Toni Selkälä kirjoitti:Niin, monet ovat sitä mieltä, että Kiinassa vallitsee kommunismi, mutta eipä kaiketi diktatorinen markkinatalous kuitenkaan ole enää sama asia kuin kommunismi.
Markkinataloutta pidän eri asiana kuin kapitalismia. Tuohon ensimmäiseen kuuluu mm demokratia, yritysten välinen kilpailu asiakkaista, yritystoiminnan vapaus, markkinoilla heikommassa asemassa olevien suojelu (yleensä kuluttaja) voimakkaimman mielivallalta. Noilla eväillä Kiina ei ole markkinatalous, koska tuskin mikään em toteutuu siellä.
Toni Selkälä kirjoitti:Kyllähän on kuitenkin tunnustettava, että Venäjällä valtion erilaiset interventiot yritystoimintaan ovat eräänlaisia kaikuja kommunismista/sosialismista ja siten toiminevat vastakohtana yhdysvaltalaiselle uusliberaalille valtioajattelulle.
Minusta tuo vaikuttaa hyvin myyttiseltä. Venäjällä raha puhuu kuten muuallakin maailmassa. Venäjä nyt vain sattuu olemaan paljon jäljessä markkinataloudessa verrattuna useimpiin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin maihin. Venäjä muistuttaa enemmän kehitysmaissa tyypillistä harvainvaltaa ja omaisuuksien kasautumista harvoihin käsiin, jotka kädet yrittävät puolustaa ja kasvattaa tuottoja itselleen.
Toni Selkälä kirjoitti:Siksi ehkä tarvittaisiinkin uudenlaista kielenkäyttöä kuvaamaan globaalissa markkinataloudessa toimivia yrityksiä suhteessa globaalisti toimiviin suvereeneihin valtioihin.
Tuossa on ainakin minulle jo uusi termi "globaalisti toimiva suvereeni valtio". Tarkoittanet että valtioilla on ulko- ja kauppapolitiikkaa, jota ne harjoittavat maailmalla.
Toni Selkälä kirjoitti:Yritykset voivat harjoittaa "riistokapitalismia" globaalisti kun taas valtiot (tavallisesti) voivat harjoittaa sitä vain omien maantieteellisten rajojensa sisällä. Kumpi silloin polkee oikeuksia, maa vai yritys, jos yritys A siirtää tuotantonsa maahan X vain hankkiakseen halpaa työvoimaa?
Hyvä kysymys. Polittinen vastaus (ainakin tietyissä piireissä suosittu) on, että yritys polkee. Esimerkkinä olkoon Nokian päätös siirtää tuotantoa Bochumista Saksasta Romaniaan. Syntyi melkoinen meteli siitä, että Nokia riistää bochumilaisia työntekijöitä, mutta ani harva ajatteli asiaa romanialaisten kannalta. Ilman Nokian siirtopäätöstä romanialaiset eivät saisi töitä. Toisaalta Nokia maksoi ruhtinaalliset korvaukset saksalaisille työntekijöille.
Suomessa teollistumisen aikaan perustettiin paljon ompelimoja (1960-luvulla). Monet yrityksistä olivat ruotsalaisia, jotka palkkasivat halvempaa suomalaista naistyövoimaa. Siis tietyn rajoitetun katsannon mukaan selviä riistäjiä.
Suomalaisten palkkatason noustua tuo toimiala siirtyi Portugaliin, ja kun siellä palkkataso nousi se siirtyi Aasiaan ja on siellä siirtynyt maasta toiseen (nyt Bangladesh, Vietnam, Kiina, ennen Thaimaa, Hong Kong, Korea, Taiwan).
Yritysten voitontavoittelu kansainvälisillä markkinoilla antaa mahdollisuuden köyhimmistä köyhimmillekin päästä hiukan kohottamaan elämänlaatuaan (Romania). En näe siinä mitään pahaa, vaikka on varmasti olemassa negatiivisia lieveilmiöitä, kuten lapsityövoiman käyttö, joka oli teollisen ajan alkuvaiheessa tavallista kaikkialla.
Nuo kehitysmaat näyttävät käyvän läpi aivan samoja vaiheita kuin mitä teollistuneet maat ovat käyneet jo paljon aikaisemmin. Ne käyvät vaiheet läpi vain hirveän paljon nopeammin.
Toni Selkälä kirjoitti:Olisihan yrityksellä A vapaassa markkinataloudessa oikeus myös kohdella työntekijöitään miten tahtoo ja maksaa palkkaa miten paljon vain rahkeet antavat myöten, sillä itse en ole ainakaan kuullut yhdestäkään maasta joka velvoittaisi sortamaan työntekijöitä vaikka ne oikeuden siihen antavatkin. Ehkä näin ajatellen Venäjän ja Kiinan valtiojohtoinen kapitalismi saattaa olla eräänlainen vastapooli länsimaissa vaalitulle yritysjohtoiselle kapitalismille.
En ymmärrä. Tarkoitatko että Venäjällä ja Kiinassa maksetaan tieten tahtoen suurempaa palkkaa eikä sorreta työntekijöitä?