Kuva: Kuvassa on valokuvaamo Kuvasiskojen kuvaama muotokuva matematiikan professori Rolf Nevanlinnasta. Alkuperäinen mustavalkoinen negatiivi on pahasti vaurioitunut (etikkasyndrooma). Oikealla negatiivi ja vasemmalla vedos vaurioituneesta negatiivista. (HK7155:1546.58-1)
Museoviraston Kuvakokoelmissa on alkanut tuhoutumassa olevan alkuperäisaineiston pelastusdigitointi. Projektissa digitoidaan selluloosanitraatti- ja selluloosa-asetaattinegatiiveja ja pelastetaan negatiivien kuvainformaatio.
Negatiivit kutistuvat ja kuivuvat ja nitraattinegatiivit ovat myös paloherkkiä. Tuhoutumassa olevista negatiiveista irtoavat kaasut vaurioittavat myös muita lähellä olevia kuva-aineistoja. Pelastusdigitointi toteutetaan valtion vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetyllä 250 000 euron määrärahalla. kaikkien saataville tietojärjestelmien kautta. Museoviraston kuvakokoelmissa on yli kymmenen miljoonaa kuvaa: valokuvia, piirroksia, akvarelleja, grafiikkaa, postikortteja, karttoja, siluetteja, elokuvia ja kaitafilmejä. Vanhimmat aineistot ovat 1500-luvulta.
Selluloosapohjaisia nitraattinegatiiveja valmistettiin 1880-luvulta 1950-luvun alkuun asti. Niiden kanssa rinnan käytettiin 1920-luvun alusta 1960-luvun alkuun selluloosapohjaisia asetaattinegatiiveja. Tämän jälkeen, digikuvauksen yleistymiseen saakka, on käytetty polyesteripohjaisia negatiiveja.
Sekä nitraattinegatiiveihin että asetaattinegatiiveihin liittyy säilytysongelmia. Nitraattinegatiivit ovat ongelmallisia epävakautensa vuoksi. Ne kutistuvat ja kuivuvat ja ovat lisäksi paloherkkiä. Asetaattinegatiivin ongelmana on, että niihin saattaa kehittyä etikkasyndrooma, mikä aiheuttaa filmipohjan kutistumista ja johtaa kuvainformaation tuhoutumiseen. Tuhoutumassa olevista negatiiveista erittyy kaasuja, jotka levittävät etikkasyndroomaa myös hyväkuntoisiin negatiiveihin. Tuhoutumista ei voida pysäyttää, ja ainoa keino on eristää tällainen materiaali muusta arkistosta.
Kuva: Kuvasarjassa vasemmalla on alkuperäinen vaurioitunut negatiivi, keskellä alkuperäisestä negatiivista saatu positiivikuva ja oikealla aiemmin negatiivista otetusta repronegatiivista saatu positiivikuva. Kuvassa Jívaro-intiaanimies ja -nainen tanssipuvuissa. Kuva: Rafael Karsten 1916-1919, Ecuador, Etelä-Amerikka. (VKK721:57)
Pelastusdigitointi-projektissa käydään läpi Museoviraston Kuvakokoelmien negatiiveja, etsitään tuhoutumisvaarassa olevia, siirretään ne tarvittaessa eristettyyn tilaan ja tuotetaan niistä digitaaliset kopiot ja digitaaliset metatiedot.
Digitoitavaksi valitaan kuvia aiheensa tai jonkin muun erityislaatuisuutensa perusteella mm. valokuvaamo Kuvasiskojen kuvista, Kai Donnerin kokoelmasta, Sanomalehti Kalevan kuvista sekä Matkailun edistämiskeskuksen ja valokuvaaja Pekka Kyytisen kuvista. Kuvia viedään Finna palveluun (museot.finna.fi) ja Museoviraston Kuvakokoelmat.fi-palveluun (http://www.kuvakokoelmat.fi), jossa niihin voi kuka tahansa tutustua.
Kuva: Kuvassa konservaattori tekee negatiivien kuntokartoitusta. Laatikkoon laitettava testiliuska muuttuu happojen vaikutuksesta sinisestä vihreäksi tai keltaiseksi negatiivien vaurioitumisasteesta riippuen. Kuva: Vili Niemi, Museovirasto
***
Lisätietoja pelastusdigitointiprojektista antavat yli-intendentti Ismo Malinen, puh. 040 128 6382, ismo.malinen@nba.fi ja projektipäällikkö Nina Repo, puh. 040 128 6122, nina.repo@nba.fi