Venäjän tilanne historian näkökulmasta

[Emma-Liisa]

Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn hinnasta. Kun öljyn hinta nousee, nousee Moskovan pörssi ja ruplan arvo. Venäjän viennistä öljy ja kaasu ovat suuri osa, mutta kai Norjalla niiden osuus on suurempi. Noin se käsittääkseni menee.

Muistaakseni Stalinin teollistamispolitiikka nosti voimakkaasti Neuvostoliiton teollisuustuotantoa. Maataloustuontannon nosto taisi epäonnistua ainakin aluksi. Stalinin tarkoitus oli kai koneellistaa maatalous ja nostaa tuotannon määrää. Se minkä Stalin teki, tai pyrki tekemään kollektivisoinnilla tapahtui Suomessa sotien jälkeen kun maatalouden koneellistumisen ansiosta tuotanto kasvoi ja maatalouden tarvitseman työvoiman tarve laski. Toisin sanoen tuottavuus nousi. Seurauksena Suomessa oli maaltapako. Monissa muissa maissa sama oli tapahtunut paljon aikaisemmin.

Edelleen muistelen, että Neuvostoliiton tuotannon huippu olisi ollut 70-luvun puolivälissä, minkä jälkeen tuotanto kai kasvoi, mutta niin vähän, että reaalisesti se taisi laskea ja lasku kiihtyi perestroikan aikana kunnes romahti Neuvostoliiton hajotessa.

Norja on varautunut öljyn loppumiseen, Venäjä ei. Norja oli kehittynyt maa jo ennen öljylöytöjä, NL samoin kuin kehitysmaat vei raaka-aineita ja toi jalostettuja tuotteita (tästähän Suomi hyötyi sekä tsaarin aikana että sodan jälkeen) eikä tämä ole muuttunut.

Luonnollisesti aloitteleva teollisuus kasvaa nopeasti, mutta ydinasia on, olisiko kasvu ollut muilla menetelmillä vielä nopeampaa (tästä keskustelivat anglosaksiset tutkijat 80-luvulla).

Toinen ydinasia on, että suunnittelu- ja komentotalous sopi lähinnä raskaaseen teollisuuteen ja erityisesti sotatarvikkeiden tuotantoon. NL sai raketin lentämään, mutta ei pystynyt tuottamaan farkkuja, sukkahousuja, tamponeita eikä ehkäisyvälineitä.

Kun suunnitelmat piti aina ylittää, määrää painotettiin laadun kustannuksella. Kun Stalin aikana monia projekteja tuotettiin orjatyövoimalla, monet leirien käytännöt levisivät muualle maahan (esim. tuhta eli olemattoman työn merkitseminen papereihin).

Talous toimi joten kuten niin kauan kuin oli mahdollista kopioida lännen keksintöjä ja käyttää tuhlailevasti luontoa ja ihmisiä. Mutta uuteen vaiheeseen eli digitaaliseen vallankumoukseen siirtyminen oli suljetussa yhteiskunnassa mahdollista.

Vertailu Suomeen ontuu monessakin mielessä. Suomi kiskaisi autonomian ajan lopussa etumatkan Venäjään. Venäjä oli 1890 samalla tasolla kuin Suomi oli jo 1860.

Suomella oli metsissä resurssi, joka nosti puuta myyvien talonpoikien elintasoa ja siten mahdollisti heidät lähettämään lapsensa kouluun, tilaamaan suomenkielisiä lehtiä. NL:ssa resurssit saatiin painamalla talonpoikien elintaso kolhooseissa mahdollisimman alas.

Kolhoosin asukkaiden kohdalla "maaltapako" ei ole sopiva termi, sillä heillä ei ollut sisäistä passia eikä siten mahdollisuutta omasta halustaan lähteä kolhoosista. Muutto kaupunkeihin ja väestönsiirrot jopa toiselle puolelle maata olivat hallituksen määräämiä toimia.

"Mustan mullan alueen" omistava NL joutui 60-luvulla ostamaan viljaa ulkomailta. Samaan aikaan pohjoisessa Suomessa oli voivuori.

[Lemmi]

Mielenkiintoista jos Venäjä onkin asettanut vastapskotteensa omavaraisuuden lisäämiseksi, mutta sitten poistaa ne jos länsi poistaa omansa. Ei kovin johdonmukaista kehittämistä, sanoisin.

Olen samaa mieltä, ettei esittämäsi ajatus ole johdonmukainen ja luulen, ettei Venäjä poista ainakaan täysin elintarvikkeiden tuontikieltoja.

[Lemmi]

Toinen ydinasia on, että suunnittelu- ja komentotalous sopi lähinnä raskaaseen teollisuuteen ja erityisesti sotatarvikkeiden tuotantoon.

Luulen ettei suunnitelmatalous ole tehokas taloudellisen ohjauksen muoto noihin mainitsemiisikaan.

Suunnitelmatalouden ongelmat olivat kai selvillä Neuvostoliitossa viimeistään perestroikan aikaan 1980-luvun puolivälissä. Siitä on miessukupolvi. Perestroikan talousuudistukset eivät riittäneet. Yksityinen yritteliäisyys ei riittänyt korvaamaan suunnitelmatalouden ongelmia.

Täydellistä antaa mennä taloutta, sellaista jossa valtio ei puutu lainkaan taloudelliseen toimealiaisuuteen ei taida olla missään. En ainakaan tiedä sellaista maata, jossa olisi. Norjakin taitaa ohjata öljyalaa tiukasti.

[lentava kirvesmies]

Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn hinnasta. Kun öljyn hinta nousee, nousee Moskovan pörssi ja ruplan arvo. Venäjän viennistä öljy ja kaasu ovat suuri osa, mutta kai Norjalla niiden osuus on suurempi. Noin se käsittääkseni menee.

Muistaakseni Stalinin teollistamispolitiikka nosti voimakkaasti Neuvostoliiton teollisuustuotantoa. Maataloustuontannon nosto taisi epäonnistua ainakin aluksi. Stalinin tarkoitus oli kai koneellistaa maatalous ja nostaa tuotannon määrää. Se minkä Stalin teki, tai pyrki tekemään kollektivisoinnilla tapahtui Suomessa sotien jälkeen kun maatalouden koneellistumisen ansiosta tuotanto kasvoi ja maatalouden tarvitseman työvoiman tarve laski. Toisin sanoen tuottavuus nousi. Seurauksena Suomessa oli maaltapako. Monissa muissa maissa sama oli tapahtunut paljon aikaisemmin.

Edelleen muistelen, että Neuvostoliiton tuotannon huippu olisi ollut 70-luvun puolivälissä, minkä jälkeen tuotanto kai kasvoi, mutta niin vähän, että reaalisesti se taisi laskea ja lasku kiihtyi perestroikan aikana kunnes romahti Neuvostoliiton hajotessa.

Norja on varautunut öljyn loppumiseen, Venäjä ei. Norja oli kehittynyt maa jo ennen öljylöytöjä, N

L samoin kuin kehitysmaat vei raaka-aineita ja toi jalostettuja tuotteita (tästähän Suomi hyötyi sekä tsaarin aikana että sodan jälkeen) eikä tämä ole muuttunut.

Luonnollisesti aloitteleva teollisuus kasvaa nopeasti, mutta ydinasia on, olisiko kasvu ollut muilla menetelmillä vielä nopeampaa (tästä keskustelivat anglosaksiset tutkijat 80-luvulla).

Toinen ydinasia on, että suunnittelu- ja komentotalous sopi lähinnä raskaaseen teollisuuteen ja erityisesti sotatarvikkeiden tuotantoon. NL sai raketin lentämään, mutta ei pystynyt tuottamaan farkkuja, sukkahousuja, tamponeita eikä ehkäisyvälineitä.

Kun suunnitelmat piti aina ylittää, määrää painotettiin laadun kustannuksella.

Kun Stalin aikana monia projekteja tuotettiin orjatyövoimalla, monet leirien käytännöt levisivät muualle maahan (esim. tuhta eli olemattoman työn merkitseminen papereihin).


Tuota noin. Miten määrittelet laadun? Miten olet siis tehnyt vertailusi.

Talous toimi joten kuten niin kauan kuin oli mahdollista kopioida lännen keksintöjä ja käyttää tuhlailevasti luontoa ja ihmisiä. Mutta uuteen vaiheeseen eli digitaaliseen vallankumoukseen siirtyminen oli suljetussa yhteiskunnassa mahdollista.

Koska olet ilmeisen hyvin perehtynyt Venäjän ja Neuvostoliiton asioihin, niin voisitko kertoa, liittyen digitaaliseen vallankumoukseen, Neuvostoliiton ajan informaatioteknologian kehityksestä. Esimerkkeinä vaikkapa mobiilipuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tietoverkon kehitys.




Vertailu Suomeen ontuu monessakin mielessä. Suomi kiskaisi autonomian ajan lopussa etumatkan Venäjään. Venäjä oli 1890 samalla tasolla kuin Suomi oli jo 1860.

Suomella oli metsissä resurssi, joka nosti puuta myyvien talonpoikien elintasoa ja siten mahdollisti heidät lähettämään lapsensa kouluun, tilaamaan suomenkielisiä lehtiä. NL:ssa resurssit saatiin painamalla talonpoikien elintaso kolhooseissa mahdollisimman alas.

Kolhoosin asukkaiden kohdalla "maaltapako" ei ole sopiva termi, sillä heillä ei ollut sisäistä passia eikä siten mahdollisuutta omasta halustaan lähteä kolhoosista. Muutto kaupunkeihin ja väestönsiirrot jopa toiselle puolelle maata olivat hallituksen määräämiä toimia.

"Mustan mullan alueen" omistava NL joutui 60-luvulla ostamaan viljaa ulkomailta. Samaan aikaan pohjoisessa Suomessa oli voivuori.

Aiemmin kirjoituksesi herättämiä kysymyksiä, joihin taisit jollain tavoin osaan vastatakin. Epäselväksi on vielä jäänyt väitteesi jonka mukaan "pienillä yksityispalstoilla tuottavuus oli moninkertainen". Katsos kun olen tällainen, aivan tavallinen yksinkertainen työmies, niin väitteesi ei sano mitään ilman numerotietoa. Eli voisitko kertoa saman numeroina!

[Emma-Liisa]

Epäselväksi on vielä jäänyt väitteesi jonka mukaan "pienillä yksityispalstoilla tuottavuus oli moninkertainen".

Esimerkiksi 1970 kolhoositalonpojat saivat kolmanneksen tuloistaan yksityispalstoiltaan.

[Emma-Liisa]

Tuota noin. Miten määrittelet laadun? Miten olet siis tehnyt vertailusi.

Jos et ole koskaan käynyt neuvostokaupassa, voit lukea vaikka Andrei Hvostovin kuvaus neuvostoliittolaisista vaatteista Sillamäen murhenäytelmästä.

Koska olet ilmeisen hyvin perehtynyt Venäjän ja Neuvostoliiton asioihin, niin voisitko kertoa, liittyen digitaaliseen vallankumoukseen, Neuvostoliiton ajan informaatioteknologian kehityksestä. Esimerkkeinä vaikkapa mobiilipuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tietoverkon kehitys.

Eiköhän tämä kerro kaiken:

https://youtu.be/Kny732TX3sA

[Lemmi]

Epäselväksi on vielä jäänyt väitteesi jonka mukaan "pienillä yksityispalstoilla tuottavuus oli moninkertainen".

Esimerkiksi 1970 kolhoositalonpojat saivat kolmanneksen tuloistaan yksityispalstoiltaan.

Luulen etteivät kolhoositalonpoikien tulot ole tuottavuus, joka lasketaan panosten ja tuotosten suhteessa. Tuottavuus kasvaa kun pienentyvillä panoksilla saadaan sama tai enemmän aikaan kuin ennen. Maatalouden koneellistuminen on kaikkialla maailmassa merkinnyt maatalouden tuottavuuden kasvua. Se ilmenee maataloudesta elantonsa saavien osuuden laskuna. Suomessa se johti maaltapakoon.

Vaikka talonpoikien yksityistuotanto olisi kolmannes kaikesta maataloustuotannosta niin se ei kerro tuottavuudesta. Talonpoika ehkä työskenteli enemmän yksityispalstallaan kuin kolhoosilla. Ehkä muutkin perheenjäsenet. Kolhoosin ja yksityisen tuotannon hinnat saattavoivat olla eri tavoin määräytyviä. Kolhoosilla mahdollisesti kiinteä alhaiseksi määrätty hinta, josta yksityisviljelijä nautti edullisina elintarvikkeina perheelleen ja hän tuotti itse kalliin hinnan tuotteita. Sovhooseilla ja kolhooseilla saattoi olla käytössään parhaat maatalouskoneet, joiden avulla tuottavuus oli korkeampi kuin kuokka ja mies linjalla.

Tutkin mitä Neuvostoliiton maatalouden tuottavuudesta olisi saatavilla. Näyttää siltä, että tiedot ovat hataria ja tutkijoilla on ristiriitaiset näkemykset.

Suunnitelmatalous on epäonnistunut. Sitä mieltä olen. Poliitikot ja virkamiehet pystyvät heikosti mukautumaan kysyntään ja korjaamaan tuotannon pullonkauloja. Toisaalta mm Japanin talousihme perustuu valtion ohjaavaan vaikutukseen, jota Etelä-Korea matki.

[Lemmi]

Anatoly Karlin niminen herra on analysoinut Neuvostoliiton talouskasvua muihin maihin, myös Suomeen verrattuna.

The Soviet Economy – Charting Failure
http://akarlin.com/2012/06/the-soviet-e ... g-failure/

Kirjoituksen viimeinen graafinen esitys näyttää kuinka suuri Neuvostoliiton/Venäjän bkt per henkilö oli vuodesta 1870 2000-lukuun asti suhteessa Suomen, USA, Kreikan ja Portugalin bkt per kapita lukuun nähden. 1950 Neuvostoliiton bkt oli 150 % Kreikan bkt:stä per kapita ja 30 % USA:n vastaavasta luvusta. Vuodesta 1960 alkaen takapajuiset Kreikka ja Portugal kasvoivat ja niiden bkt/hlö nousi Neuvostoliiton lukuja suuremmaksi.

Karlin kirjoittaa Suomestakin. Huomattavaa on, että Suomi - suhteellisen takapajuinen kuitenkin, laskee suhtessa USA:aan enemmän kuin sen Pohjoismaiset naapurinsa, oletettavasti johtuen takapajuisuudesta (suuri maaseutuosuus, ei voi kasvaa nopeasti). Sen suoritus 1930-luvulla on joka suhteessa yhtä vaikuttava kuin Neuvostoliiton ja, toisin kuin Neuvostoliitto, se jatkaa 1960 luvusta alkaen kaventaen nopeasti eroa USA:aan. Huomattavaa on, että Suomi oli vain vähän keskimääräistä rikkaampi Venäjän alamainen vuonna 1913.

Note that Finland, relatively backward nonetheless, declines more relative to the US than its Nordic neighbors; again, presumably a function of its initial backwardness (highly rural, can’t grow fast). Its performance in the 1930’s is every bit as impressive as Russia’s, and unlike the USSR, it continues to rapidly converge with US living standards from the 1960’s onwards. Note that Finland was only a modestly richer subject of the Russian Empire in 1913 than the national average.

Karlinin esittämät kuvaajat näyttävät kuinka Neuvostoliiton romahdus merkitsi Venäjän talouden romahdusta 1990-luvulla. Venäjän bkt per kapita ei ole vieläkään ilmeisesti toipunut niin, että venäläisten keskimääräinen bkt/hlö olisi suhteessa yhtä korkealla suomalaisten lukuun nähden kuin Neuvostoliiton viimeisimpinä vuosina.

Esitykset havainnollistavat myös kuinka talouden kasvu ja heikkeneminen voivat jatkua kymmeniäkin vuosia alkuun päästyään. Suomen talous ei kai ole noussut vieläkään 9 vuoden takaiselle tasolle.

[lentava kirvesmies]

Tuota noin. Miten määrittelet laadun? Miten olet siis tehnyt vertailusi.

Jos et ole koskaan käynyt neuvostokaupassa, voit lukea vaikka Andrei Hvostovin kuvaus neuvostoliittolaisista vaatteista Sillamäen murhenäytelmästä.

Koska olet ilmeisen hyvin perehtynyt Venäjän ja Neuvostoliiton asioihin, niin voisitko kertoa, liittyen digitaaliseen vallankumoukseen, Neuvostoliiton ajan informaatioteknologian kehityksestä. Esimerkkeinä vaikkapa mobiilipuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tietoverkon kehitys.

Eiköhän tämä kerro kaiken:

https://youtu.be/Kny732TX3sA

Ei todellakaan kerro. Koska se ei kerro esimerkiksi tästä. www.izmerov.narod.ru/okno/
Kuvassa insinööri Leonid Kuprijanov soittaa kehittämällään matkapuhelimella 1957.
Koska linkkisi ei teinnyt kertoa tästäkään, ei se todellakaan kerro kaikkea.

Se ei myöskään kerro Arseni Gorohovin kannettavasta PC-tietokoneesta vuodelta 1970.
Se ei kertonut Neuvostoliiton ensimmäisestä tietoverkkoyhteydestä puhelinmodeemilla toteutettuna vuodelta 1990.
Neuvostoliitto liittyi kansainväliseen internetyhdistykseen 1991 ja sai tunnuksen .su.


Olen muuten käynyt Neuvostokaupoissa ja joitakin ostoksiani on edelleen jokapaiväisessä käytössäkin.
Näillä Petroskoin kristallitehtaan snapsilaseillahan onkin ikuinen takuu. Tosin sillä kristallitehtaalla ei sitä tainnut olla, kuten ei Soitosen johtamalla keramikkapajallakaan, jonka astiasto on edelleen käytössä, vaikka tehdas on lopetettu.


Olet joskus suositellut hankkimaan Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta edes perustiedot. Minäkin suosittelen sitä. Etenkin niille jotka työkseen kirjoittavat meille historiaa.

[Veikko I Palvo]

Tutkin mitä Neuvostoliiton maatalouden tuottavuudesta olisi saatavilla. Näyttää siltä, että tiedot ovat hataria ja tutkijoilla on ristiriitaiset näkemykset.

Neuvostoliiton talous kasvoi ww2 jälkeen jopa nopeammin kuin USA:ssa, mutta lähtötaso oli alhainen Euroopan puoleisen osan NL:stä ollessa sodan jäljiltä raunioina. NL:ssa oli heti sodan jälkeen nälänhätäkin, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 700 000 - 1,5 miljoonaa venäläistä.

NL:n maatalousongelmat alkoivat kollektivisoinnista ja suuresta nälänhädästä etelä-Neuvostoliitossa miljoonien ihmisten kuollessa nälkään, siitä ei näytä olevan erimielisyyttä Venäjälläkään. Joku sanoo sen olevan kaikkia neuvostokansoja kohdanneen `onnettomuuden´ ja Ukrainassa näytetään useinkin puhuttavan vain Ukrainaan kohdistetusta holodomorista. Etelä-NL:ssa suuri nälänhätä 1930-luvun alussa on tapahtunut Ukrainasta Kazakstaniin ulottuvalla alueella, joten väitteillä sen sisäpoliittisesta tarkoituksellisuudestakin reuna-alueen rauhoittamiseksi näyttäisi olevan perusteita, sillä eihän pakkokollektivisointi tappanut venäjänmaalaisia samalla tavalla pohjoisemmilla alueilla.

Hrushtshovin loppuajoista / Brezhnevin valtakauden alkuajoista lähtien Neuvostoliitto on ostanut viljaa ja elintarvikkeita lännestä. Hrushtshov piti itseään maatalousasiantuntijana tai ainakin hän keskittyi maatalouteen yrittäen parantaa maataloustuotantoa, esim. maissia yritettiin viljellä rehuksi joka puolella NL:a, suunnitelmatalous kun ei näytä ottaneen ilmastoeroja riittävästi huomioon.

Neuvostoliiton talous kasvoi siis ww2 jäkeisinä jälleenrakennusvuosina voimakkaasti ja `sotataloushan´ nostaa sekin bkt:tä, vaikkapa Stalinin raskas terästeollisuus sodan jälkeenkin. Kulutustavarateollisuutta ei juuri ollut, mutta bkt:tä jaetaan per capita arvoiksi ja Neuvostoliiton kaltaisessa komentotaloudessa se antaa ilmeisestikin vääristyneen kuvan?
Ja
Neuvostoliiton suunnitelmatalouden vertaaminen lännen markkinatalouksiin tuottanee sekin ristiriitaisia näkemyksiä ja kuinka tarkkoja sitten lienevät neuvostoliittolaiset tilastotiedot ja tuotettiinkohan noita taloustietoja myöskin propagandatarkoituksiin ulkomaillekin.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Olen lukenut Neuvostoliiton / Venäjän taloudesta moniakin artikkeleita ja ristiriitaisen kuvan niistä saa. Sanotaan, ettei wikiä saisi käyttää lähteenä, mutta https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... on_GDP.gif jonkin kuvanhan sekin antaa. Oikean vaiko vääristyneen, riippunee tulkinnoista.

1972 BKT on ollut noin 500 miljardia us $ ( NL:n vientituote oli tuolloinkin öljy ja Suomen clearing-tilisessä idänkaupassakin öljy oli maksuvälineenä.
Mutta öljyn hinnan ollessa alhaalla, sillä ei nähtävästi tuohon aikaan ole ollut keskeistä merkitystä Neuvostoliiton taloudelle

1990 1150 miljardia us $:a Neuvostoliiton romahtaessa ja bkt on tuon mukaan noussut 1970 - 1990 jatkuvasti.
1998 noin 670 miljardia us $:a Venäjän talous- / ruplakriisin aikaan ja Venäjän pyytäessä lännestä elintarvikehätäapuakin.
2008 yleismaailmallisenkin talouskriisin aikana 1300 miljardia us $:a
2012 huippulukema öljyn hinnan ollessa korkealla 2100 - 2200 miljardia $:a ( samansuuruinen kuin esim Italian bkt )
bkt per venäjänmaalainen 15 390 $ eli samaa luokkaa kuin esim. Virossa
2015 1176 miljardia ja puolittunut bkt per venäjän kansalainen 8181 $:a ( ruplan arvokin suhteessa US $:iin puolittunut )

Jon Hellevig Moskovassa taas kirjoittaa 23.3.2015: "Venäjällä ei ole talouskriisiä vaan se on toipumassa finanssikriisistä." Öljyn hinta on noussutkin hieman pohjalukemastaan ja finanssi- vaiko talouskriisi vai molemmat lienee lähinnä tulkintakysymys.
"Venäjällä ei ole ollut konkurssiaaltoa, eikä teollisuustuotannon laskua, eikä suurtyöttömyyttä" pitää sinänsä paikkansa, työttömyys on 5 %:n luokkaa eli varsin pieni ja konkurssiaaltoa ei ole ollut, koska Venäjällä ei ole markkinatalouttakaan. Teollisuus lienee lähestulkoon neuvostoajan tasolla, ei ole uudistunt eikä modernisoitunut, eikä tuotantokaan liene laskenut ja vientikin lienee entisellä suhteellisen vähäisellä tasollaan, paitsi asevienti.

"Suuresti vähentynyt tuonti kompensoi viennin pudotusta öljyn hinnan laskettua." Maksutase on kyllä plussalla ja tuontia ovat laskeneet vastapakotteetkin, mutta erotuksella ei ole korvattu sitä, että vararahastot ovat ilmeisesti jokseenkin loppunkäytettyjä.

Jon Hellevig sanoo tuon talousennusteensa epävarmuustekijäksi sen, että se on tehty olettaen, ettei Venäjä joudu sotaan, mikä aiheuttaisi sotatalouden synnyn. Kilpavarustelu lienee poissuljettu siksikin, ettei Venäjän talous siihen kykene ja vaikka Kremlin johto sanookin, ettei asevarustelusta tingitä, niin voisi olettaa asevarustelun pakostakin hidastuvan eli vuoteen 2020 mennessä aseohjelmatavoitteita tuskin saavutetaan.

Pakotteiden Jon Hellevig sanoo ainoastaan "1. leikkaavan pois ulkomaisen luotonannon Venäjälle" ja
"2. länsimaisten yritysten investoinnit Venäjälle" ja Jon sanoo "ei-länsimaisten yritysten täyttävän viiveellä tuon aukon Venäjän taloudessa."
Mutta
Venäjän ilmeisestikin yhä edelleen varsin keskitetyn taloussuunnittelun sisältö näyttäisi rajoittuvan lähinnä toiveeseen öljyn hinnan noususta?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

http://www.izmerov.narod.ru/okno/
Kuvassa insinööri Leonid Kuprijanov soittaa kehittämällään matkapuhelimella 1957.
Koska linkkisi ei teinnyt kertoa tästäkään, ei se todellakaan kerro kaikkea.

Se ei myöskään kerro Arseni Gorohovin kannettavasta PC-tietokoneesta vuodelta 1970.
Se ei kertonut Neuvostoliiton ensimmäisestä tietoverkkoyhteydestä puhelinmodeemilla toteutettuna vuodelta 1990.
Neuvostoliitto liittyi kansainväliseen internetyhdistykseen 1991 ja sai tunnuksen .su.

Ratkaisevaa on, milloin nuo keksinnöt yrityksen ja yksityisten käyttöön.

Omasta kokemuksesta muistan, että kun työpaikallani oli tietokoneet ja olin ostanut jo kotiinkin sellaisen, siellä oli työhuoneissa kirjoituskone. (Joka sekin oli tietysti vaarallinen, saattoihan sillä monistaa kalkkeeripaperin läpi samidzatia.)

[Emma-Liisa]

Tutkin mitä Neuvostoliiton maatalouden tuottavuudesta olisi saatavilla. Näyttää siltä, että tiedot ovat hataria ja tutkijoilla on ristiriitaiset näkemykset.

Niin, koska NL:n tilastoihin ei ollut luottamista tai ne olivat salaisia.

[Emma-Liisa]

Epäselväksi on vielä jäänyt väitteesi jonka mukaan "pienillä yksityispalstoilla tuottavuus oli moninkertainen".

Esimerkiksi 1970 kolhoositalonpojat saivat kolmanneksen tuloistaan yksityispalstoiltaan.

Luulen etteivät kolhoositalonpoikien tulot ole tuottavuus, joka lasketaan panosten ja tuotosten suhteessa. Tuottavuus kasvaa kun pienentyvillä panoksilla saadaan sama tai enemmän aikaan kuin ennen. Maatalouden koneellistuminen on kaikkialla maailmassa merkinnyt maatalouden tuottavuuden kasvua. Se ilmenee maataloudesta elantonsa saavien osuuden laskuna. Suomessa se johti maaltapakoon.

Vaikka talonpoikien yksityistuotanto olisi kolmannes kaikesta maataloustuotannosta niin se ei kerro tuottavuudesta. Talonpoika ehkä työskenteli enemmän yksityispalstallaan kuin kolhoosilla. Ehkä muutkin perheenjäsenet. Kolhoosin ja yksityisen tuotannon hinnat saattavoivat olla eri tavoin määräytyviä. Kolhoosilla mahdollisesti kiinteä alhaiseksi määrätty hinta, josta yksityisviljelijä nautti edullisina elintarvikkeina perheelleen ja hän tuotti itse kalliin hinnan tuotteita. Sovhooseilla ja kolhooseilla saattoi olla käytössään parhaat maatalouskoneet, joiden avulla tuottavuus oli korkeampi kuin kuokka ja mies linjalla.

Olet osittain oikeassa. Yksityispalstalle saattoi kasvattaa esim. vihanneksia ja hedelmiä, joista sitten sai torilla hinnan, joka riippui kysynnän ja tarjonnan määrästä sekä laadusta verrattuna kilpailijoihin.

On aika ristiriitaista, että NL kehuskeli maatalouden koneistamisella, mutta joka syksy opiskelijoita määrättiin maataloustöihin. Tämäkään ei auttanut siihen, että osa sadosta pilaantui ennen puintia ja osa mätäni huonoissa varastotiloissa. Perusongelma kuitenkin oli, että maataloutta yritettiin hoitaa kuten teollisuutta: kun maa ei ollut omaa, siitä ei välitetty.

Viralliset ruuan hinnat olivat alhaiset, sillä NL:n maatalous oli maailman subventoiduin.

[Emma-Liisa]

Jon Hellevig Moskovassa

Johan Bäckmanin kaveri.