Peter Tikka kirjoitti:Esittäisitkö ystävällisesti lähteesi
Tässä tapauksessa esim. Taistolaisuuden musta kirja, s. 119-123 (TTT:n kirje Ilkka Kylävaaralle) sekä keskustelut aiheesta niin eräiden sotaveteraanien ja ex-kommunistien ja ex-taistolaisten kanssa.
Peter Tikka kirjoitti:Tietääkseni Tarsala ei ollut taistolainen – mitä ikinä se onkaan, kai sellainen SKP:n jäsen, joka kannatti sen vähemmistösiipeä, sitä, jota Taisto Sinisalo johti - sanaa ei ole määritelty. Ainakaan hän ei ollut näitä mitenkään edustava henkilö. Sen sijaan ilmeisesti Aulikki Oksanen oli SKP:n jäsen. Kenties Tarsala on osallistunut näyttelemällä jossain Televisioteatterin esittämässä Oksasen ohjaamassa näytelmässä jota Tarsala on jostain syystä pitänyt sotia loukkaavana työhön, josta hän ei pitänyt. Kuka tietää. Sen kaltaisten kolmannen käden tietoihin jotka esität varaan ei voi kovin paljon rakentaa. Joten lähde, ole hyvä. Ehkä Tarsala ei suinkaan ole esittänyt edes pahoittelua. Käyttikö hän sanaa "rienata", jonka Sinä olet nähnyt aiheelliseksi tuoda keskusteluun? Tai jotain sinnepäin. Joten lähde, ole hyvä.
Tarsala oli SKP:n jäsen ja kuului ainakin kulttuurityöntekijöiden järjestöön Kiilaan, Suomen Demoraattisten Naisten alaosastoon TOIMEN NAISET. Kommunistina hän itseään piti ja ajoi äänekkäästi taistolaisten tavoitteita. Lainaus Kylävaaran teoksen sivuilta s. 120-121:
"Oltiin kriittisiä, oltiin vallankumouksellisia molemmilla kotimaisilla ja kansainvälisesti. Ihailimme Neuvostoliittoa ja DDR:ää. Olimme vihaisia sotahulluille isille ja lotta-äideillemme, jotka mielestämme olivat lähteneet valloittamaan Suur-Suomea. Taas nousee nolostuksen puna ja häpeän tunne pintaan! Miten ymmärtämätön ja tietämätön olen ollutkaan halveksiessani suu vinossa isääni, setiäni, naapureiden miehiä. Mitä muuta he olisivat voineet tehdä? Nöyrästi haluan pyytää anteeksi kaikilta, joita olen, edes vaikka ajatuksissani, pilkannut ja halveksinut "
TTT tuskin oli ainoa joka pilkkasi ja halveksi veteraaneja/edellistä sotasukupolvea.
Peter Tikka kirjoitti:Ole hyvä esitä jokin ”taistolaisen” elimen virallinen julkilausuma – niitä on varmaan tuhansia tai vaikkapa Tiedonantajassa tai Hämeen Yhteistyössä julkaistu artikkeli, jossa ”rienattaisiin” sotaveteraaneja. Tai Taisto Sinisalon tai vaikkapa Uudenmaan piirin piirisihteerin Markus Kainulaisen puhe tai agitaattori Urho Jokisen puhe, joossa "rienattaisiin" sotaveteraaneja. Puhut puuta heinää sikäli että väitteesi on työväenliikkeen peruspäämäärän vastainen, siis työtätekevien ja vähävaraisten (joita veteraanit olivat) etujen puolustamisen vastainen.
Taistolaisten ja muiden kommunistista diktatuuria ajaneiden radikaalien perusmääräät olivat melko kyseenalaisia, kuten nyt tiedämme. Ei voida puhua yhtenäisestä suomalaisesta työväenliikkeestä ja yhtenäisestä päämäärästä tuohon aikaan, vaikka samojakin tavoitteita löytyi.
Taistolaisten joukosta löytyi varmasti niitä, jotka ottivat Leninin opin tosissaan ja hyökkäsivät vanhempiaan vastaan, koska nämä eivät olleet kommunisteja. Sitten oli paljon niitä, jotka eivät ymmärtäneet erityisemmin marxilais-leniniläistä filosofiaa, vaan ajattelemattomasti menivät joukon ja toiminnan mukana (kuten Tarsalakin myöntää, s. 120-121: "Täytyy myöntää, että suurin osa meni yli ymmärrykseni... "Mutta oli se ihanaa ja reipasta menoa, sain olla toverina toverien joukossa")
Peter Tikka kirjoitti:Ei-uskottava selostuksesi jostain vapun tienoilla käydyssä yksityisluontoisessa riidassa esitetystä tokaisusta, jossa riidassa kumpikin osapuoli tiesi aivan varmasti mitä itse tarkoitti, mutta kumpikaan ei mita toinen tarkoitti ja jossa selvitystä siitä, mitä sanottin ei ole, ei vakuuta. Käsityksesi on yhtä luotettava kuin käsitys, että Isänmaallinen Kansanliike ”rienasi” suomalaisia upseereja. Tämä on fakta. Kuulin kuinka IKL:n jäsenet olivat ”rienanneet” upseereita vapun aikana 1970 kahteen otteeseen. Siitä oli juttua hevosmiesten uutistoimistossakin. Etkö usko siihen? En minäkään.
Mielestäni ontuva vertaus. Jos et halua uskoa, että taistolaiset ja vasemmistoradikaalit hyökkäsivät sanallisesti monia sotaveteraaneja, (erityisesti entisiä suojeluskuntalaisia, upseereja, lottia mutta myös tavallisia rivimiehiä) vastaan 1970-luvulla, niin sille en voi mitään. Kehottaisin tutustumaan ns. virallisten lähteiden ja painetun sanan lisäksi ihmisten muisteluihin ja muistelmiin.
Peter Tikka kirjoitti:Balladissa sanotaan ”[rivimiehiä] joita Suomen herrat tapattivat Karjalan kentillä”, eikä, niin kuin olet käsittänyt asian hevosmiesten uutistoimistosta ”[rivimiehiä] joita kommunistit takaa ampuivat Karjalan kentillä”. Puhut suoraan vastaan koko SKDL:n, mukaanlukien SKP:n vähemmistösiiven yksimielistä perusideologiaa, työväestön etujen puolustamista. Päinvastoin, varmaankin kaikki puolueet kilpailivat sotaveteraanien kannatuksesta ja lauloivat kilvan näiden kunniaa. SMP:n Veikko Vennamo jaksoi kyllästymiseen saakka tuoda esiin sotaveteraaneja. Luulisin, että SKDL:n ja SKP:n puolueohjelmissa on ollut maininta rintamamiesten sosiaalisten etujen parantamisesta. Olisin ällikällä lyöty jos niin tärkeä asia olisi unohtunut.
Niillä eväillä, jotka olet esittänyt ei kyllä ole osoitettu että nämä olisivat toimineet omien perusperiaatteidensa vastaisesti "rienaamalla" rintamamiehiä. Sinä olet käsittänyt koko homman väärin ja tod.näk. sotkenut samaan koriin rintamamiehet ja/tai upseerijärjestöt, sodan, sotilasliitot, jonkun oikeistolaisen sotaveteraanijärjestön, sotateollisuuden ja aivan erityisesti , kritiikin "sotapolitiikkaa" ja "-poliitikkoja" vastaan, jotka "aiheuttivat sodan". Jopa monet rintamamiehet käsittivät kritiikin sotapolitiikkaa vastaan heidän panoksensa vähättelyksi, mitä se ei suinkaan ollut perusteilla jotka olen aiemmin esittänyt. Luulisin, että koko konfliktissa ei ole lainkaan kysymys suhtautumisesta sotaveteraaneihin vaan paljon vaikeampi kipupiste, erimielisyys siitä, olisiko sota/sodat voitu välttää ja siis siitä, onko siis laulun lause "suri vain veljiään, joita Suomen herrat tapattivat Karjalan kentillä" oikeutettu: oliko sota turha, olisiko se voitu välttää.
Vasemmisto ja äärivasemmisto ajoi varmasti veteraanien taloudellista hyvinvointia ja kilpaili sotaveteraanien äänistä 1960- ja 70-luvuilla. Ja saikin niitä. Sitä en epäile.
Rienaus kohdistui ennen muuta oikestolaisina pidettyihin ihmisiin, järjestöihin ja 1930-1940-lukujen politiikkaan. Kuitenkin siinä sivussa myös moni ns. tavallinen rivimieskin loukkantui, kun kuuli miten taistolaiset niputtivat ja tuomitsivat kaiken mustavalkoisesti yhteen fasismin ja sotapolitiikan alle.