Venäjän teot avautuvat lännen perspektiivistä huonosti
Tuomas Forsbergin mukaan (HS 7. 9.) ideologialla ei ole merkitystä Venäjän ja lännen vastakkainasettelussa. Vaikka ei olisi uskovainen, pitää ymmärtää, että uskovaisten maailmassa uskonto on totta. Samoin nationalismi antaa vision uhrata yksilö kokonaisuuden uskotellun edun puolesta. Nämä ovat ideologioita siinä kuin kommunismi.
Monet tutkijat ovat väittäneet venäläisten isänmaallis-uskonnollisia puheita symbolisiksi. Venäjän kulttuurihistoria eroaa länsimaisesta ja on tuottanut ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka näyttävät länsimaisin silmin järjettömiltä ja epäuskottavilta. Venäjän teot avautuvat länsimaisesta perspektiivistä yhtä huonosti kuin Hamas-taistelijoiden toiminta.
Valtio ja kirkko muodostavat pääministeri Dmitri Medvedevin mukaan sinfonian, ja kirkko puhuu Pyhästä Venäjästä, joka on kaikkien maailman ortodoksien isänmaa siinä missä islamilainen umma on islamin maailmanvalta.
Tässä kontekstissa innostetaan mielikuvituksellisella tuhatvuotisella isänmaan ja valitun kansan historialla pelastamaan Krimiä ja Itä-Ukrainaa. Tämä oppi muodostaa taustan politiikalle "lähiulkomaissa" ja kauempanakin. Sillä venäläinen sitoutuu Venäjään, kuten juutalainen Israeliin tai islamilainen Kalifatiin. Mitä enemmän olen yrittänyt selvittää tämän puhunnan taustaa ja käyttöä, sitä voimakkaammin se vaikuttaa minusta todelliselta ideologialta. Se ei ole vain vertauskuvallista kulttuuriharrastusta, kuten historia ja uskonto ovat länsimaisille ihmisille.
Tämä ulottuvuus hämärtää sitä, missä Venäjä menee ja minne se ulottuu. Tämä havainnollistuu jo Ukrainan hybridisodassa. Raja Venäjään ja rauhaan on epäselvä. Samalla tavalla tuskin kukaan hahmottaa sitä, minne Venäjä taloudellisesti yltää. Sehän voi kattaa kaikki ulkomaiden "maanmiehet" ja heidän bulvaaniensa talousverkostot. Voi olla vaikea säätää taloudellisista pakotteista tällaista vastaan.
Jukka Korpela
professori
Itä-Suomen yliopisto
Kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.9.2014
Venäjän teot avautuvat lännen perspektiivistä huonosti (HS, Mielipide 9.9.2014, julkaistu foorumilla kirjoittajan luvalla)