Tapio Onnela kirjoitti:Entä missä menee takinkäännön ja opportunismin raja? Jotenkin opportunismi vaikuttaisi jotenkin moraalittomammalta kuin takinkääntö.
Tässä voisi ajatella, että jos tuo alussa esitetty termin etymologia pitää paikkansa, niin "takinkääntäjä" vaihtaa julkisesti esittämäänsä pelkuruuttaan, muttei välttämättä vaihda "todellista karvaansa", mutta opportunisti sanan alkuperäisen merkityksen mukaisesti käyttää tilannetta hyväkseen omaa asiaansa (mikä se sitten onkin, useimmiten kai oma henkilökohtainen etu) edistääkseen.
Mutta toisaalta, sanojahan nykyisin käytetään miten sattuu, niiden varsinaisista merkityksistä suuremmin piittaamatta. Historian paralleelit osoittavat, että moinen "tahallisen tahaton huolimattomuus" on yhteydessä yhteiskunnan murrokseen ja muutokseen ja erityisesti oikeusvaltion horjumiseen.
Se taas, onko "pelkuruus" moraalittomampaa kuin "pelkkä oman edun ajaminen" - tai päin vastoin - on tietysti näkökulmakysymys, johon en tässä ota kantaa. Itse aihe, termit ja niiden käyttö, varsinkin tutkimuksessa, on kuitenkin sellainen, että sitä käydään historiantutkijoiden(kin) piirissä aivan liian vähän.